Lapsiperheelliset: Miten toimitte lapsivihamielisten ystävienne kanssa? Onko välit menneet vai siedättekö?
Täällä juuri tuli vastaan joku henkilö, joka ei kuulemma näe ystäviään kuin silloin kun he voivat liikkua ilman lapsia. Minusta tämä kuulosti ihan käsittämättömältä: joku vihaa lapsia niin paljon että ei haittaa vaikka ei pystyisi ystäviään näkemään. Ja ystävän pitäisi aina järjestää lapsivapaa tätä itsekästä varten. Millainen ihminen edes kutsuu itseään toisen ystäväksi jos ei siedä hänen lapsiaan?
Eri asia tietysti jos toive nähdä ilman lapsia lähtee lapsen vanhemmasta. Tai on toive joskus tehdä jotain (esim. käydä festareilla) ja lapsia ei voi ottaa mukaan.
Tuntuu jotenkin että taustalla on joku ajatus, että lapset/lapsettomuus on joku invidualistinen itsensäilmaisun tapa: Minä olen valinnt tämän elämäntyylin ja sinä tuon. Lapset eivät kuitenkaan ole mitään lemmikkejä, tai elämäntyyli. He ovat eläviä ja hengittäviä persoonia ja ystävällesi luultavasti elämän tärkeimmät ihmiset.
Jos vihaat ystäväsi lapsia, et ole tosiystävä.
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jotkut pösilöt suoraan sanoneet että eivät oikein tykkää lapsista. Kuka sanoo noin pienen vauvan vanhemmalle? Välit meni jo ihan siitä syystä ettei ole mitään käytöstapoja.
No herranen aika. Kaikki ei tykkää lapsista. Tommoset asiat yleensä jutellaan kavereiden kanssa ilman mitään draamaa.
Kaikki ei tykkää kahvista, pallopeleistä, koirista, rapista... Ihmiset on erilaisia.
Äitien, (etenkin) mielestä heidän lapsiaan tulee ihastella ja palvoa.
Tottakai lapsia kuuluu huomioida ja hieman ihastellakin. Sinäkin olisit aika paljon mukavampi ihminen jos aikuiset olisivat sinulle höpötelleet mukavia ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LOL. Nykyään lapsivihaksi määritellään mielivaltaisesti mitä sattuu.
Se että haluaa elää lapsivapaata elämää, ei liity lasten vihaamiseen. Siinä nautitaan omasta vapaudesta ja onnesta. Viha sen sijaan kuluttaa ihmistä ja se on haitallista.
Mikä kiikastaa kun et hyväksy muiden elämää - mutta oletat että muiden pitää hyväksyä sinun elämäsi kuten sinä tahdot? Miksi olet niin itsekäs? Vaadit muilta mutta et itseltäsi.
En nyt ihan ymmärrä mitä haet takaa tällä kommentilla? Ap
Vaadit että kaverisi hyväksyvät lastesi seuran, mutta et salli, että kaverisi haluavat viettää aikaa vain sinun seurassasi.
Asetat rajoitteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jotkut pösilöt suoraan sanoneet että eivät oikein tykkää lapsista. Kuka sanoo noin pienen vauvan vanhemmalle? Välit meni jo ihan siitä syystä ettei ole mitään käytöstapoja.
No herranen aika. Kaikki ei tykkää lapsista. Tommoset asiat yleensä jutellaan kavereiden kanssa ilman mitään draamaa.
Kaikki ei tykkää kahvista, pallopeleistä, koirista, rapista... Ihmiset on erilaisia.
Äitien, (etenkin) mielestä heidän lapsiaan tulee ihastella ja palvoa.
Tottakai lapsia kuuluu huomioida ja hieman ihastellakin. Sinäkin olisit aika paljon mukavampi ihminen jos aikuiset olisivat sinulle höpötelleet mukavia ;)
Miten niin "tottakai"? Sinähän et siitä päätä, mitä asioita muut ihmiset pitävät ihastelun arvoisina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on joitain ystäviä, jotka katosivat kuin Pieru Saharaan, kun sanoin että saa tulla vauvaa katsomaan. Jos ei käy katsomassa ystävän vauvaa, ei ole ystävä. Piste. Emme ole enää ystäviä, toki tervehdin jos tulevat kadulla vastaan.
Jos ei koe vauvoja kiinnostaviksi? Voi kerran käväistä toki moikkaamassa, se on kohteliasta, mutta ei sen vauvan kanssa tarvitse sen enempää olla tekemisissä.
Aika itsekäs ja kylmä tapa ajatella, jos kehtaa kuvitella itsensä toisen ystäväksi.
Jos hankin lemmikiksi ison hämähäkin, en oleta että muut ovat siitä kiinnostuneita, tulevat katsomaan ja pitävät sylissä.
Niin, eli miksi ihmisten oletetaan olevan siitä vauvasta kiinnostuneita, mutta jonkun ( vaikka erikoisesta) lemmikistä taas ei.
Ketään ei kiinnosta oletko siitä vauvasta henkilökohtaisesti kiinnostunut vai ei. Ystäväsi on saanut lapsen ja on kokenut juuri suuren elämänmuutoksen. Ystävänä menet katsomaan sitä vauvaa kuten normaalit ihmiset, viet jotain kivaa vanhemmille mukanasi ja kyselet vointia. Ihastelet vauvaa.
Jos empatiasi ei riitä siihen edes siinä määrin että ymmärtäisit ettei lapsi millään tavalla vertaudu lemmikkiin, en tiedä miten asian voisi sinulle selittää. Mutta jos haluat välit säilyttää niin kannattaa varmaan salata tuo itsekkyyden taso mikä sinulla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jotkut pösilöt suoraan sanoneet että eivät oikein tykkää lapsista. Kuka sanoo noin pienen vauvan vanhemmalle? Välit meni jo ihan siitä syystä ettei ole mitään käytöstapoja.
No herranen aika. Kaikki ei tykkää lapsista. Tommoset asiat yleensä jutellaan kavereiden kanssa ilman mitään draamaa.
Kaikki ei tykkää kahvista, pallopeleistä, koirista, rapista... Ihmiset on erilaisia.
Äitien, (etenkin) mielestä heidän lapsiaan tulee ihastella ja palvoa.
Tottakai lapsia kuuluu huomioida ja hieman ihastellakin. Sinäkin olisit aika paljon mukavampi ihminen jos aikuiset olisivat sinulle höpötelleet mukavia ;)
Jaahas. Mepä siis tunnemmekin toisemme. Höpöttele sinä vaan lapsestasi kunnon kansalainen. Minä joudun nyt tyytymään tähän olotilaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LOL. Nykyään lapsivihaksi määritellään mielivaltaisesti mitä sattuu.
Se että haluaa elää lapsivapaata elämää, ei liity lasten vihaamiseen. Siinä nautitaan omasta vapaudesta ja onnesta. Viha sen sijaan kuluttaa ihmistä ja se on haitallista.
Mikä kiikastaa kun et hyväksy muiden elämää - mutta oletat että muiden pitää hyväksyä sinun elämäsi kuten sinä tahdot? Miksi olet niin itsekäs? Vaadit muilta mutta et itseltäsi.
En nyt ihan ymmärrä mitä haet takaa tällä kommentilla? Ap
Vaadit että kaverisi hyväksyvät lastesi seuran, mutta et salli, että kaverisi haluavat viettää aikaa vain sinun seurassasi.
Asetat rajoitteen.
En ole missään sanonut etten salli sitä että ystävä joskus haluaa viettää aikaa vain minun seurassani.
Jos kaverin mielestä voimme nähdä VAIN jos lapsia ei ole mukana, tämä on tosi tökeröä. Hieman eri asia vaikka kysäistä onnistuisiko minun järjestää lapsivapaa joku perjantai ja jos lapsivapaa ei onnistu niin keksitään jotain muuta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti ajattelet että jos ihmisellä ei ole lapsia niin hän vihaa lapsia. Itse lapsettomana naisena olen kokenut hankalaksi nimenomaan sen että lapsellisten kanssa tavataan heidän ehdoillaan ja minä joustan työni ym puolesta sitten. Minulla on yksi lapsellinen tuttu joka ei ole koskaan kyläillyt luonani 20 vuoden aikana, itse olen käynyt usein hänen luonaan. Kuulema minun on helpompi lähteä kyläilemään.
Vastavuoroisuus 0/5
Voin kuvitella että tuo rasittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jotkut pösilöt suoraan sanoneet että eivät oikein tykkää lapsista. Kuka sanoo noin pienen vauvan vanhemmalle? Välit meni jo ihan siitä syystä ettei ole mitään käytöstapoja.
No herranen aika. Kaikki ei tykkää lapsista. Tommoset asiat yleensä jutellaan kavereiden kanssa ilman mitään draamaa.
Kaikki ei tykkää kahvista, pallopeleistä, koirista, rapista... Ihmiset on erilaisia.
Äitien, (etenkin) mielestä heidän lapsiaan tulee ihastella ja palvoa.
Tottakai lapsia kuuluu huomioida ja hieman ihastellakin. Sinäkin olisit aika paljon mukavampi ihminen jos aikuiset olisivat sinulle höpötelleet mukavia ;)
Miten niin "tottakai"? Sinähän et siitä päätä, mitä asioita muut ihmiset pitävät ihastelun arvoisina.
Kuuluu normaaliin inhimillisyyteen ja sivistyneeseen käytökseen. Suomessa nämä on toki hepreaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on joitain ystäviä, jotka katosivat kuin Pieru Saharaan, kun sanoin että saa tulla vauvaa katsomaan. Jos ei käy katsomassa ystävän vauvaa, ei ole ystävä. Piste. Emme ole enää ystäviä, toki tervehdin jos tulevat kadulla vastaan.
Jos ei koe vauvoja kiinnostaviksi? Voi kerran käväistä toki moikkaamassa, se on kohteliasta, mutta ei sen vauvan kanssa tarvitse sen enempää olla tekemisissä.
Aika itsekäs ja kylmä tapa ajatella, jos kehtaa kuvitella itsensä toisen ystäväksi.
Jos hankin lemmikiksi ison hämähäkin, en oleta että muut ovat siitä kiinnostuneita, tulevat katso
Se lemmikki voi olla joillekin kaikkein tärkein vaalimisen kohde. En väheksyisi ihmisen ja lemmikin suhdetta.
Minä sain joskus neuvon että ei kannata niinkään kuunnella mitä ihmiset sanovat tai miten he toimivat ns. vertaistensa aikuisten kanssa. Jos haluaa selvittää ihmisen luonteen, kannattaa tarkkailla miten suhtautuu lapsiin ja eläimiin erityisesti silloin kun ajattelee ettei kukaan näe.
Se lemmikki voi olla joillekin kaikkein tärkein vaalimisen kohde. En väheksyisi ihmisen ja lemmikin suhdetta.
Lemmikin ja ihmisen suhde on silti täysin eri asia kuin vanhemman ja lapsen suhde. Niitä ei voi oikein verrata kun ovat täysin eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LOL. Nykyään lapsivihaksi määritellään mielivaltaisesti mitä sattuu.
Se että haluaa elää lapsivapaata elämää, ei liity lasten vihaamiseen. Siinä nautitaan omasta vapaudesta ja onnesta. Viha sen sijaan kuluttaa ihmistä ja se on haitallista.
Mikä kiikastaa kun et hyväksy muiden elämää - mutta oletat että muiden pitää hyväksyä sinun elämäsi kuten sinä tahdot? Miksi olet niin itsekäs? Vaadit muilta mutta et itseltäsi.
En nyt ihan ymmärrä mitä haet takaa tällä kommentilla? Ap
Sitä, että jos haluaa nähdä ystäviään aikuisten kesken ilman näiden lapsia, ei tarkoita, että vihaisi lapsia, vaan että on kivempaa viettää aikaa ystävien kanssa ihan aikuisporukalla.
Yleensä perheellisiä ystäviä näkee niin, että mennään terassille tai ravintolaan syömään ja sinä väen väkisin haluaisit sinnekin lapset mukaan? Etkö itse halua viettää lapsivapaata aikaa ollenkaan tai arvosta ystäviäsi edes sen verran, että haluaisit tavata heitä ilman lapsia? -Ai niin, et, koska ajattelet, että lapsettomat yksin asuvat ihmiset ovat onnettomia tyhjiötä, jotka haluavat nähdä vain viikonloppuisin, että saavat täydennettyä sen yksinäisyyden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti ajattelet että jos ihmisellä ei ole lapsia niin hän vihaa lapsia. Itse lapsettomana naisena olen kokenut hankalaksi nimenomaan sen että lapsellisten kanssa tavataan heidän ehdoillaan ja minä joustan työni ym puolesta sitten. Minulla on yksi lapsellinen tuttu joka ei ole koskaan kyläillyt luonani 20 vuoden aikana, itse olen käynyt usein hänen luonaan. Kuulema minun on helpompi lähteä kyläilemään.
Vastavuoroisuus 0/5
Voin kuvitella että tuo rasittaa.
Samoin lapsettomat joustavat loma-ajankohdissa. Kuulemma tottakai. Luultavasti tällainenkin järjestely alkaa ottamaan kupoliin vuosien varrella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on joitain ystäviä, jotka katosivat kuin Pieru Saharaan, kun sanoin että saa tulla vauvaa katsomaan.Jos ei käy katsomassa ystävän vauvaa, ei ole ystävä. Piste. Emme ole enää ystäviä, toki tervehdin jos tulevat kadulla vastaan.
Jos ei koe vauvoja kiinnostaviksi? Voi kerran käväistä toki moikkaamassa, se on kohteliasta, mutta ei sen vauvan kanssa tarvitse sen enempää olla tekemisissä.
Aika itsekäs ja kylmä tapa ajatella, jos kehtaa kuvitella itsensä toisen ystäväksi.
Jos hankin lemmikiksi ison hämähäkin, en oleta että muut ovat siitä kiinnostuneita, tulevat katso
Ketään ei kiinnosta oletko siitä vauvasta henkilökohtaisesti kiinnostunut vai ei. Ystäväsi on saanut lapsen ja on kokenut juuri suuren elämänmuutoksen. Ystävänä menet katsomaan sitä vauvaa kuten normaalit ihmiset, viet jotain kivaa vanhemmille mukanasi ja kyselet vointia. Ihastelet vauvaa.
Jos empatiasi ei riitä siihen edes siinä määrin että ymmärtäisit ettei lapsi millään tavalla vertaudu lemmikkiin, en tiedä miten asian voisi sinulle selittää. Mutta jos haluat välit säilyttää niin kannattaa varmaan salata tuo itsekkyyden taso mikä sinulla on.
Niin, voi sitä käydä katsomassa, mutta ei siitä tapaa tartte tehdä.
Kyllä mua aika naurettavana pidettäisiin, jos suuttuisin siitä, etteivät ihmiset halua viettää aikaa lemmikkitarantellani kanssa ja ihastella sitä. Suurin osa varmaan sanoisi minulle, että kaikki vaan eivät pidä hämähäkeistä eivätkä halua koskea niihin ja minun tulee se ymmärtää.
Miksi tuota ei ymmärretä jos kyseessä on lapsi?
Kuuluu normaaliin inhimillisyyteen ja sivistyneeseen käytökseen. Suomessa nämä on toki hepreaa.
Normaaliin inhimillisyyteen ja sivistyneeseen käytökseen kuuluu ymmärtää erilaisuutta, eikä tyrkyttää omaa tuotostaan ja/ tai elämäntapaansa vimmaisesti muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LOL. Nykyään lapsivihaksi määritellään mielivaltaisesti mitä sattuu.
Se että haluaa elää lapsivapaata elämää, ei liity lasten vihaamiseen. Siinä nautitaan omasta vapaudesta ja onnesta. Viha sen sijaan kuluttaa ihmistä ja se on haitallista.
Mikä kiikastaa kun et hyväksy muiden elämää - mutta oletat että muiden pitää hyväksyä sinun elämäsi kuten sinä tahdot? Miksi olet niin itsekäs? Vaadit muilta mutta et itseltäsi.
En nyt ihan ymmärrä mitä haet takaa tällä kommentilla? Ap
Sitä, että jos haluaa nähdä ystäviään aikuisten kesken ilman näiden lapsia, ei tarkoita, että vihaisi lapsia, vaan että on kivempaa viettää aikaa ystävien kanssa ihan aikuisporukalla.
Yleensä perheellisiä ystäviä näkee niin, että mennään terassille tai ravintolaan syömään ja sinä väen väkisin haluaisit sinnekin lapset mukaan? Etkö itse halua viettää lapsivapaata aikaa ollenkaan tai arvosta ystäviäsi edes sen verran, että haluaisit tavata heitä ilman lapsia? -Ai niin, et, koska ajattelet, että lapsettomat yksin asuvat ihmiset ovat onnettomia tyhjiötä, jotka haluavat nähdä vain viikonloppuisin, että saavat täydennettyä sen yksinäisyyden.
Nyt tähän taitaa liittyä jokin minulle tuntematon taustatarina. :D
Aloituksessa puhuttiin tilanteesta, jossa vaaditaan että lapset eivät saa olla koskaan mukana koska ei pidä lapsista. Ymmärrän kyllä sen jos ehdottaa että voisi järjestää lapsivapaan, jotta päästään terassille. Mutta sitä en ymmärrä että jos lapsivapaa ei onnistu, ei ole vaihtoehtona nähdä niin että lapset ovat mukana. Ihan kuin ystävän lapsilla olisi joku rutto.
Minulle ainakin ystävyydessä tärkeintä on se toisen seura, ja yhteinen aika järjestetään tavalla tai toisella realiteettien puitteissa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Se lemmikki voi olla joillekin kaikkein tärkein vaalimisen kohde. En väheksyisi ihmisen ja lemmikin suhdetta.
Lemmikin ja ihmisen suhde on silti täysin eri asia kuin vanhemman ja lapsen suhde. Niitä ei voi oikein verrata kun ovat täysin eri asia.
Sinä väheksyt tuota ihmisen ja lemmikin suhdetta. Sano se myös niille kavereillesikin, joilla on jokin lemmikki.
Itselläni ei ole lemmikkiä, mutta samaistun heihin. On loukkaavaa tuo asenteesi.
"Ketään ei kiinnosta oletko siitä vauvasta henkilökohtaisesti kiinnostunut vai ei. Ystäväsi on saanut lapsen ja on kokenut juuri suuren elämänmuutoksen. Ystävänä menet katsomaan sitä vauvaa kuten normaalit ihmiset, viet jotain kivaa vanhemmille mukanasi ja kyselet vointia. Ihastelet vauvaa.
Jos empatiasi ei riitä siihen edes siinä määrin että ymmärtäisit ettei lapsi millään tavalla vertaudu lemmikkiin, en tiedä miten asian voisi sinulle selittää. Mutta jos haluat välit säilyttää niin kannattaa varmaan salata tuo itsekkyyden taso mikä sinulla on."
Tässähän se tiivistetysti on. Näin järkevästi ja itsestään selvästi toimittiin ennen. Nykyään, kun kaikki ovat mt-ongelmaisia, puhuvat itsestään koiransa "äitinä", ovat ainoita lapsia (ennen tämäkään ei tehnyt ihmisestä mitenkään omituista) jne. lapsistakin voidaan puhua ihan kuin ne eivät olisi ihmisiä lainkaan, vaan vertautuisivat johonkin esineeseen, harrastukseen tai eläimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LOL. Nykyään lapsivihaksi määritellään mielivaltaisesti mitä sattuu.
Se että haluaa elää lapsivapaata elämää, ei liity lasten vihaamiseen. Siinä nautitaan omasta vapaudesta ja onnesta. Viha sen sijaan kuluttaa ihmistä ja se on haitallista.
Mikä kiikastaa kun et hyväksy muiden elämää - mutta oletat että muiden pitää hyväksyä sinun elämäsi kuten sinä tahdot? Miksi olet niin itsekäs? Vaadit muilta mutta et itseltäsi.
En nyt ihan ymmärrä mitä haet takaa tällä kommentilla? Ap
Vaadit että kaverisi hyväksyvät lastesi seuran, mutta et salli, että kaverisi haluavat viettää aikaa vain sinun seurassasi.
Asetat rajoitteen.
En ole missään sanonut etten salli sitä että ystävä j
No kukahan sellaista sitten on sanonut, ettei halua nähdä ystäviään, jos nämä ovat lasten kanssa? Vedät mutkia suoraksi ja luet rivien välistä.
Äitien, (etenkin) mielestä heidän lapsiaan tulee ihastella ja palvoa.