Lue keskustelun säännöt.
Vanhoja sanoja (mitä nykyisin ei ymmärretä) SELITYKSINEEN, kiitos!
Minulla ja varmaan muutamalla muullakin on vaikeaa ymmärtää menneiden sukupolvien käyttämää kieltä. Minä ainakin haluaisin ymmärtää ja siksi nyt kyselenkin täällä. Autetaan toisiamme!
Itsellä vaivaamaan ovat jääneet ainakin nämä:
terhakka (Terhakka tuo Kimmo-poika ratsumies on varmaan oiva...)
ternehinen (... Nukkumatin kanssa kantaa ternehiseen Höyhensaarehen, heijaa!)
lättähattu (Lättähattujen vanhainkoti missä elvis vielä sois, lättähattujen vanhainkoti missä kovis olla vois...)
elvis (elvis has left the building)
On minulla varmasti muitakin, nämä nyt tulivat vain näin yhtäkkiä mieleen.
Kiitos!
Kommentit (625)
Vierailija kirjoitti:
Kimrööki = noki
Kimrööki = hienojakoinen puhdas hiili, jota valmistetaan teollisesti kuivatislaamalla tai asetyleeniä käyttäen hiilipitoisista aineista, aiemmin tervanpolton sivutuote
Kimröökiä käytetään maalien mustana pigmenttinä ja vahvistavana seosaineena kumituotteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visukinttu.
Selittäisin jos osaisin, ei ole mitään käryä, mitä tarkoittaa.
Aku Ankoissa kuvataan usein Roope-setää sanoilla vanha visukinttu. Hän on rahoistaan erittäin tarkka henkilö, toisin sanoen pihi, itara tai saita. Tai isäni käyttämä sana sääkeri.
Sääkeri on kunnollinen ja tarkka ihminen.
Sääkerismies taas tarkoittaa kohteliasta herrasmiestä.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo voirasia näytä siltä, että joku on siellä rämpinyt. Eli verbi on tässä kuvainnollinen ja siis taidetta, jos on itse otettu käyttöön.
Silloin se olisi että "kuka on rämpinyt voirasiassa".
Muutenhan se on sama kuin kysyisi renkaanjäljet halmeella havaittuaan että kuka on ajanut pellon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Visukinttu.
Selittäisin jos osaisin, ei ole mitään käryä, mitä tarkoittaa.
Se on hoikkajalkainen ja kai aika riski kuiteskin.
Hoikkajalkainen on rimppakinttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämän kaiken keskustelun jälkeen ymmärrettävä että rakas kielemme on köyhtymässä....lukekaa nuoret suomalaista (ei käännettyä!) kirjallisuutta niin osaatte ehkä tulevaisuudessa paremmin ilmaista itseänne....huom OMG, LOL, yms eivät ole suomen kieltä....
Kielen muuttuminen ei ole sen köyhtymistä, se on elävän kielen ominaisuus. Aikanaan ensimmäisissä suomen kieliopeissa kuvatuista sijamuodoista monet ovat jääneet jo pois käytöstä, eikä niitä käytä kuin joku Mikko Rimminen tehokeinona romaaneissaan.
Omana kouluaikanani, 1970-80-luvuilla opetettu äidinkieli on jo vanhentunutta, kukaan ei puhu eikä edes kirjoita siten kuin silloin opetettiin. Kielen rikkautta on, että erilaisia ilmaisutapoja hyväksytään nykyään enemmän. Luin taannoin jopa savonmurteella kirjoitetun gradun. Hyväksytty, ansioistaan oikein.
Elävä kieli ottaa aina lainoja ympäril
Mitäs sitten kun muutos on sellaista että kielen sanavarasto kutistuu ja ilmaisuvoima hiipuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Vanhat ruotsista juontavat sanat, kuten kandelaaberi ( kynttelikkö), pytinki( rakennus) , kontrahti (sopimus), tampuuri (eteinen) , hantuuki ( pyyhe) , kundi ( asiakas) , huusholli ( talous) , vanna ( amme) jne . 1900-luvun alussa oli kaikki nämä vielä käytössä . Oma 89-v mummoni puhuu yhä ammeesta vannana :)
Vanna tulee venäjän kielestä.
Tämä selitettiin jo monta sivua sitten jopa useamman kommentoijan taholta. No, ehkäpä tuo sitten vihdoin viimein menee kaikille perille asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kovasti ihmisten hutera yleistieto eikö tosiaan tunneta esimerkiksi sanaa hulevesi. Monta muutakin kohtaa ihmettelen. Kannattaisi tosiaankin lukea kirjallisuutta yms.
Hulevesi on ihan yleiskielinen termi, jota käytetään rakentamista ohjaavassa lainsäädännössä. Se on siis sadevettä. Hulevesistä täytyy huolehtia omalla tontilla, sitä ei saa johtaa naapureiden riesaksi. Yleisesti nykyään suositeltu huleveden käsittelytapa on imeyttää se omalla tontilla maaperään silloin kuin se on mahdollista, tai viivyttää sitä ja johtaa se sitten hulevesiverkostoon. Kaupungin vesihuolto antaa ohjeet. Hulevesi on puhtaampaa kuin kiinteistöjen jätevesiviemäreihin johdettava wc- ym. jätevesi, ja osa hulevesistä päätyykin ihan luonnollisesti lumien sulamisen tai muun sadeveden tapaan puroihin, jokiin ja muihin luonnonvesistöihin.
Oman lapsuuden kotiseutuni murteessa hulevedeksi sanottiin vettä, joka keväällä lumien sulamisaikaan muodosti isoja lammikoita pellolle tai maaston notkelmakohtiin ja hulahteli sieltä vaikka jonkun päivän kestävänä purona tien yli alempiin maastoihin, jos ei tien ali ollut tehty rumpuja. Ei siis pysyviä lampia tai puroja, vaan ihan muutaman päivän tai viikon pysyviä lammikoita keväällä tai rankkasateiden jälkeen. Sanan merkitys oli siis varsin sama kuin nykyisessä yleiskielessäkin.
Etymologiaa en sen tarkemmin tunne. Ehkä liittyy hulahteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väkevä, voimakas = Tulinen ruoka tai mauste.
Tekee Eetvarttia = Kylläpä sauna tekee hyvää.
Ojanisännän linimentti = Jalkoihin hierottava kipua helpottava öljy.
Haudo jalkojas = Kasvukipuja ja kipuja jaloissa helpotettiin lämpimässä vedessä sangossa. Uusi vesi vaihdettiin. Sitten säärystimet ja sukat.
Tiikerisalva = Kylmävoide niskaan, noidannuoleen. Osa ei halua sitä, vaan apteekin ei-viilentävän kipuvoiteen.
Noidannuoli = Niska jäykkä, kipeä, jäänyt tiettyyn asentoon jopa. Lääkevoide tarpeen ja lämpö. Jopa tulehduskipulääke.
tiikerisalva ei ole ollut KOSKAAN, eikä ole nykyäänkään KYLMÄVOIDETTA jaan päinvastoin on lämmittävää vaikka siinä onkin hikan mentolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämän kaiken keskustelun jälkeen ymmärrettävä että rakas kielemme on köyhtymässä....lukekaa nuoret suomalaista (ei käännettyä!) kirjallisuutta niin osaatte ehkä tulevaisuudessa paremmin ilmaista itseänne....huom OMG, LOL, yms eivät ole suomen kieltä....
Kielen muuttuminen ei ole sen köyhtymistä, se on elävän kielen ominaisuus. Aikanaan ensimmäisissä suomen kieliopeissa kuvatuista sijamuodoista monet ovat jääneet jo pois käytöstä, eikä niitä käytä kuin joku Mikko Rimminen tehokeinona romaaneissaan.
Omana kouluaikanani, 1970-80-luvuilla opetettu äidinkieli on jo vanhentunutta, kukaan ei puhu eikä edes kirjoita siten kuin silloin opetettiin. Kielen rikkautta on, että erilaisia ilmaisutapoja hyväksytään nykyään enemmän. Luin taannoin jopa savonmurteella kirjoitetun gradun. Hyväksytty, ansioistaan oikein.
Kieleen muotoutuu sellainen sanavarasto jota sen käyttäjät tarvitsevat. Sellaiset sanat katoavat tai muuttavat merkitystään, joille ei enää ole käyttöä. Uusia tulee tilalle, tarpeen mukaan. Eivät tarpeelliset sanat katoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Banja () oli kyllä sauna, ainakin kun viimeksi katsoin. Amme on vanna ().
Se että tämä palsta ei tue kyrillisiä merkkejä tuskin yllättää ketään, mutta Sanakirja auttaa:
Tuosta banjasta se vanna-ilmaisukin tulee, koska sekä saunassa että vannassa kylvetään. Ruotsissa amme on badkar, eli tuosta ei vanna ole voinut kehkeytyä.
Ehkä kuitenkin mieluummin latinan vannus > saksan Wanne > venäjän vanna.
Wanne on kylpyhuoneessa käytettävä suuri astia, joka on suunniteltu ihmisten kylpemistä varten. Wanneita on eri muotoisia ja kokoisia, ja ne voivat olla valmistettu erilaisista materiaaleista, kuten akryylistä, posliinista tai teräksestä. Wannen käyttö on ollut yleistä jo antiikin ajoista lähtien ja se on osa monien kulttuurien kylpytapoja. Wanneessa kylpeminen voi tarjota rentoutumista ja hyvinvointia, ja siihen voi lisätä erilaisia kylpytuotteita, kuten vaahtoa tai öljyjä, parantaakseen kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Visukinttu.
Selittäisin jos osaisin, ei ole mitään käryä, mitä tarkoittaa.
Tarkoittaa saitaa ihmistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kihveli ei tosiaankaan ole talikko.
Talikolla luotiin lantaa, kihveliin lakaistaan roskat lattialta.
Pitää muistaa se, että eri alueilla on sanoilla on eri merkityksiä.
Meillä päin itikka on se viheliäinen ja inisevä verta imevä hyönteinen.
Mutta pohjanmaan suunnalla itikka on lehmä.
-eri
"Miksi se on hule eikä esimerkiksi pinta, ylijäämä, huuhtelu tai joku muu? Mistä se tulee ja mitä se tarkoittaa tai kuka sen on keksinyt?"
Edellinen kommentoija ihmettelee, miksi huleveden osalta sanaa hule ei voi korvata sanoilla pinta, ylijäämä tai huuhtelu. Vastaus on yksinkertainen. Veden etuliitteenä nuo sanat eivät tarkoita samaa asiaa.
Hulevesi on taivaalta satanutta vettä tai taivaalta sataneesta lumesta sulanutta vettä.
Pintavesiin taas luetaan järvet, lammet, joet ja merien rantavedet.
Huuhteluvesi on vettä, jota käytetään pesuun tai huuhteluun. Se jakautuu vielä harmaaseen ja mustaan veteen riippuen siitä, mitä huuhdellaan. Huuhteluvetenä voidaan käyttää pinta- pohja- tai hulevettä.
Ylijäämä taas on lähinnä taloustermi, mutta sitä käytetään välillä myös merkityksessä liika. Sadevesi ei useimmiten ole liikavettä, vaan sadeveden lisäksi nurmikoiden ja viljelysten kasteluun tarvitaan myös keinokastelua.
Kaikki nämä sanat ovat nykysanastoa ja virallisia termejä, eivätkä vanhoja, käytöstä poistuneita sanoja. Näitä sanoja käytetään niin lakikirjoissa, lehtiartikkeleissa kuin keskusteluissakin.
Varsinkin termi hulevesi on nyt erittäin suosittu. Viranomaiset ja ympäristötietoiset eivät enää halua, että hulevettä johdettaisiin hulevesiviemäreihin, vaan suosittelevat, että hulevedet imeytetään kiinteistöillä, mikäli mahdollista. Se vähentää tulvia ja viemäriverkon kuormitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsivätkö viestijoukkueen naiset pallille vai kullille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnuslukutaulukko
= oli 2000-luvun taitteessa vielä suosittu tapa kirjautua turvallisesti verkkopankkiin. Huomattavasti kätevämpi ja modernimpi mobiilisovellus kuitenkin korvasi nämä antiikkiset ja hankalat laput nopeasti vaikka seniilit vanhukset vielä niitä sitkeästi pitkään yrittivätkin käyttää
Pitkään yrittivätkin käyttää.... miksi menneessä muodossa. Kyllä mulla on tuo käytössä, enkä ole seniili saati vanhus. Ihan on pankeissa käytössä asiakkailleen.
Kuka tuollaisia paperisia enää käyttää? Haloo. Käteistä on toki aina kotivarana
Minä, mutta en nyt kerro nimeäni. Tuo taulukko on tallessa siltä varalta, että jostakin syystä mobiilitunnistus ei onnistu
Minulla on käytössä kolme eritasoista tunnistautumistapaa. Yleensä maksettaessa on tarjolla kaksi niistä.
Käytän turvalukulistaa vain kun mikään muu ei kelpaa, esimerkiksi maksaessani apteekkini reseptilääkkeiden kotiinkuljetuksen (tarjolla on myös käteismaksu tai lasku ovella).
Yleensä (99%) käytän pankkini ID-sovellusta, johon kone arpoo vielä tekstiviestivarmistuksen aina silloin tällöin.
Yhden kerran olen ollut pakotettu käyttämään pankkini Wallet-sovellusta jossakin verkkokaupassa. Sitä tarjotaan usein vaihtoehtona ID-sovellukselle ja lienee sitä turvallisempi.
Mutta kuten todettu, kellä turvalukulista on, se turvalukulistan kätkeköön.
Vierailija kirjoitti:
Kihveli= lannanluontiin tarkoitettu harvapiikkinen rautainen työväline. Harva siksi että kiinteä lanta ja heinä /oljet/märkä paakkuuntunut puru tarttuivat siihen
Roopa Ankka käänteli kihvelillä myös rahojaan pankissaan :)
Useimmiten kihvelillä tarkoitetaan rikkalapiota. Harvapiikkinen työväline taas on talikko.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi se on hule eikä esimerkiksi pinta, ylijäämä, huuhtelu tai joku muu? Mistä se tulee ja mitä se tarkoittaa tai kuka sen on keksinyt?"
Edellinen kommentoija ihmettelee, miksi huleveden osalta sanaa hule ei voi korvata sanoilla pinta, ylijäämä tai huuhtelu. Vastaus on yksinkertainen. Veden etuliitteenä nuo sanat eivät tarkoita samaa asiaa.
Hulevesi on taivaalta satanutta vettä tai taivaalta sataneesta lumesta sulanutta vettä.
Pintavesiin taas luetaan järvet, lammet, joet ja merien rantavedet.
Huuhteluvesi on vettä, jota käytetään pesuun tai huuhteluun. Se jakautuu vielä harmaaseen ja mustaan veteen riippuen siitä, mitä huuhdellaan. Huuhteluvetenä voidaan käyttää pinta- pohja- tai hulevettä.
Ylijäämä taas on lähinnä taloustermi, mutta sitä käytetään välillä myös merkityksessä
Hieno esitys. Kappalejaot ja lihavoinnit ja kaikki. Vain vaihtoehto joku muu jäi selittämättä.
Niin ja se hule-etuliitteen alkuperä, josta tässä on kysymys. Mutta muuten oikein hyvä.
Just niin, Georg Malmsten lauloi (ruotsinkielisenä) väärin (ternehiset) hienossa kappaleessa Katariinan kamarissa, mutta Laila Kinnusen samaisessa, myös hienossa, Katariinan kamarissa -biisissä sana on oikein, terheniset. (Kesän keijut) terheniset on erittäin kaunis juttu, usva järven yllä esim. aikaisin aamulla, on kuin keijut tanssisi. Tosi upea näky on terheniset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaus nimeltä ohimovika. Puhe oli tyrästä.
Ennen myös yleinen kuolinsyy oli sisusvika. Liekkö sitten syöpä?
Tuo ohimovika sopisi kyllä moneen päävikaan, erityisesti jos tyrii paljon :) .
Syöpä kulki aikanaan nimellä "ruumiinmato" Tyrällä taas oli niin ruma nimi, että se menisi sensuuriin. sanan alkuosa on suoli ja loppuosa on miehen sukukupuolielimestä käytetty k- tai m-alkuinen sana. K-alkuisessa 5 kirjainta ja M-alkuisessa 6 kirjainta.
Sisusvikka tai ohimovikaa en omista lähteistäni löytänyt.
Vanna tulee venäjän kielestä.