Lue keskustelun säännöt.
Isät, oppikaa tästä ajoissa. Isä, äiti ja pikkulapsi syömässä ulkona
28.07.2025 |
Isä kantaa oman ruokatarjottimensa, kun äiti valitsee lapselle ruokaa toiselle tarjottimelle hoitotaukku olkapäällään. Kävelemään oppinut lapsi roikkuu hameenhelmasta kädellään ja äiti kantaa tarjotinta. Lapsi saa itkuisen väsymys-nälkä raivarin, kun ovat pöydässä. Isä alkaa syömään omaa ruokaansa ja sanoo, että toiset ruokailijat eivät varmasti pidä lapsen itkusta. Äiti sanoo, että hän itsekään ei ole syönyt sitten aamupalan ja käskee isää vahtimaan lasta, jotta hänkin saisi ruokaa. Äiti tulee takaisin oman ruokansa kanssa. Äiti syö itse ja saa lapsen syömään JA ÄITI ON VARMASTI JO EHTINYT AJATTELEMAAN, ETTÄ KUN LAPSI ON VÄHÄN ISOMPI, NIIN HÄN EROAA ITSEKKÄÄSTÄ ISÄSTÄ, JOKA EI OSAA REAGOIDA LAPSENSA TARPEISIIN OMA-ALOITTEISESTI, EIKÄ HUOMIOI VAIMOAAN.
Kommentit (398)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin sanonut tässä tilanteessa: "Lapset vaikuttavat levottomilta. Käytkö hakemassa minulle ruokatarjottimen niin käyn sillä aikaa hakemassa lapsille pahimpaan nälkään purtavaa."
Eli isä hakemaan äidille ruokaa, äiti hakemaan lapsille ruokaa. Jos ei itse ymmärrä olla aikuinen niin sitten hakee ruoan viimeisenä.
En ymmärtänyt kommenttiasi. Isäkö lähtee hakemaan äidille ruokaa, äiti lapsille ja lapset jäävät yksin pöytään? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Äiti käy nappaamassa jotain lapsille pahimpaan nälkään, menee heidän kanssa pöytään. Isä tuo äidille ruoan ja lähtee sitten hakemaan lapsille ja itselleen lisää.
Miksei isä hae lapsille ruokaa ja kun hän palaa pöytään, nainen hakee ru
Käy se niinkin, kunhan isä ei hae ensimmäisenä vain itselleen, aikuinen mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
196
vit-tu hui kamalaa! Ne jätökset oli sen kirjaa lukevan äidin!
Vierailija kirjoitti:
Tästä on aikaa jo n. 18 v, mutta vieläkin muistuu mieleeni äitienpäivälounas ravintolassa kahden pienen lapsen kanssa.Minulla molemmat lapset sylissä ja syötin toista. Mies söi ruokansa ja alkoi kyllästyneen näköisenä odotella, että enkö kohta ole valmis, kun en ollut vielä aloittanutkaan ruokaani. Lopulta sähähdin miehelle, että vosiko pilkkoa pihvini, niin saisin sen syötyä pelkällä haarukalla. Mies pilkkoi.
Kun tätä olen muistellut (kyllä) myöhemmin, mies on kysynyt, miksi en pyytänyt häntä ottamaan lapsia syliin, syöttämään heitä tms. No en todellakaan pyytänyt kun olin niin raivoissani. Kyllä pitää itse tajuta!
Mutta, välillä ja aika useinkin kannattaa kuitenkin vaan pyytää miestä auttamaan. Itse olen äitinä todennut, että vaikka onhan se koko parisuhteen kannalta tosi epätasapainoista että pitää jatkuvasti pyytää toiselta sitä ja tätä, niin mieluummin silti ihan suoraan pyydän miestä syöttämään lapsen tai vahtimaan häntä tai mitä tahansa pitää tehdä. En jaksa oikein mitään raivoamista tai mököttämistäkään yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin sanonut tässä tilanteessa: "Lapset vaikuttavat levottomilta. Käytkö hakemassa minulle ruokatarjottimen niin käyn sillä aikaa hakemassa lapsille pahimpaan nälkään purtavaa."
Eli isä hakemaan äidille ruokaa, äiti hakemaan lapsille ruokaa. Jos ei itse ymmärrä olla aikuinen niin sitten hakee ruoan viimeisenä.
En ymmärtänyt kommenttiasi. Isäkö lähtee hakemaan äidille ruokaa, äiti lapsille ja lapset jäävät yksin pöytään? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Äiti käy nappaamassa jotain lapsille pahimpaan nälkään, menee heidän kanssa pöytään. Isä tuo äidille ruoan ja lähtee sitten hakemaan lapsille ja itselleen lisää.
Miksi kaikesta pitää vääntää näin vaikeaa? Meillä tehdään niin, että toinen menee lasten kanssa pöytään odottamaan ja toinen hakee lapsille ruuan. Sen sen jälkeen käydään molemmat itse vuorotellen hakemassa itsellemme ruuat.
Kertokaapa nyt naiset ihan tosissaan että mikä siinä avun pyytämisessä tai yleensäkin että keskustellen avaa niitä tarpeitaan, on vaikeaa. Miksi ei voi kommunikoida vaan ollaan vaan raivon vallassa ja oletetaan että kyllä muut näkevät mieleeni ja osaavat lukea ajatuksiani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai kun on lapsen syntymäpäivät. Isät eivät osallistu. Tai kun on koulun myyjäiset. Isät eivät osallistu. Lapsen harrastukseen kuskaaminen. Isää ei kiinnosta. Lapsen päiväkodin tai koulun juhlat/vanhempain vartti/yms. Eipä isää näy.
Miksi ulkoistat itsesi perheesi elämästä?
En yleistä kaikkiin isiin. Nykyään moni nuori isä ottaa paikkansa tasa-arvoisena vanhempana.
Mutta kun pitää maksaa leirimaksu, lapsen päivähoito, kavereitten lahjat jne. niin isä osallistuu ja huolehtii siitä, että rahat riittävät. Nykyään tosin moni nuori isä ilmoittaa puolisolle tasa-arvoisena vanhempana, että se 480 euron leirimaksu on sitten sun kontolla.
Hyvä pointti! Isien huolenpito voi tosiaan olla talouden turvaamista. Se, että tekee paljon (yli)töitä ja on siten pois kotoa, voi näyttäytyä puolisolle arjesta vetäytymisenä ja perhe-elämän väistelynä, vaikka todellisuudessa otetaan vastuuta ja turvataan perheen raha-asioita, tuodan ns.leipää pöytään.
Nyt ei eletä enää missään 50-luvulla. Harvassa perheessä pelkästään mies tuo leipää pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhät pylväshallit. Oppikaa ajoissa tästä 🤣😅🤣😅🤣😅, siellä mestariopettaja yrittää kouluttaa isät tavoille. Sinun juttusi ei meitä muuta meitä yhtään koska tyhmä on se joka tän uskoo. Terveisin isä joka tuli juuri perheen kanssa syömästä Ravintola Astorista ja hyvin syötiin. Mukana vaimo, 3 v kaksostytöt ja 5 v tyttönen ja 6 v poika. Kukaan ei kyylännyt ja kaikki sujui hyvin, lapsille vaimo haki ensin ruokaa, sitten kävi vaimo itselleen ja sen jälkeen minä hain itselleni. Helpompaa kun heinänteko. Nyt on tovi huilittu ruokailun jälkeen ja matka jatkuu (8 hengen autolla) kohti pohjoista ja sieltä Norjaan. Juu, ihan koko perheen kesken kesälomareissulla ollaan ja tullaan vielä matkan aikana käymään monessa paikassa syömässä. Tervetuloa vaan kyttäämään jos perässä pysyt.
Eikö teillä lapset saa itse valita ollenkaan?
Totta hitossa saa. Kerrotaan mitä on tarjolla ja kysytään mitä haluavat. Turha noita vaahtosammuttimen kokoisia on seisovan pöydän ääreen viedä, ei ne mitään näe ja kuumia vaaranpaikkoja joka kohdassa. Ymmärtävät hyvin ruokien nimet, koska aina kotonakin kerrotaan mitä ruokaa on ja onnemme on kaikkiruokaiset lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa nyt naiset ihan tosissaan että mikä siinä avun pyytämisessä tai yleensäkin että keskustellen avaa niitä tarpeitaan, on vaikeaa. Miksi ei voi kommunikoida vaan ollaan vaan raivon vallassa ja oletetaan että kyllä muut näkevät mieleeni ja osaavat lukea ajatuksiani.
Koska tällaisten asioiden pitäisi olla aikuiselle ihmiselle itsestäänselvyyksiä. Et voi ajatella vain omaa napaa, kun sinulla on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on hoitolaukku ja miksi se pitää olla mukana ruokaa hakiessa?
Tätä kummastelee mummoikäinen, jonka kaikki omat lapset ovat jo aikuisia, mutta lapsenlapsia ei ole. Eikä minulla ollut kovin usein hametta vaan farkkuihin pukeuduin, kun lapset olivat pieniä. Ei roikkuneet lapset hameenhelmassa.
Ei minullakaan hametta ollut ja ei lapset lahkeessakaan roikkunu. Minä olen jo mummu, eikä lapsenlapsetkaan roiku helmoissa tai lahkeissa.
Istuiko ne lapset miehen kanssa pöydässä odottamassa vai oliko mieskin mukana ottamassa sitä ruokaa ja piti yhtälallla lapsia
Kyllä nuorimmainen istui isänsä kanssa, kun hänelle ruokaa hain. Vanhempi lapsi oli minun mukana ottamassa itselleen ruokaa. Lapsia 2, ikäeroa 9 vuotta. Pilkkoessani ruokaa, haki isä ja tuli nuorimmaisen kans kun minä hain ruokaa. Ja koko perheen syömiset miniöineen oon jo kerran kirjoittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa nyt naiset ihan tosissaan että mikä siinä avun pyytämisessä tai yleensäkin että keskustellen avaa niitä tarpeitaan, on vaikeaa. Miksi ei voi kommunikoida vaan ollaan vaan raivon vallassa ja oletetaan että kyllä muut näkevät mieleeni ja osaavat lukea ajatuksiani.
Mitä helvwtin ajatuksia???
Sen miehen pitäisi ymmärtää olevansa vanhempi ihan ilman että se kierrätetään naisen päässä.
Uuvatinkin pitäisi tajuta myös ottaa osa tavaroista huolehtiakseen, huolehtia OMISTA lapsiataan. Eikä vain itsestään.
Jösses olet tyhmä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästään vialla ovat vanhemmat, jotka heittävät tarkoituksella ruokaa hukkaan.
Mistä sibä edes tiedät menikö ne hukkaan vai syötiinkö ne muutamat leipätuotteet lopuksi?
Jos meiltä jää oöydässä leivön puolikas, pakkaan sen lautasliinaan ja vien koiralle.
Jos sitä ei joku siitä vielä ennen lähtöä syö.
Olen eri keltä kysyt, mutta se alkuperäisen tarinan kertoja. Eli kaikki meni haaskioon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi pyhät pylväshallit. Oppikaa ajoissa tästä 🤣😅🤣😅🤣😅, siellä mestariopettaja yrittää kouluttaa isät tavoille. Sinun juttusi ei meitä muuta meitä yhtään koska tyhmä on se joka tän uskoo. Terveisin isä joka tuli juuri perheen kanssa syömästä Ravintola Astorista ja hyvin syötiin. Mukana vaimo, 3 v kaksostytöt ja 5 v tyttönen ja 6 v poika. Kukaan ei kyylännyt ja kaikki sujui hyvin, lapsille vaimo haki ensin ruokaa, sitten kävi vaimo itselleen ja sen jälkeen minä hain itselleni. Helpompaa kun heinänteko. Nyt on tovi huilittu ruokailun jälkeen ja matka jatkuu (8 hengen autolla) kohti pohjoista ja sieltä Norjaan. Juu, ihan koko perheen kesken kesälomareissulla ollaan ja tullaan vielä matkan aikana käymään monessa paikassa syömässä. Tervetuloa vaan kyttäämään jos perässä pysyt.
Yhhh. Vaimo siis hiki hatussa juoksee viidelle hengelle sapuskat. No hyvä jos
Ja yksinkö nää mukulat ois pöytään pitänyt jättä. Vaimon ei tarttenu muuten juosta, ihan normaalisti käveli. Siks toiseen eilen lastasin minä muksujen ruoat ja omani, vaimo oli lasten kanssa sen aikaa. Ei mulla kuule peukalo keskellä kämmentä ole.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa nyt naiset ihan tosissaan että mikä siinä avun pyytämisessä tai yleensäkin että keskustellen avaa niitä tarpeitaan, on vaikeaa. Miksi ei voi kommunikoida vaan ollaan vaan raivon vallassa ja oletetaan että kyllä muut näkevät mieleeni ja osaavat lukea ajatuksiani.
Mikä siinä on miehille niin vaikea ymmärtää, että myös heidän velvollisuutensa on huolehtia lapsista? Miksi heitä pitää muistuttaa tällaisesta itsestäänselvyydestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa nyt naiset ihan tosissaan että mikä siinä avun pyytämisessä tai yleensäkin että keskustellen avaa niitä tarpeitaan, on vaikeaa. Miksi ei voi kommunikoida vaan ollaan vaan raivon vallassa ja oletetaan että kyllä muut näkevät mieleeni ja osaavat lukea ajatuksiani.
Ei ne ole mitään naisen tarpeita. Vaan ihan sen miehen omaa vqnhemmuutta johon se mies on ryhtynyt! Jota hän ei hoida!
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa nyt naiset ihan tosissaan että mikä siinä avun pyytämisessä tai yleensäkin että keskustellen avaa niitä tarpeitaan, on vaikeaa. Miksi ei voi kommunikoida vaan ollaan vaan raivon vallassa ja oletetaan että kyllä muut näkevät mieleeni ja osaavat lukea ajatuksiani.
Oletko töissä? Minä olen. Palkkaa ei makseta kenellekään, joka ei tajua oma-aloitteisesti perusasioita. Uusille tulokkaille annetaan pari viikkoa aikaa oppia ja sitten on sujuttava. Muuten ei kykene olemaan työ-yhteisön tuottava jäsen, vaan hidaste ja taakka koko porukalle ja työnantajalle siis vain kuluerä. Ajatuksia ei tarvitse kenenkään lukea, mutta jos ei nopeasti kehitä silmää tavanomaisten rutiineiden suhteen ja pyörii avuttomana jaloissa, on yksiselitteisen hyödytön ja haitallinen.
Sama pätee perhe-elämässä vanhempien kesken. Jos ollaan saatu ensimmäinen lapsi ja opetellaan yhdessä, niin siinä voidaan olla yhdessä avuttomia ja kysellä puolin ja toisin, miten homma hoituu. Siitä eteenpäin kyse on joko itsekkyydestä tai anteeksiantamattomasta typeryydestä. Sellaisten ei kuulu lisääntyä. Ja todellakin saa olla raivoissaan niin typerykselle, itselleen ja maailmalle, jos vahinko on jo sattunut.
Kuka jaksaisi työpaikalla kollegaa joka ei opi eikä hoida työtehtäviään, lintsaa aina kun voi, ajattelee vain itseään ja vielä odottaa, että häntä joku koko ajan paapoo.
Käsi sydämellä, jaksaisitko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa nyt naiset ihan tosissaan että mikä siinä avun pyytämisessä tai yleensäkin että keskustellen avaa niitä tarpeitaan, on vaikeaa. Miksi ei voi kommunikoida vaan ollaan vaan raivon vallassa ja oletetaan että kyllä muut näkevät mieleeni ja osaavat lukea ajatuksiani.
Mitä helvwtin ajatuksia???
Sen miehen pitäisi ymmärtää olevansa vanhempi ihan ilman että se kierrätetään naisen päässä.
Uuvatinkin pitäisi tajuta myös ottaa osa tavaroista huolehtiakseen, huolehtia OMISTA lapsiataan. Eikä vain itsestään.
Jösses olet tyhmä!
No katsos sitten on olemassa myös naisia jotka meuhkaavat ja melttoavat jos heiltä ei asias kysytä.
Todistin tätä juuri kyläpaikassa jossa oltiin. Alle 1- vuotiaalla tarkat ruokailuajat jääkaapin ovessa, mie sryhtyy lämmittämään lapselle ruokaa ohjeen mukaan niin yhtäkkiä äiti alkaa kovalla äänellä moittimaan lapsi on syötetty jo koska heillä on nyt vieraita.
Menee n. Puoli tuntia niin mies menee vaihtamaan vauvan vaipan, jälkeen kerran äiti alkaa marmattamaan että ei sitä vaippaa edelleenkään tarvi jokaisen pissan jälkeen heti vaihtaa.
Kun taapero pyytää takapihalle niin mies katsoo hänelle shortsit ja T-paidan, taas alkaa syyttely että tuo T-paita on yöpaita (tavallinen T-paita missä kuva kun nalle nukkuu) ja äiti voivottelee vieraiden edessä että tällaista tämä on koko ajan saa olla neuvomassa kun tuo ei osaa tehdä mitään.
Teki mieli sanoa että missään vaiheessa sun ei olis tarvinnut neuvoa mitään vaan olisit vaan ollut hiljaa ja seurustellut vieraiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin sanonut tässä tilanteessa: "Lapset vaikuttavat levottomilta. Käytkö hakemassa minulle ruokatarjottimen niin käyn sillä aikaa hakemassa lapsille pahimpaan nälkään purtavaa."
Eli isä hakemaan äidille ruokaa, äiti hakemaan lapsille ruokaa. Jos ei itse ymmärrä olla aikuinen niin sitten hakee ruoan viimeisenä.
Ja tuossa tapauksessa ne nälkäiset, levottomat lapset jäisivät keskenään 😂
miten olis: lapset ovat nälkäisiä, odotatko tässä lasten kanssa sen aikaa, että haen heille syötävää?! Kun palaan pöytään, voit hakea tai minä haen ruokaa, mutta toinen jää vshtimaan sitä lasten ruokailua.
194
etkö ymmärtänyt lukemaasi? Ne lautaset oli sen kirjaa lukevan äidin! Miten ihmeessä saat sen luettua niin, että siinä olis ollut pöytä täynnä nirsoja lapsia?! Mutta ihmettelen tuota järjenköyhyyttä, että edes lapset saisivat noin tehdä. Jotta kerkeät hengähtää, niin on, minulla on neljä lasta. Tiedän mistä puhun!