Lue keskustelun säännöt.
Väsynyt parisuhteeseen: asumusero
23.07.2025 |
Parisuhde täynnä ongelmia jo useamman vuoden. Kaksi alle 15 vuotiasta lastakin on.
Ehdotin miehelle asumuseroa, jotta saataisiin jotain tolkkua tähän tilanteeseen. Kierretään kehää.
Mies suuttui ehdotuksesta ja sanoi minun haluavan muuttaa vain, jotta voisin pettää. On vihainen, etten kertonut heti suunnitelmistani, vaikka olen puhunut hänelle asiasta jo pitkään. On totta, että ollaan molemmat petetty eikä luottamusta ole kummallakaan. Myönnän, että kävin vuokra-asuntoa katsomassa kertomatta siitä miehelle, mutta muuten olen kertonut ajatuksistani kyllä. Ehkä olisi pitänyt tämäkin hänelle kertoa jo ennen mitään päätöstä?
En varsinaisesti halua erotakaan, se tuntuu liian raskaalta. Mutta ei tämä toimikaan, ei näin.
Nyt tämä asumuseroasia yms menneet tapahtumat kävivät miehen hermoille niin, ettei ole antanut nukkua ja kirsikkana kakun päälle sylki naamalle. Miksi hän käyttäytyy noin? Oikeastaan tämä viimeinen sinetöi, että mulla ei taida olla vaihtoehtoja. En halua tällaista enää.
Olen joskus ollut väkivaltaisessa suhteessa ja tässäkin suhteessa on aiemmin ollut niitä ongelmia puolin ja toisin. Pitkään vaikutti sen osalta olevan jo aikuistuttu. Mutta nyt kuitenkin yksi ylilyönti. Onko mulla vaihtoehtoja enää.
Väsynyt. Mies ei halua puhua käytännön asioista tai meidän suhteesta. Syyttelee vaan, että mulla on kuitenkin uusi mies katsottuna ja siksi haluan pois. Mä vaan haluaisin omaa rauhaa ja aikaa miettiä, miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin.
En minäkään hääppöinen vaimo ole, tiedän sen. Mies löytää kyllä paremmankin, jos haluaa.
Kommentit (140)
edellinen vielä jatka:
Miesän oli esi. myös se, jolla oli ensin sivusuhde, jolla rikkoi suhteestanne luottamuksen ja loukkasi sinua pahasti jne. Mies kontrolloi ja syyllistää sinua raha-asioista. Oletko esim. todellakin holtiton rahankäyttäjä, kuten mies väittää, tuskinpa vain kuvauksesi perusteella jne. Mies on hyvin mustasukkainen, eikä usko että sinulla ei ole toista. Hän ylittää normaaleja kunnioituksen ja arvostuksen rajoja sinua kohtaan koko ajan, ja on ilmeisesti tehnyt sitä koko suhteen ajan, ja hänellä itsellään on taipumusta pettämiseen ja siksi hän todennäköisesti niin voimakkaasti syyttelee nyt sinuakin.
Minulle piirtyy kuva, että olet vähän alisteisessa asemassa ja jonkin verran manipuloitukin suhteessanne, ja mies syyllistää sinua perusteetta monista asioista. Sellaisista, joissa todellisuudessa hänellä itsellään on ongelmia. Osa hänen syytöksistään on vähän uponnutkin, kun kerrot vaikkapa, että miehellä on enempi valtaa kun hän on parempi rahankäyttäjä... Tuollainen on ihan vääristynyt ajatusmaailma parisuhteessa. Miehellä itsellään tuntuu olevan ongelmia suhtautumisessaan rahaan.
Realismia ei ole ottaa perusteetta omalle kontolle asioita, jotka eivät sinne kuulu. Epäilen että taidat tehdä vähän tätä. Ja vaikka miehelläsi on varmasti niitä hyviäkin ominaisuuksia ja puolia, niin nuo vikakohdat käytöksessään ovat todellakin pahoja, suhteessa aivan tuhoisia, eikä noilla hyvillä asioilla tuollaisia voi kompensoida. Ja kuten aloituksessa itse kerroit, niin olet siinä pisteessä, kaikesta ymmärtämisestä ja hyvän katsomisestasi huolimatta, ettet halua tuollaista enää. Olet väsynyt. Mies syyttelee eikä halua edes puhua asioista, kaikki luottamus on suhteessa mennyttä. Hän ei todella jätä juuri vaihtoehtoja, miten tuossa voi enää toimia. Eihän tuollaista kukaan kestä, vaikka olisi välillä muunlaista. Siihen väsyy ja menee rikki. Ei suhteessa voi käyttäytyä noin sitä pilaamatta, eikä ole sinun vallassasi muuttaa miehen käytöstä tai luonnetta. Ja sinä et jaksa tuota enää. Et tietenkään jaksa, olethan tunteva ihminen. Voimia ja toipumista kaikesta sinne sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei asumusero tuo tolkkua tilanteeseen. Se on vain askel avioeroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä sen päätät, se on sinun elämäsi. Ihan sama mitä mieltä miehesi on. Pelasta lapsesi samalla. Päälle sylkevä mies ei vaikuta kovin isälliseltä.
Lapsille hän on loistava isä. Kaikki nämä kohdistuvat vain minuun. Lapset jäisivät isälleen, ei minulla ole syytä heitä viedä.
Ap
Voi herran pieksut. Vai jättäisit lapset "loistavalle isälle". Mistä voit olla varma, että miten kohtelisi lapsia? Millainen äiti "luopuisi" lapsistaan?! Taidat hinkua vaan uuden m**an perään.
No mies nyt jäi taloon, joka on lasten koti. Lapsilla on siellä omat huoneet ja tavarat. En ole yhtään sen parempi vanhemapana, kuin mieskään, niin miksi minulla olisi oikeutta ottaa lapsia itselle
En siis tietenkään ole heitä hylkäämässä, en tarkoita sitä, mutta tosiasioiden valossa näyttää, että miehellä on paremmat edellytykset huoltajuuteen. Ihan oikeudenkin edessä. Hän asuu siinä meidän OK-talossa ja hänellä on enemmän varallisuutta ja isompi palkka. Olen moneen kertaan lukenut noita huoltajuusjuttuja, ja kun ei merkittäviä eroja meidän välillä huoltajina ole, niin kuuluisko lasten lähivanhemmuus (virallinen) automaattisesti minulle sukupuoleni vuoksi?
Ap
Ai et näe merkittävänä erona sitä, että mies on ollut ilmeisesti teidän koko suhteenne ajan sinua, lastensa äitiä kohtaan, henkisesti väkivaltainen. Ei osaa keskustella asioista ja päätyy perusteetta syyttelemään ja kaikenlaiseen ala-arvoiseen käytökseen, väkivaltaankin, risitriidan sattuessa. Mikä roolimalli ja kasvattaja kertakaikkiaan.
Kylläpä se on sut saanut syyttelyillään ja manipuloinnillaan latistettua.
Huoltajuus muuten jää lähes aina molemmille vanhemmille eronkin jälkeen. Ja ovatko nämä: "kuuluisko lasten lähivanhemmuus (virallinen) automaattisesti minulle sukupuoleni vuoksi?" , miehesi sanoja ja ajatuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä sen päätät, se on sinun elämäsi. Ihan sama mitä mieltä miehesi on. Pelasta lapsesi samalla. Päälle sylkevä mies ei vaikuta kovin isälliseltä.
Lapsille hän on loistava isä. Kaikki nämä kohdistuvat vain minuun. Lapset jäisivät isälleen, ei minulla ole syytä heitä viedä.
Ap
Voi herran pieksut. Vai jättäisit lapset "loistavalle isälle". Mistä voit olla varma, että miten kohtelisi lapsia? Millainen äiti "luopuisi" lapsistaan?! Taidat hinkua vaan uuden m**an perään.
Ja tähän vielä, ettei minulla ole mitään syytä epäillä, että mies kohtelisi lapsia huonosti. Ei ole koskaan ollut lapsille huono isä.
Ap
Haluaisitko kertoa tarkemmin ja konkreettisemmin, millinen isä hän sitten on ollut lapsille?
Ja olette ilmeisesti siis tasapuolisesti heistä ylipäätään huolehtineet? Entä millainen äiti sinä olet ollut?
Vierailija kirjoitti:
Ei asumusero tuo tolkkua tilanteeseen. Se on vain askel avioeroon.
No sehän on sitten askel todennäköisessti oikeaan suuntaan. Suhde kuulostaa kamalalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kodin pitäisi olla paikka, johon menee mielellään. Olisi horroria elää tuollaisessa ilmapiirissä saati, että toi olisi mun parisuhde. Kaikkeen sinä ap taivutkin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kuulosta terveeltä suhteelta. Voit paljon paremmin ilman häntä.
Ole rohkea ja rakenna uusi elämä. Varo tekemästä samaa virhettä uudelleen uusien tuttavuuksien kanssa; mieluummin pitkät seurustelusuhteet ennen yhteenmuuttoa. Näin säästyy lapsetkin turhilta muutoksilta.
En mä itsekään ole helppo ihminen. En vaan silti haluaisi tällaista enää. Haluan muuttua.
Ap
Kerro tarkemmin omasta kamaluudestasi, kiinnostaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ero on paras päätös mitä olen ikinä tehnyt. ja jos teillä on vastaavat varallisuudet niin miksi se huoltajuus jäisi miehelle? yhteishuoltajuus ja lapset on vuoroviikon kummankin luona. talot ja muu varallisuus puoliksi niin on sullakin varaa ostaa itselleen isompi asunto missä lapsilla omat huoneet.
itse jätin erossa kaikki huonekalut miehelle, muutin vuokra-asuntoon ja ostin kaiken uusiksi. oli raskasta, ja jälkikäteen ajateltuna olisi ihan hyvin voinut ottaa mukaan ainakin osan tavaroista.
mutta oli ihanaa kun oli vihdoin oma koti ja oma rauha. kolme vuotta on erosta ja joka päivä mä herään ja olen onnellinen ettei mun tarvi enää olla naimisissa. katson ystäviä jotka kituvat paskissa liitoissa ja säälin heitä.
Siis lapsillahan voi olla vain yksi virallinen kotiosoite. Laki ei tunne kahden kodin systeemiä.
Kyllä laki tuntee kahden kodin systeemin, vaikka virallinen osoite voi olla vain toisessa kodissa. Ihan oikeudessaikin voidaan määrätä vaikka viikko-viikko-systeemi.
Ja sitten vielä lisäisin, että vaikka lapset olisivat enemmän toisen vanhemman luona, niin kyllä se koti on silti voi olla sen toisenkin vanhemman luona. Eli kaksi kotia, vaikka toinen on lähivanhempi ja toinen etä.
En ymmärtänyt pointtiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärsin, että pettämiset ovat tapahtuneet useita vuosia sitten. Mies petti ensin, sitten sinä. Ja selvää on, että nyt mies käyttäytyy ihan hirveällä tavalla, eikä tuollaista suhdetta mielestäni voi mitenkään jatkaa.
Mutta ihan selvyyden vuoksi kysyisin, koska jäi kuitenkin vähän epäselväksi, että mitä ne jatkuvat monet ongelmat teillä ovat nyt "usean vuoden ajan" olleet, joista kerroit aloituksessa, ja miten ne ovat ilmenneet ja miten niitä on käsitelty? Ja miten silloin aikanaan pettämiset käsiteltiin?
Kerroit myös, että sinäkin käyttäydyit vuosia sitten todella huonosti, ja silloin on ollut myös väkivaltaa puolin ja toisin. Sinä olet kuitenkin sellaisen lopettanut, eikä osaltasi ole ollut mitään tällaista vuosiin. Ja olit jo pidemmän aikaa luullut, ettei tämäntyyppisiä ongelmia enää olisi ylipäätään teidän suhteessa, ennenkuin nyt asumuseron haluaminen triggeröi miehen käytöstä. Mutta mitä ne ongelmat siis ovat olleet nämä kaikki viime vuodet? Miksi siis halusit alunperin asumuseron?
Ja sitten kirjotit, ettet ole hääpöinen vaimo tms. Mitä sillä siis tarkoitit? Jotain muutakin kuin noita vuosien takaisia asioita?
"Mutta ihan selvyyden vuoksi kysyisin, koska jäi kuitenkin vähän epäselväksi, että mitä ne jatkuvat monet ongelmat teillä ovat nyt "usean vuoden ajan" olleet, joista kerroit aloituksessa, ja miten ne ovat ilmenneet ja miten niitä on käsitelty? Ja miten silloin aikanaan pettämiset käsiteltiin?
Mutta mitä ne ongelmat siis ovat olleet nämä kaikki viime vuodet? Miksi siis halusit alunperin asumuseron?
Ja sitten kirjotit, ettet ole hääpöinen vaimo tms. Mitä sillä siis tarkoitit? Jotain muutakin kuin noita vuosien takaisia asioita?"
Pettämisiä ei ole varsinaisesti käsitelty, en esimerkiksi tiedä, miksi mieheni petti. Niistä on vain riidelty ja sitten aika on parantanut suurimmat haavat. Mies saa toisinaan edelleen puuskia, että puhuu rumasti teoistani. Hän on täysin vakuuttunut, että olen pettänyt toisen miehen ulkonäön tai kalun koon takia. Olen moneen kertaan selittänyt hänelle todelliset syyt, mutta hän ei usko niitä. Jos ihan totta puhutaan, niin ne kokemukset toisen kanssa eivät edes olleet hääppöisiä.
Koen, että luottamuspula ja kommunikaatio-ongelmat saavat minut olemaan jatkuvasti "tuntosarvet pystyssä" suhteen osalta ja olemaan varuillaan.
Olen myös mustasukkainen, saatan suuttua miehelle, kun hän katselee muita naisia ja unohtaa, mistä keskustelimmekaan. En ala siis mitään huutaa, mutta huomautan asiasta, joskus saatan jäädä jankkaamaan. Tai sitten vetäydyn. Yritän olla välittämättä.
Nyt, kun olen eri paikassa, en tunne mustasukkaisuutta. Se tulee vain silloin, kun olemme samassa tilassa. En osaa sanoa, mistä tämä johtuu.. Poissa silmistä, poissa mielestä?
En ole myöskään mikään erityisen hyvännäköinen, enkä kovin nuorikaan enää. Urheilullinen kyllä ja hyvässä kunnossa, mutta en voittanut geenilotossa. Kyllä, mies saisi nätemmänkin. On itse sen verran komea ja menestynyt. En ole myöskään järin perinteinen, ainakaan enää, vaan panostan uraani. Mies tekee jopa enemmän kotitöitä (koska on niistä tarkempi), ja hoitaa myös paljon lapsen kouluasioita esimerkiksi. Saattaa katsoa liikuntavaatteet valmiiksi reppuun tms. En siis todellakaan puhunut paskaa, kun sanoin hänen olevan loistava isä. Siitä olen kiitollinen, asiat vois olla huonomminkin.
Sitten tuota rahasta vääntämistä. Tuntuu, ettei todellista sitoutumista ole, vaan koko ajan täytyy pedata selustaa. On alkanut tuntua, että olis helpompaa, kun olis selkeästi omat taloudet, niin ei tarvis kinastella siitä, miten kumpikin rahojaan käyttää? Sanoin miehelle, että hän voi itsekin hakea avioeroa, jos pelkää minun vievän puolet hänen säästöistään. Siitä hän minua toistuvasti syyttää. Minimoida mahdolliset tappiot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei asumusero tuo tolkkua tilanteeseen. Se on vain askel avioeroon.
Saman katon alla pysyminen sitten tuo?
Vierailija kirjoitti:
"Mutta ihan selvyyden vuoksi kysyisin, koska jäi kuitenkin vähän epäselväksi, että mitä ne jatkuvat monet ongelmat teillä ovat nyt "usean vuoden ajan" olleet, joista kerroit aloituksessa, ja miten ne ovat ilmenneet ja miten niitä on käsitelty? Ja miten silloin aikanaan pettämiset käsiteltiin?
Mutta mitä ne ongelmat siis ovat olleet nämä kaikki viime vuodet? Miksi siis halusit alunperin asumuseron?
Ja sitten kirjotit, ettet ole hääpöinen vaimo tms. Mitä sillä siis tarkoitit? Jotain muutakin kuin noita vuosien takaisia asioita?"
Pettämisiä ei ole varsinaisesti käsitelty, en esimerkiksi tiedä, miksi mieheni petti. Niistä on vain riidelty ja sitten aika on parantanut suurimmat haavat. Mies saa toisinaan edelleen puuskia, että puhuu rumasti teoistani. Hän on täysin vakuuttunut, että olen pettänyt toisen miehen ulkonäön tai kalun koon takia. Olen moneen kertaan selittänyt hänelle todelliset syyt, mutta hän ei usko niit
Lisään vielä, että minusta on tuntunut viime vuosina, ettei mies ole kiinnostunut minusta ihmisenä. Kuka olen, mitä ajattelen, mistä pidän jne... tykkää vain olla fyysisesti lähellä, se riittää hänelle. Keskusteleminen pysyy hyvin arkipäiväisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta ihan selvyyden vuoksi kysyisin, koska jäi kuitenkin vähän epäselväksi, että mitä ne jatkuvat monet ongelmat teillä ovat nyt "usean vuoden ajan" olleet, joista kerroit aloituksessa, ja miten ne ovat ilmenneet ja miten niitä on käsitelty? Ja miten silloin aikanaan pettämiset käsiteltiin?
Mutta mitä ne ongelmat siis ovat olleet nämä kaikki viime vuodet? Miksi siis halusit alunperin asumuseron?
Ja sitten kirjotit, ettet ole hääpöinen vaimo tms. Mitä sillä siis tarkoitit? Jotain muutakin kuin noita vuosien takaisia asioita?"
Pettämisiä ei ole varsinaisesti käsitelty, en esimerkiksi tiedä, miksi mieheni petti. Niistä on vain riidelty ja sitten aika on parantanut suurimmat haavat. Mies saa toisinaan edelleen puuskia, että puhuu rumasti teoistani. Hän on täysin vakuuttunut, että olen pettänyt toisen miehen ulkonäön tai kalun koon takia. Olen moneen kertaan selittän
Lisään vielä, että minusta on tuntunut viime vuosina, ettei mies ole kiinnostunut minusta ihmisenä. Kuka olen, mitä ajattelen, mistä pidän jne... tykkää vain olla fyysisesti lähellä, se riittää hänelle. Keskusteleminen pysyy hyvin arkipäiväisenä.
Herää kysymys, miksi mietit mahdollisesti jatkavasi tuollaista suhdetta?. Eihän nykymaailmassa sellaiseen ole mitään pakottavaa tarvetta. Sinulla on oma talouskin kunnossa. Suhde kuulostaa todellakin huonolta, ja sinua kohtaan satuttavalta monella tavalla, etkä sinä voi miehesi käytöstä muuttaa. Ja mieshän ei käyttäydy lähtökohtaisesi parisuhdekelpoisesti monessa perusasiassakaan. Ei esim. pysty keskustelemaan ja kuuntelemaan, vaan syyttelee ja puhuu rumasti. (Puhumattakaan nyt viimeisimmistä tapahtumista ja kamalasta käytöksestä).
Sinun "vikasi" viimevuosilta ei kuulosta oikein juuri miltään. Kukapa haluasi, että mies kesken keskustelun katselee toisia naisia. Ja kunnostasikin tms. huolehdit, vaikket pidäkään itseäsi minään superkaunottarena, ja mitä sitten jos et ole. Kaikki ikääntyy, se on normaalia, ja sitäpaitsi viehättäväkin voi silti olla monella tavalla ja monennäköiset ja ikäiset ihmiset, vaikkei mitään missejä tai mistereitä olisi. Moni pitää vaikkapa sitä urheilullisuuttakin viehättävänä.
Mies haluaa sinulta läheisyyttä ja seksiä, mutta muuten ei ole kiinnostunut sinusta. Ei vaikuta kertomasi mukaan mitenkään päin siltä, että hän sinua todella rakastaisi ja sinusta ihmisenä syvemmin välittäisi. Luottamukseen häntä kohtaan ei kuulosta olevankaan mitään perusteita, omalla käytöksellään monella tavalla hän n sen jo romuttanut, eikä ole koittanut luottamusta korjata, päinvastoin. Ja vielä tuo ihmeellinen rahahomma ja kurja suhtautuminen sinuun siinäkin.
Hyvä kuitenkin, jos hoitaa isän hommat, ja kotihommat sujuu, vaikka puolisona hän muuten onkin noin huono.
Sinulla kuulostaa olevan ehkä vähän huono itsetunto (?), eikä miehen käytös ole sitä asiaa varmasti auttanut. Mitäs jos alkaisit arvostaa itseäsi enemmän. Keskityt enemmän vaikka omiin hyviin puoliisi. Ansaitset elää ilman, että kumppanisi kohtelee sinua alentavasti, alistavasti ja kaltoin. Toivoisin myös, että pystyisit pitämään reilusti puolesi niin nyt, kuin mahdollisen eron tullessa.
Voit rakentaa elämäsi uudenlaiseksi ja kivemmaksi ilman tuollaista ankeuttajaa. Äläkä sitten ota tottumuksesta taas samanlaista, kannattaisi varmasti käsitellä sitäkin asiaa, ettet itse toista sitä virhettä. Ihania ja huomaavaisiakin miehiä kuitenkin on, jos suhdetta kaipaa.
En jäisi tuollaiseen suhteeseen. Teidän meininki kuulostaa ihan hirveältä.
Kiitos sinulle 135, kun olet jaksanut lukea viestini ajatuksella läpi ja kommentoida niitä. Kumpa maailmassa olisi enemmän kaltaisiasi ihmisiä. <3 😊
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos sinulle 135, kun olet jaksanut lukea viestini ajatuksella läpi ja kommentoida niitä. Kumpa maailmassa olisi enemmän kaltaisiasi ihmisiä. <3 😊
Ap
Kiitos :)
Mukava, jos tuosta oli jotain pientäkin apua. Toivottavasti asiat järjestyy siellä parhain päin <3
Mies ei tosiaan suostu maksamaan osuuttani lainasta, joten niin kauan, kuin mies ei ole lukastanut minua ulos siitä, joudun maksamaan kahden kodin kuluja.
Tää tulee kyllä todella kalliiksi. Kaikkein hassuimmalta tuntuu, että mies asuu puolta pienemmillä kuluilla uudessa OK talossa ja mä maksan 1500€/kk siitä, että asun vanhassa rivitalokaksiossa.
En tiedä, mitä mä tässäkin voisin tehdä. Ei taida auttaa, kuin maksaa, kunnes talosta on sovittu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mies ei tosiaan suostu maksamaan osuuttani lainasta, joten niin kauan, kuin mies ei ole lukastanut minua ulos siitä, joudun maksamaan kahden kodin kuluja.
Tää tulee kyllä todella kalliiksi. Kaikkein hassuimmalta tuntuu, että mies asuu puolta pienemmillä kuluilla uudessa OK talossa ja mä maksan 1500€/kk siitä, että asun vanhassa rivitalokaksiossa.
En tiedä, mitä mä tässäkin voisin tehdä. Ei taida auttaa, kuin maksaa, kunnes talosta on sovittu.
Ap
Palkkaa asianajaja.
"En yritä puolustella huonoa käytöstä, vaikka sen ymmärränkin. Yritän vaan tuoda ilmi, ettei mies todellakaan ole mikään läpeensä paska. Mitä minä sellaisesta tarinastas hyötyisin, jossa kertoisit vain huonot puolet ja mustamaalaisin toista?
Oletan saavani paljon parempia neuvoja tai osuvampaa vertaistukea, jos kerron tilanteestani mahdollisimman realistisesti. Avaamalla omia huonoja puoliani ja tekojani myös ja kertomalla toisesta niitä positiivisiakin puolia.
Ap"
Oletan, että vastasit minulle viestiin, jossa varoittelin liiasta ymmärtämisestä.
Minusta on hyvä, että haluat tuoda monipuolisesti asiaa esiin. Ja kerrot omasta osuudestasi myös.
Kuitenkin, kun luin ensin aloituksen, niin siitä sai sellaisen kuvan suoraan sanottuna, että molemmat olette kaltoinkohtelevia, väkivaltaisia, holtittomia reaktioissanne, petätte jne. Kun olet vastaillut ja kirjoittanut lisää, ja luin aloituksenkin uudestaan, niin minusta näyttää siltä, että aloituksessa liioittelit omaa osuuttasi. Nyttemmin näyttää enemmän siltä, että sinun vuosien takainen huono oma käytös on todennäköisesti ollut ehkä ainakin osin enemmänkin ragointia henkiseen väkivaltaan, pettämiseen tms. (reactive abuse?) Tämän oman käytöksesi olet joka tapauksessa käsitellyt jo vuosia sitten, etkä sen koommin ole edes huutanut. Tiedät ettet todellakaan halua sellaista.
Miehellä tilanne vaikuttaisi olevan aika toinen. Miehellä nuo haitalliset käytösmallit ilmeisesti ovat paljon syvemmällä hänen omassa luonteessaan. Valitettavasti. Eikä ole oletettavaa, että hän pystyisi reflektoimaan ja ruotimaan omaa käytöstään ollenkaan siten kuin sinä olet tehnyt, ja muuttamaamaan sitä, vaan sieltä se aina pulpahtaa esiin. Hän on tuollainen.