Mies raivostuu ihan tavanomaisista asioista

Täytyy olla tyhmä mies jos ei saa lohesta ruotoja pois. Minä ostan kokonaisen lohen ja fileeran sen ruodottomaksi parissa minuutissa. Kokonainen lohi on usein 50% halvempikin.

Se pahenee se käytös vain. Sinuna en jatkaisi yhteisasumista.

Mun isä oli tuollainen. Me muu perhe saatiin kulkea usein munankuorilla, oli aika raskasta siis. Aloin isompana miettiä, että olisi helpompaa, jos vanhempani vain eroaisivat.

Vierailija kirjoitti:

Joo meillä sama, mutta tulee geeneistä ja lapsuudenkodin tavoista. Isänsä samanlainen raivostuja. Työstressi pahentaa tilannetta, lomilla on lepposampi. Teinit vaan naureskelee, että taas se iskä ragee. 

Käyttäytymisestä perimä selittää noin puolet, toisen puolen selittää, millaisissa olosuhteissa joutuu kasvamaan lapsuutensa.

Isä sanoi aina veljelleni katsoa äitiä, näet tyttären. Miksi tätä ei voisi soveltaa myös meihin naisiin, katso sitä lapsuuden perhettä. Ihmisen ydin syntyy siellä lapsuudessa. Kun itsetunto ja tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea korjata myöhemmin. 

Ei miehiä mihinkään mielenterveyteen saa menemään. Mies kysyisi, että mitä lääkäri tai psykologi hänestä haluaa.

Ei halua, kun on aina oikeassa, mutta myöhemmin, ai miten ihanaa hän hyväksyy minun suunnitelmani - omanaan. En sano siihen itään, ei sellainen minua kaada mihinkään suuntaan. Ei minun itsetunto vaadi oikeassa olemista, mutta kohtuus hänen tekemisilleen kyllä pitää löytyä.

Paiskoo tavaroita kuin 3 vuotias uhmaikäinen. Harmi kun naapurit kuulevat ja luulevat, että meillä aina riidellään.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla tyhmä mies jos ei saa lohesta ruotoja pois. Minä ostan kokonaisen lohen ja fileeran sen ruodottomaksi parissa minuutissa. Kokonainen lohi on usein 50% halvempikin.

Lapsi on tullut isäänsä, ei saa ruotoja suustaan pois. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tähden tee jotain! Itse olen narsistin lapsi ja joudun nyt käymään kaiken läpi, että pääsen eroon kaikesta siitä, mitä sain niskaani lapsena. Tuossa on vähän sitä samaa turvattomuuden tunnetta ja munankuorilla kävelyä, koti ei ole turvallinen paikka vaan pitää varoa tekemästä tai sanonasta mitään väärää, ettei isä hermostu :/ Itse toivoin, että toinen vanhempani olisi ottanut paikkansa vanhempana ja ollut puolellani, kun nasse kävi kuumana. Olisi opettanut, mikä on oikein ja väärin, että kelpaan sellaisena kuin olen. Puhu miehelle, kerro miten pelottava hän on suuttuessaan ja ettei teillä kummallakaan ole turvallinen olo kotona. Että noin toimimalla lapsi oppii pelkäämään isää, jonka kuitenkin pitäisi olla se turva ja tukimuuri. Ja kysy myös, muistaako, miltä itsestä lapsena tuntui kun oma isä toimi samalla tavalla. Vähänkään kehityskelpoinen kyllä tajuaa asian. 

Sinä päivä kun tajusin, ettei ex edes välitä mitä seurauksia käytöksellään on, näin kaiken uusin silmin. Olin vain toistellut sitä "hän on kuitenkin hyvä isä" -mantraa, sillä hänhän tekee lasten kanssa asioita. Tajusin, että niinhän teki omakin isäni, mutta silti hän oli lähinnä vain pelottava, itsekäs ja arvaamaton. Vaikka leikkipuistossa olisi ollut kivaa, ei voinut tietää mikä räjähdys kotiin päästyä odottaa. Ja samaa kokivat omatkin lapseni. Se ero kuitenkin on, että minä puolustan lapsia, ja teen selväksi että isän raivohuutokohtaukset ei ole oikein. Itselle opetettiin olemaan mahdollisimman hiljaa ja huomaamaton, ettei isä vain suutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo meillä sama, mutta tulee geeneistä ja lapsuudenkodin tavoista. Isänsä samanlainen raivostuja. Työstressi pahentaa tilannetta, lomilla on lepposampi. Teinit vaan naureskelee, että taas se iskä ragee. 

Käyttäytymisestä perimä selittää noin puolet, toisen puolen selittää, millaisissa olosuhteissa joutuu kasvamaan lapsuutensa.

Isä sanoi aina veljelleni katsoa äitiä, näet tyttären. Miksi tätä ei voisi soveltaa myös meihin naisiin, katso sitä lapsuuden perhettä. Ihmisen ydin syntyy siellä lapsuudessa. Kun itsetunto ja tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea korjata myöhemmin. 

Jotkut psykiatrit ovat eri mieltä. Eli nuoruuden tunnetasot ja vanhempien käytös eivät vaikuttaisi aikuiseen. Luulen, että pitää olla hyvä itsetunto ja sitä on itse kehitettävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla tyhmä mies jos ei saa lohesta ruotoja pois. Minä ostan kokonaisen lohen ja fileeran sen ruodottomaksi parissa minuutissa. Kokonainen lohi on usein 50% halvempikin.

Lapsi on tullut isäänsä, ei saa ruotoja suustaan pois. 

Kyllä minä otan myös miehelle saati lapselle ruodot pois. Joskus mies ei saa puhdistettua kalaa. Mitä se nyt haittaa.

Ei siinä suuri työ ole, sen takia ruveta äksyilemään puolin ja toisin.  Kuorin aina perunat miehelleni, muuten hän ei syö. Se on niin ja se ei minua haittaa.

Ei se siitä miksikään muu, opittu asia kun isälläkin ollut. Ja pahenee vaan iän myötä, jos tuota sietää ja heti sama rähjäys ja sirkus jos yrität käytökseen puuttua, todennäköisesti et edes halua sitä selvitysräyhää lapsen läsnäollessa tehdä ja siitä se sitten ajan myötä pahenee tuommoset luonne valuviat olisi pitänyt korjata jo ennen lapsia tai lähteä ajoissa kävelemään itsekin. Terveisin samanlaisessa suhteessa edelleen oleva ja lapset tästä kärsineet, nyt ovat jo aikuisuuden kynnyksellä itse olisin lähtenyt, jos olisin uskaltanut - parempi olisi ollut olla vaikka yksin nyt en enää kuuntele tuota, kun ei lapset enää ole koko ajan  kuuntelemassa sen hillumista eli sanon takaisin ja siinähän se sitten huutaa aikansa. Sitten kun on rauhoittunut, niin ihmettelee, miksi minä olen mörtsinä - no miksiköhän🙄 liian väsynyt kuitenkin olen mihinkään erohommiin tms myöskään ehkä se on vähän nyt alkanut rauhoittua, mutta koko ajan saa silti olla varuillaan, milloin räjähtää ja kyllähän tämä jatkuva varautuneisuus vaikuttaa myös omaan luonteeseen ja käytökseen nautin siis, kun se hapannaama on matkoilla tms eli mieti sinä nyt sitä, millaista elämää olet valmis sietämään eikä se eroksan helppo ole, ainakaan tuollaisesta ihmisestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo meillä sama, mutta tulee geeneistä ja lapsuudenkodin tavoista. Isänsä samanlainen raivostuja. Työstressi pahentaa tilannetta, lomilla on lepposampi. Teinit vaan naureskelee, että taas se iskä ragee. 

Käyttäytymisestä perimä selittää noin puolet, toisen puolen selittää, millaisissa olosuhteissa joutuu kasvamaan lapsuutensa.

Isä sanoi aina veljelleni katsoa äitiä, näet tyttären. Miksi tätä ei voisi soveltaa myös meihin naisiin, katso sitä lapsuuden perhettä. Ihmisen ydin syntyy siellä lapsuudessa. Kun itsetunto ja tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea korjata myöhemmin. 

 

Jotkut psykiatrit ovat eri mieltä. Eli nuoruuden tunnetasot ja vanhempien käytös eivät vaikuttaisi aikuiseen. Luulen, että pitää olla hyvä itsetunto ja sitä on itse kehit

Aikuisillakin on omat kehitystasonsa, mutta suurin osa ei koskaan saavuta niitä korkeimpia. Se vaatii juurikin itsensä kohtaamista ja ja pakottaa hyväksymään vähemmän mairittelevia ominaisuuksia itsessä, helpompaa syytellä muita omista ongelmista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo meillä sama, mutta tulee geeneistä ja lapsuudenkodin tavoista. Isänsä samanlainen raivostuja. Työstressi pahentaa tilannetta, lomilla on lepposampi. Teinit vaan naureskelee, että taas se iskä ragee. 

Käyttäytymisestä perimä selittää noin puolet, toisen puolen selittää, millaisissa olosuhteissa joutuu kasvamaan lapsuutensa.

Isä sanoi aina veljelleni katsoa äitiä, näet tyttären. Miksi tätä ei voisi soveltaa myös meihin naisiin, katso sitä lapsuuden perhettä. Ihmisen ydin syntyy siellä lapsuudessa. Kun itsetunto ja tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea korjata myöhemmin. 

Jotkut sen sijaan haluavat välttää toistamasta vanhempiensa tekemät virheet eivätkä edes suostu tulemaan samanlaisiksi persooniksi. Hyvä niin.

Oisko ukolla vosu ja kiukuttelee teille, kun ei saa päätöksiä tehtyä. Meillä ex alkoi huutaa ja kiukutella, kun piti h:aa selän takana. Ajattelin ensin että muistisairaus iskee, mutta selvisi lopulta käytös horollaan.

Miettii vaan että jos tollanen saa dementian ja viimeinenkin jarru lähtee, alkaa nyrkit heilua.

Vierailija kirjoitti:

Minun isä.oli tuollainen samanlainen räyhäpää koko ikänsä, ei edes vanhemmiten rauhoittunut. Jos mies ei mene lääkäriin hakemaan apua, niin eroa. Tuollainen vanhempi pilaa lapsen elämän. Lapsetkaan ei kuulu pelätä kotona.

Miten ero auttaa lasta? Sitten lapsi joutuu olemaan joka toinen viikonloppu tuon räyhäpää isän luona pelkäämässä. Niin, että äiti ei ole paikalla auttamassa kuten nyt kuitenkin on.

Vierailija kirjoitti:

Vanhanliiton räyhääjä! Tulee geeneissä tuo. 

Kasvatus se on eikä geenit. Temperamentilleen ei ihminen paljoa voi, mutta kyllä tulinenkin luonne osaa olla ihmisiksi jos vain tahtoa riittää (olen itse temperamenttinen). Eräs ex oli vanhempinsa paapoma kultapoju, jonka suuruuskuvitelmat ja kiuuttelu oli omaa luokkaansa. Juuri tuollainen mansikat eivät mene purkkiin -kiukuttelu oli jokapäiväistä, puhumattakaan siitä jos hän, siis hän, joutui tekemään jotain. Muistan kuinka olin yhtä aikaa järkyttynyt ja huvittunut kun hän kiukkusi, huusi, hajotti esineitä ja kiukkusi siitä imuroidessaan yksiötään bileitä varten. Rauhoituttuaan luetteli miksi tämä kaikki oli minun vikani. Varmasti aika kamalan puolison on joku hänestä saanut.

Vierailija kirjoitti:

Mun isä ei ole ollut koskaan fyysisesti väkivaltainen, joten en usko, että sun ukkosikaan sitä tulee olemaan. Pyytäisin kuitenkin sinua miettimään, että mitä tuollainen käytös tekee lapsesi itsetunnolle ja onanarvontunnolle. Itse olen joutunut käymään terapiassa useita vuosia. Olisin niin toivonut, ettei koko saan tarvitse pelätä. Vielä näin 60-vuotiaana pelkään sukujuhlia, koska kyllä se isä jossain vaiheessa suuttuu monestakin asiasta.

Lohiepisodista kysyisin, että miehenkö rahoilla teillä eletään? Miksi et sanonut, että mies voi toki olla ostamatta valitsemaansa ruotoista lohta, mutta sinä ostat tulevaisuudessakin lohta lapselle ja sulle. Mies olkoon ilman, jos haluaa. Jos nimittäin mies päättää mitä ostetaan, on kyseessä todennäköisesti myös taloudellinen väkivalta.

Tai kun seuraavalla kauppareissuilla, jos mies on lohta nappaamassa, niin kovasti ääneen puhut siitä, että lohtahan ei osteta, koska mies niin huutamall

Näin sitä nainen taas kasvatta miestä. Hyviä neuvoja, voivat toimia. Ja ehkä pelastavat perhe-elämän. Mutta mulla vaan menis halut tuollaisesta henkisesti epätasa-arvoisesta äiti-teinipoika-henkisestä suhteestan, enkä haluaisi miestä seksuaalisesti enää. 

onko sokerit kunnossa? Mulla 2-tyypin diabetes ja jos liian pitkä syömätön tauko niin alkaa pinna kiristyy..

Vierailija kirjoitti:

Tuo on väkivaltaa, henkistä väkivaltaa.

Kohdistuu kaikkiin perheessä.

 

...aina saa pelätä...jos eri tilanteiden reaktioita joutuu pelkäämään, se ei ole normaalia.Ei terveessä suhteessa tarvitse pelätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo meillä sama, mutta tulee geeneistä ja lapsuudenkodin tavoista. Isänsä samanlainen raivostuja. Työstressi pahentaa tilannetta, lomilla on lepposampi. Teinit vaan naureskelee, että taas se iskä ragee. 

Käyttäytymisestä perimä selittää noin puolet, toisen puolen selittää, millaisissa olosuhteissa joutuu kasvamaan lapsuutensa.

Isä sanoi aina veljelleni katsoa äitiä, näet tyttären. Miksi tätä ei voisi soveltaa myös meihin naisiin, katso sitä lapsuuden perhettä. Ihmisen ydin syntyy siellä lapsuudessa. Kun itsetunto ja tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea korjata myöhemmin. 

 

Jotkut psykiatrit ovat eri mieltä. Eli nuoruuden tunnetasot ja vanhempien käytös eivät vaikuttaisi aikuiseen. Luulen, että pitää olla hyvä itsetunto ja sitä on itse kehit

. . . niitä on vaikea korjata myöhemmin. Tuossa ei lukenut, ettei niitä voi korjata. Aikuiseksi kehittyminen on prosessi, jossa on kerroksia, vaiheita, levähdyskohtia ja suvantovaiheita. Varmaa on kuitenkin, että itsensä korjaaminen on hidasta. Ja ensin pitää löytää se kiinnostus itseään kohtaan, mutta  pariskymppisenä on liian kiire elää, että unohtaa itsensä.