Väsynyt parisuhteeseen: asumusero
Parisuhde täynnä ongelmia jo useamman vuoden. Kaksi alle 15 vuotiasta lastakin on.
Ehdotin miehelle asumuseroa, jotta saataisiin jotain tolkkua tähän tilanteeseen. Kierretään kehää.
Mies suuttui ehdotuksesta ja sanoi minun haluavan muuttaa vain, jotta voisin pettää. On vihainen, etten kertonut heti suunnitelmistani, vaikka olen puhunut hänelle asiasta jo pitkään. On totta, että ollaan molemmat petetty eikä luottamusta ole kummallakaan. Myönnän, että kävin vuokra-asuntoa katsomassa kertomatta siitä miehelle, mutta muuten olen kertonut ajatuksistani kyllä. Ehkä olisi pitänyt tämäkin hänelle kertoa jo ennen mitään päätöstä?
En varsinaisesti halua erotakaan, se tuntuu liian raskaalta. Mutta ei tämä toimikaan, ei näin.
Nyt tämä asumuseroasia yms menneet tapahtumat kävivät miehen hermoille niin, ettei ole antanut nukkua ja kirsikkana kakun päälle sylki naamalle. Miksi hän käyttäytyy noin? Oikeastaan tämä viimeinen sinetöi, että mulla ei taida olla vaihtoehtoja. En halua tällaista enää.
Olen joskus ollut väkivaltaisessa suhteessa ja tässäkin suhteessa on aiemmin ollut niitä ongelmia puolin ja toisin. Pitkään vaikutti sen osalta olevan jo aikuistuttu. Mutta nyt kuitenkin yksi ylilyönti. Onko mulla vaihtoehtoja enää.
Väsynyt. Mies ei halua puhua käytännön asioista tai meidän suhteesta. Syyttelee vaan, että mulla on kuitenkin uusi mies katsottuna ja siksi haluan pois. Mä vaan haluaisin omaa rauhaa ja aikaa miettiä, miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin.
En minäkään hääppöinen vaimo ole, tiedän sen. Mies löytää kyllä paremmankin, jos haluaa.
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valvottaminen ja naamalle sylkeminen ovat sellaisia asioita, että ero on ainoa oikea ratkaisu.
Yhtäkään ylilyöntiä ei tule antaa anteeksi, vaikka olisi sen kohtelun vähän ansainnutkin?
Miten voi ansaita sylkemistä ja valvottamista?
Tuollaisen ansaitseminen ei ole mahdollista.
Pettämällä.
Kuka pysyy 100% uskollisena tuollaisessa suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valvottaminen ja naamalle sylkeminen ovat sellaisia asioita, että ero on ainoa oikea ratkaisu.
Yhtäkään ylilyöntiä ei tule antaa anteeksi, vaikka olisi sen kohtelun vähän ansainnutkin?
Miten voi ansaita sylkemistä ja valvottamista?
Tuollaisen ansaitseminen ei ole mahdollista.
Pettämällä.
Pettämisellä ansaitsee eron, jos petetty osapuoli niin haluaa. Silti petetyllä ei ole oikeutta valvottaa tai sylkeä päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valvottaminen ja naamalle sylkeminen ovat sellaisia asioita, että ero on ainoa oikea ratkaisu.
Yhtäkään ylilyöntiä ei tule antaa anteeksi, vaikka olisi sen kohtelun vähän ansainnutkin?
Miten voi ansaita sylkemistä ja valvottamista?
Tuollaisen ansaitseminen ei ole mahdollista.
Pettämällä.
Silläkään ei ansaitse sylkemistä tai valvottamista. Sillä ansaitsee eron.
Vierailija kirjoitti:
Sain juuri monta perättäistä miesvihaorgasmia.
T. Palstan siiderivalasmamma
#naisvihanäkyväksi
Vierailija kirjoitti:
Taas jää kuulematta toisen osapuolen näkemys, ja ap toki maalaa kuvan itsestään uhrina.
Läpyläpy
En ole maalannut kuvaa itsestäni uhrina, olen kertonut tässä myös omia virheitäni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas jää kuulematta toisen osapuolen näkemys, ja ap toki maalaa kuvan itsestään uhrina.
Läpyläpy
En ole maalannut kuvaa itsestäni uhrina, olen kertonut tässä myös omia virheitäni.
Ap
Kerroin myös, että ala-arvoista kohtelua on joskus ollut puolin ja toisin, siis myös minulta, mutta lopetin omalta osaltani, koska en halua elää niin.
Haluan olla avoin ja kohdella toista kunnioittavasti, myös silloin, kun hän ei sitä olisi ansainnut. Tiedän, ettei se ole aina helppoa, jos tulee pahasti kaltoinkohdelluksi tai huijatuksi.
Muuta vaihtoehtoa ei mielestäni kuitenkaan ole.
Ap
Eli oot väkivaltainen ja kova juoksemaan vieraissa. En tajua miks sun mies ei halua erota tommosesta horosta.
Vierailija kirjoitti:
Taas jää kuulematta toisen osapuolen näkemys, ja ap toki maalaa kuvan itsestään uhrina.
Läpyläpy
Tässä kohtaa sillä ei ole väliä. Ei ole olemassa mitään tapaa, jolla tästä suhteesta enää saisi toimivan. Ja se aapeen mies on hölmö kun ei ole ottanut eroa jo pettämisen jålkeen tai viimeistään siinä vaiheessa kun on alkanut tehdä mieli valvottaa ja sylkeä ja muuten toimia väkivaltaisesti. Ihmisen on osattwva irrottaa itsenstä tuollaisista tilsnteista ennen kuin alkaa käyttäytymään väkivaltaiseeti, moraalitttomasti ja laittomasti (koska sitä nuo toimet on). Jos tähän sattuisi vielä liittymään jotain muita tekijöitä, jotka miestä ärsyttävöt tai provosoivst, se tekisi miehen käytöksestä vain vielä vastuuttomampaa.
myös ap on vastuuton ameeba kun ei irrottaudu tuosta.
Paras on erota noin huonosta suhteesta. Jos et heti pysty, niin muuta ensin asumuseroon, niin saat etäisyyttä miettiä asioita.
En ymmärrä sitäkään, että mies ei halua erota, kun eihän hänkään ole tuossa onnellinen.
Tässä, kuten monessa muussakin eropohdintatilanteessa toisessa vaakakupissa lienee köyhyys ja toisessa onnettomuus (onnellisuuden vastakohtana). Kaikkien pitää itse pohtia, kumpi on pienempi paha.
En ymmärrä, kuinka (pienten) lasten vanhemmat ajautuvat pettämään. Eivät vanhemmuus ja huorintekeminen kuulu samaan pakettiin.
Toki tiedän, että tätä tapahtuu (paljon).
Mitä mä just luin? Sylki -SYLKI- sun naamalle???!!! Mä olisin lähtenyt siltä istumalta.
Ilmoitat ukollesi, että nyt riitti ja että sä lähdet. Ei siinä enää muuta keskusteltavaa ole, etenkin kun olet jo yrittänyt puhua.
Tai...
Jäät siihen paskaan ja loppuun kaluttuun parisuhteen irvikuvaan, mutta tee itsellesi palvelus, hyväksy valintasi äläkä vatvo enää erosta kenenkään kanssa, edes itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kuulosta terveeltä suhteelta. Voit paljon paremmin ilman häntä.
Ole rohkea ja rakenna uusi elämä. Varo tekemästä samaa virhettä uudelleen uusien tuttavuuksien kanssa; mieluummin pitkät seurustelusuhteet ennen yhteenmuuttoa. Näin säästyy lapsetkin turhilta muutoksilta.
En mä itsekään ole helppo ihminen. En vaan silti haluaisi tällaista enää. Haluan muuttua.
Ap
Se, ettei enää halua tällaista, on ensimmäinen askel kohti muutosta. Jos kumppani ei halua olla mukana muutoksessa, niin sitten muutos täytyy toteuttaa yksin. Erittäin hyvä vaihtoehto!
Vierailija kirjoitti:
Eli oot väkivaltainen ja kova juoksemaan vieraissa. En tajua miks sun mies ei halua erota tommosesta horosta.
Aivan eli mun pitää lähteä miehen itsensäkin takia, jos en osaa käyttäytyä. Mutta mä olen edellä mainittujen osalta jo lopettanut asiattoman käytöksen.
Tarkoitan, että jos ei osaa hallita tunteitaan ja käytöstään niin sillon huonosti käyttäytyvä on vastuullinen jos itse lähtee.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kuulosta terveeltä suhteelta. Voit paljon paremmin ilman häntä.
Ole rohkea ja rakenna uusi elämä. Varo tekemästä samaa virhettä uudelleen uusien tuttavuuksien kanssa; mieluummin pitkät seurustelusuhteet ennen yhteenmuuttoa. Näin säästyy lapsetkin turhilta muutoksilta.
En mä itsekään ole helppo ihminen. En vaan silti haluaisi tällaista enää. Haluan muuttua.
Ap
Yhdessä te ette onnistu muuttumaan. Kertomuksessasi on lukuisia asioita, minkä vuoksi teidän on parempi että eroatte. Ennenkaikkea lasten takia, kenenkään ei pidä kasvaa väkivaltaisesta kodissa.
Ei myöskään ole merkitystä, kenen on syy tai kuka teki mitäkin. Ei enää tuossa tilanteessa. Tärkeintä on, että tuo loppuu.
Mies käyttää henkistä väkivaltaa sinuun, ja sinä etsit syytä itsestäsi.
Mies ei tule eroon suostumaan, sinun on vain suunniteltava, miten pääset lähtemään turvallisesti
Sen jälkeen opettelet elämään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä, kuten monessa muussakin eropohdintatilanteessa toisessa vaakakupissa lienee köyhyys ja toisessa onnettomuus (onnellisuuden vastakohtana). Kaikkien pitää itse pohtia, kumpi on pienempi paha.
Mikä köyhyys?
Rahan osalta 'jarruttava tekijä' on se, että asumiskulut tuplaantuvat minulla. Yhteistä asuntolainaa on vielä jäljellä, eikä sitä voi jättää lyhentämättä, lisäksi kiinteistövero jne. Siihen päälle sitten vuokra siitä vuokra-asunnosta. Varaa siihen kyllä on, mutta raha on iso. Puolitoista tonnia kuussa kerrostalossa asumisesta maaseudulla..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä, kuten monessa muussakin eropohdintatilanteessa toisessa vaakakupissa lienee köyhyys ja toisessa onnettomuus (onnellisuuden vastakohtana). Kaikkien pitää itse pohtia, kumpi on pienempi paha.
Mikä köyhyys?
Rahan osalta 'jarruttava tekijä' on se, että asumiskulut tuplaantuvat minulla. Yhteistä asuntolainaa on vielä jäljellä, eikä sitä voi jättää lyhentämättä, lisäksi kiinteistövero jne. Siihen päälle sitten vuokra siitä vuokra-asunnosta. Varaa siihen kyllä on, mutta raha on iso. Puolitoista tonnia kuussa kerrostalossa asumisesta maaseudulla..
Ap
Kokonaan eroaminen ratkaisee tuon ongelman. Silloin teidän yhteinen asunto menee myyntiin tai mies ostaa sinut ulos.
Älä anna miehen kiristää itseäsi. Älä luovu lapsista, vaan koeta sopia esim. Viikko viikko. Ajattele myös omaa etuasi.
Eroamalla et ole syyllinen mihinkään. On oikein erota, jos suhde on huono. Tuo teidän suhteenne on kamala ja todella vahingollinen, sairas. Tuollainen käytös ei selity pettämisellä.
Eroaminen on täysin laillista ja hyväksyttävää. Ei sinun tarvitse pyydelöä anteeksi tai potea huonoa omaatuntoa.
Olen itse ollut väkivaltaisessa suhteessa ja alistetussa asemassa suhteessa, ja olin samanlainen kynnysmatto, kuin sinä nyt. Pyyteli kokoajan omaa olemassaoloani anteeksi ja ymmärsin miestä.
Sinulle tekisi todella hyvää puhua vaikka edes psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, vähintään. Se avaisi silmiäsi sille, kuinka vahingollinen tuo suhde on, sekä teille että ennenkaikkea lapsillenne.
Mies ei eroa hyväksy, siltä vaikuttaa jo nyt. Et tarvitse eroamiseen lupaa.
Vaikka sinä olet se, joka eroaa, sinun ei kuulu kärsiä taloudellisesti, tai luopua lapsista. Pidä puolesi
No on lapsiraukoilla ikävä kasvuympäristö kotona! Toivottavasti heillä on keskusteluapua saatavilla.
Tottakai on epätoivoinen. Noloahan se on jos vaimo jättää. Menee samalla rahantuoja ja taloudenhoitaja.