Lue keskustelun säännöt.
Isät, oppikaa tästä ajoissa. Isä, äiti ja pikkulapsi syömässä ulkona
28.07.2025 |
Isä kantaa oman ruokatarjottimensa, kun äiti valitsee lapselle ruokaa toiselle tarjottimelle hoitotaukku olkapäällään. Kävelemään oppinut lapsi roikkuu hameenhelmasta kädellään ja äiti kantaa tarjotinta. Lapsi saa itkuisen väsymys-nälkä raivarin, kun ovat pöydässä. Isä alkaa syömään omaa ruokaansa ja sanoo, että toiset ruokailijat eivät varmasti pidä lapsen itkusta. Äiti sanoo, että hän itsekään ei ole syönyt sitten aamupalan ja käskee isää vahtimaan lasta, jotta hänkin saisi ruokaa. Äiti tulee takaisin oman ruokansa kanssa. Äiti syö itse ja saa lapsen syömään JA ÄITI ON VARMASTI JO EHTINYT AJATTELEMAAN, ETTÄ KUN LAPSI ON VÄHÄN ISOMPI, NIIN HÄN EROAA ITSEKKÄÄSTÄ ISÄSTÄ, JOKA EI OSAA REAGOIDA LAPSENSA TARPEISIIN OMA-ALOITTEISESTI, EIKÄ HUOMIOI VAIMOAAN.
Kommentit (398)
Vierailija kirjoitti:
Isä oli tuossakin maksajana. Lisäksi isät ottavat lapselle aina vääriä ruoka-aineita, koska vain äiti tietää, että lapsi syö tietynoranssia porkkanaa eikä sitä vaaleampaa ja lapsi syö pastaa vain silloin, kun se on mallia gnocci. Isä olisi kuitenkin ottanut kurkkua ja broileria, niitä äiti ei ikinä antaisi lapsen syödä maanantaisin!
Suomessa äidit käyvät töissä ja tienaavat rahansa. Myös vanhempainvapaalla saa äitikin rahaa.
Niinhän se on, että on on paljon isiä, joista ei ole kuin maksajiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä oli tuossakin maksajana. Lisäksi isät ottavat lapselle aina vääriä ruoka-aineita, koska vain äiti tietää, että lapsi syö tietynoranssia porkkanaa eikä sitä vaaleampaa ja lapsi syö pastaa vain silloin, kun se on mallia gnocci. Isä olisi kuitenkin ottanut kurkkua ja broileria, niitä äiti ei ikinä antaisi lapsen syödä maanantaisin!
Suomessa äidit käyvät töissä ja tienaavat rahansa. Myös vanhempainvapaalla saa äitikin rahaa.
Niinhän se on, että on on paljon isiä, joista ei ole kuin maksajiksi.
Miten niin, kun se äiti tienaa ihan yhtä lailla ja tekee silti vielä suuriman osan töisätkin kotona???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä oli tuossakin maksajana. Lisäksi isät ottavat lapselle aina vääriä ruoka-aineita, koska vain äiti tietää, että lapsi syö tietynoranssia porkkanaa eikä sitä vaaleampaa ja lapsi syö pastaa vain silloin, kun se on mallia gnocci. Isä olisi kuitenkin ottanut kurkkua ja broileria, niitä äiti ei ikinä antaisi lapsen syödä maanantaisin!
Suomessa äidit käyvät töissä ja tienaavat rahansa. Myös vanhempainvapaalla saa äitikin rahaa.
Niinhän se on, että on on paljon isiä, joista ei ole kuin maksajiksi.
Miten niin, kun se äiti tienaa ihan yhtä lailla ja tekee silti vielä suuriman osan töisätkin kotona???
Niinpä, mies ei tee muuta kuin maksaa ehkä osan ja senkin itkien.
Vierailija kirjoitti:
Älä yleistä yhtä paskaisää kaikkiin isiin.
Samaa mieltä, ei saa yleistää. Tähän pakko kehua, että mieheni antaa minun aloittaa ruokailun, oltiin kotona tai ulkona syömässä. Kotona mieheni laittaa annokset lapsille jäähtymään, minä kokoan ulkona syödessä lasten lautasille ja mieheni kokoaa omansa. Mieheni asettuu lasten kanssa syömään ja minä saan rauhassa ottaa ruokaa omalle lautaselle ja myös syödä rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on aikaa jo n. 18 v, mutta vieläkin muistuu mieleeni äitienpäivälounas ravintolassa kahden pienen lapsen kanssa.Minulla molemmat lapset sylissä ja syötin toista. Mies söi ruokansa ja alkoi kyllästyneen näköisenä odotella, että enkö kohta ole valmis, kun en ollut vielä aloittanutkaan ruokaani. Lopulta sähähdin miehelle, että vosiko pilkkoa pihvini, niin saisin sen syötyä pelkällä haarukalla. Mies pilkkoi.
Kun tätä olen muistellut (kyllä) myöhemmin, mies on kysynyt, miksi en pyytänyt häntä ottamaan lapsia syliin, syöttämään heitä tms. No en todellakaan pyytänyt kun olin niin raivoissani. Kyllä pitää itse tajuta!
En todellakaan tajua, miksi pitää ne lapset tehdä parin vuoden ikäerolla, kun nykyisin on vapaus valita.
Mammat (ja ilmeisesti papat myös) ovat nykyään niin mahoja ja lisäksi vanhoja, että lapset on pakko hankkia hirveällä kiireellä. Seurauksena on väsymystä, uupumusta ja avioero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näistä tulee mieleen, että entä jos se mies on vaikka sen naisen veli? Ei ne sukulaisuussuhteet sentään otsassa lue.
No tässä aloituksessa tuli perhesuhde esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on aikaa jo n. 18 v, mutta vieläkin muistuu mieleeni äitienpäivälounas ravintolassa kahden pienen lapsen kanssa.Minulla molemmat lapset sylissä ja syötin toista. Mies söi ruokansa ja alkoi kyllästyneen näköisenä odotella, että enkö kohta ole valmis, kun en ollut vielä aloittanutkaan ruokaani. Lopulta sähähdin miehelle, että vosiko pilkkoa pihvini, niin saisin sen syötyä pelkällä haarukalla. Mies pilkkoi.
Kun tätä olen muistellut (kyllä) myöhemmin, mies on kysynyt, miksi en pyytänyt häntä ottamaan lapsia syliin, syöttämään heitä tms. No en todellakaan pyytänyt kun olin niin raivoissani. Kyllä pitää itse tajuta!
En todellakaan tajua, miksi pitää ne lapset tehdä parin vuoden ikäerolla, kun nykyisin on vapaus valita.
Mammat (ja ilmeisesti papat myös) ovat nykyään niin
Nykyinen työelämä on sellainen, ettei sieltä voi olla pois sitä kymmentä vuotta kuin aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on hoitolaukku ja miksi se pitää olla mukana ruokaa hakiessa?
Tätä kummastelee mummoikäinen, jonka kaikki omat lapset ovat jo aikuisia, mutta lapsenlapsia ei ole. Eikä minulla ollut kovin usein hametta vaan farkkuihin pukeuduin, kun lapset olivat pieniä. Ei roikkuneet lapset hameenhelmassa.
Ei minullakaan hametta ollut ja ei lapset lahkeessakaan roikkunu. Minä olen jo mummu, eikä lapsenlapsetkaan roiku helmoissa tai lahkeissa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on aikaa jo n. 18 v, mutta vieläkin muistuu mieleeni äitienpäivälounas ravintolassa kahden pienen lapsen kanssa.Minulla molemmat lapset sylissä ja syötin toista. Mies söi ruokansa ja alkoi kyllästyneen näköisenä odotella, että enkö kohta ole valmis, kun en ollut vielä aloittanutkaan ruokaani. Lopulta sähähdin miehelle, että vosiko pilkkoa pihvini, niin saisin sen syötyä pelkällä haarukalla. Mies pilkkoi.
Kun tätä olen muistellut (kyllä) myöhemmin, mies on kysynyt, miksi en pyytänyt häntä ottamaan lapsia syliin, syöttämään heitä tms. No en todellakaan pyytänyt kun olin niin raivoissani. Kyllä pitää itse tajuta!
No pystyit kuitenkin hampaiden välistä sähähtämään, jotta pihvin pilkkoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä on aikaa jo n. 18 v, mutta vieläkin muistuu mieleeni äitienpäivälounas ravintolassa kahden pienen lapsen kanssa.Minulla molemmat lapset sylissä ja syötin toista. Mies söi ruokansa ja alkoi kyllästyneen näköisenä odotella, että enkö kohta ole valmis, kun en ollut vielä aloittanutkaan ruokaani. Lopulta sähähdin miehelle, että vosiko pilkkoa pihvini, niin saisin sen syötyä pelkällä haarukalla. Mies pilkkoi.
Kun tätä olen muistellut (kyllä) myöhemmin, mies on kysynyt, miksi en pyytänyt häntä ottamaan lapsia syliin, syöttämään heitä tms. No en todellakaan pyytänyt kun olin niin raivoissani. Kyllä pitää itse tajuta!
No pystyit kuitenkin hampaiden välistä sähähtämään, jotta pihvin pilkkoo.
Niin. Miksi se isä ei tehnyt oma-aloitteisesti yhtään mitään hoitaakseen oman osuutensa????
Vierailija kirjoitti:
Kuin mun mies. Mistä olisin tiennyt ennen lapsen syntymää? On tosiaan vain yksi lapsi. Mies oli ennen lapsen syntymää sellainen koko suvun lasten hauskuuttaja ja suosikki. Siskoni lapset oli meillä välillä yökylässä ja mies huolehti heistä varmaan enemmän kuin ikinä tästä omasta perheestään! Aina kun mentiin kylään siskon perheen luo, halusi viedä jotain tuliaisia ilahduttaakseen lapsia. Kuvittelin että juuri nämä on niitä hyviä merkkejä! En osannut kuvitella että oma lapsi ja vaimo on synnytyksen jälkeen kuin ilmaa... naurattaa ne miehen touhuamiset mitä viedään mennessämme kylään, kun esimerkiksi minä kun palasin rankan synnytyksen ja lähes viikon sairaalassa olon jälkeen kotiin ja jääkapissa ei ollut kuin valo. Eikä se siitä paremmaksi muuttunut missään vaiheessa.
31 tähän mennessä kokenut saman. Olenko ainut laatuaan, kun mieheni on ihan toisenlainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoan jälkeen äiti lähti vaihtamaan taaperolle vaippaa. Hoitolaukussa on yleensä vaihtovaatteita, vaippoja yms. Isot pointsit siitä, että eivät ottaneet rattaita sisälle, vaan äiti koki olevansa riittävän vahva liikkumaan lapsen kanssa ilman niitä.
ap
Vaihtoiko ne paskavaipat siinä ruokapöydässä?
Lue, äläkä kysele!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on hoitolaukku ja miksi se pitää olla mukana ruokaa hakiessa?
Tätä kummastelee mummoikäinen, jonka kaikki omat lapset ovat jo aikuisia, mutta lapsenlapsia ei ole. Eikä minulla ollut kovin usein hametta vaan farkkuihin pukeuduin, kun lapset olivat pieniä. Ei roikkuneet lapset hameenhelmassa.
Ei minullakaan hametta ollut ja ei lapset lahkeessakaan roikkunu. Minä olen jo mummu, eikä lapsenlapsetkaan roiku helmoissa tai lahkeissa.
No ne lapsenlapset ei olekaan sinun. Ei vieraiden kuulukaan sinussa kyhnätä.
Tyypillisesti esimerkiksi ravintolassa on hyvä, että se oma lapsi (ei vieras) pysyy lähellä, eikä katoa hulinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni tekee kodin ja lapsenhoidosta varmasti yli 50%, mutta joka kerta kun ollaan hotelliaamiaisella, on asetelma tuo ap:n kertoma. Mies ottaa oman ruokansa ja minä huolehdin lapsen syömiset ja omani. Ei minulle kyllä valiteta ja hakee mies ensimmäisen satsinsa syötyään kyllä kiltisti lisää mitä tahansa meille. Miehet on vain niin rakennettu, että nähdään se oma lautanen ensin, kun taas naiselle se ensimmäinen on aina lapsen lautanen.
Ei se nyt noinkaan mene, mutta jokainen tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Näistä tulee mieleen, että entä jos se mies on vaikka sen naisen veli? Ei ne sukulaisuussuhteet sentään otsassa lue.
Heh. Voisin kyllä kuvitella, että jos veljeni olisi minun ja lasteni kanssa syömässä, niin hän todellakin jeesaisi eikä vaan lappaisi itsekkäästi ruokaa omaan vatsaansa. On meinaan tosi hyvätapainen mies ja toimii näin ihan omien lastenkin kanssa ja huomioi vaimonsa.
Mutta niin on kyllä minunkin mieheni enkä voisi kuvitella tuollaista tilannetta, että minulta kylmenisi omat ruuat sillä välin, kun hän lappaa tyytyväisenä omaa ruokaansa...
Tiedän kyllä näitä miehiä, joita kiinnostaa vaan oma perse ja sellainen on esim. isäni, josta ei veli ainakaan ole mallia ottanut.
Vierailija kirjoitti:
VOisiko ne lapsiperheet ja vauvat pitää poissa ravintoloissa? Vievät ruokahalun kun eivät osaa käyttäytyä, huutavat ja sotkevat, ja ovat muutenkin likaisia, naamat paskassa ja ruoassa, ym.
Missä ruokailet? Meinaan ku sanot, että naamat paskassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on hoitolaukku ja miksi se pitää olla mukana ruokaa hakiessa?
Tätä kummastelee mummoikäinen, jonka kaikki omat lapset ovat jo aikuisia, mutta lapsenlapsia ei ole. Eikä minulla ollut kovin usein hametta vaan farkkuihin pukeuduin, kun lapset olivat pieniä. Ei roikkuneet lapset hameenhelmassa.
Ei minullakaan hametta ollut ja ei lapset lahkeessakaan roikkunu. Minä olen jo mummu, eikä lapsenlapsetkaan roiku helmoissa tai lahkeissa.
No ne lapsenlapset ei olekaan sinun. Ei vieraiden kuulukaan sinussa kyhnätä.
Tyypillisesti esimerkiksi ravintolassa on hyvä, että se oma lapsi (ei vieras) pysyy lähellä, eikä katoa hulinaan.
Miten omat lapsenlapset ovat vieraita? Joku isovanhempi voi olla liikkeellä lapsenlapsen kanssa eikä lapsen vanhemmat ole mukana. Kyllä silloin se isovanhempi on se johon lapsi turvautuu ja isovanhempi pitää hänestä huolta.
- eri
Tässäpä on oppia etenkin kaikille äideille. Opettakaa ne poikalapsenne ottamaan vastuuta ja huomioimaan toiset ihmiset! Teette ison palveluksen tuleville miniöillenne sekä myös pojillenne.
Kasvatuksestahan tuollainen käytös on melko paljon kiinni. Toki aina on itsekkäitä törppöjä, joihin ei mikään ohjeistus tehoa.
Olen nainen ja useasti todistanut ap:n kuvaamaa tapahtumaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi vain kuvitella, millaisen sotkun tuo perhe jättää ympärilleen, kun ovat kaikonneet ravintolasta.
Tuosta tuli mieleen perhe kylpylässä aamiaisella. Perheen isä huolehti lapsesta syömisineen. Äiti luki kirjaa, valehtelematta lautasvuori edessä. Päällimmäisissä lautasissa oli syömätöntä ruokaa ja pienissä leipälautasissa kussakin yksi leipä, paahtoleipä, kroisantti, pulla, piirakka ja noista kaikista se yksi haukku! Kiinnitti niin huomiota, ettei voinut olla katsomatta.
En todellakaan tajua, miksi pitää ne lapset tehdä parin vuoden ikäerolla, kun nykyisin on vapaus valita.
Moni äiti ei halua olla sitä 10-15 vuotta putkeen pois töistä, kuten 80-luvulla tehtin.
Ja olihan se isäkin valinnut, ei vaan itse sitten toteuttanut valintaansa.