Pariutumisen arkitodellisuus vs. palstatodellisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

"Tässä hukataan täysin se konteksti. Ne pick up -artistit eivät oikeasti kannusta mihinkään viattomaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ja jo se, että tarvitaan sellainen henkilö kertomaan että on hyvä harjoitella sosiaalisia taitoja, kertoo paljon pick up -artistin yleisöstä ja heidän tilanteestaan. "

Tässä keskustelussa konteksti oli sarjaiskemisen sijaan monilta yksin jääneiltä miehiltä puuttuvat sosiaaliset taidot, joista kyky keskustella naisten kanssa on hyvin oleellinen.

Pick-up artistit käyttävät tätä kykyä iskeäkseen useita naisia mahdollisimman tehokkaasti. Tavallinen ujo mies tarvitsee samaa taitoa voidakseen keskustella edes sen yhden itseään kiinnostavan naisen kanssa. Se että jotakin harjoiteltua taitoa voi käyttää sinun mielestäsi väärin ei tee taidon harjoittelemisesta epäilyttävää tai arvelluttavaa.

Eh

 

Se, että pick-up artistien MOTIIVI opettaa voi  olla kyseenalainen, ei tarkoita, etteikö metodi voisi tuoda paljonkin hyvää sitä harjoittavien elämään.  

Muutenkin en oikein näe, miten seksuaalisen vapauden aikakautena olisi jotenkin väärin opetella taitavaksi yhden illan juttujen iskijäksi. Kun ei ketään voi väkisin iskeä. Ymmärrän, että joku voi vastustaa tuollaista siksi, että pitää irtoseksiä vääränä, ja tämä on ok. Mutta jos lähtökohta on, että nainen on irtoseksiä vailla ja mies on irtoseksiä vailla, miksei mies Y voisi opettaa miestä B saamaan sitä irtoseksiä suuremmalla varmuudella? 

Kyse on lopulta vain siitä, mitä me naiset opimme naistenlehdistä ja osin osaamme luonnostaan, laita tukka näin ja pakkelit noin ja risti sääresi niin että hameenhelma vähän hilautuu ylöspäin. Miksei miehet saisi opetella samanlaisia "metkuja" joilla tekee itsensä viehättävämmäksi? 

Ja miksei joku saisi tehdä tällä opetuksella rahaa, jos veronsa maksaa? Mitä väärää siinä on? 

Mitään ahdisteluahan tämä ei lisää eikä synnytä, koska ne nimenomaan oppii myös tunnistamaan ne naiset, joita kannattaa lähestyä. 

"On älyllisesti epärehellistä vihjata tai väittää, että nämä pick up-artistit lisäisivät hyvää maailmaan tai kannustaisivat normaaliin sosiaalisuuteen. - toinen autistinen nainen"

Minä hyväksyn ja kannustan ujoja miehiä pick-up artistienkin käyttämän ja toimivaksi havaitun harjoituksen pariin eli keskustelemaan vieraiden ihmisten kanssa kun siihen on mahdollisuus. En tietenkään väitä että pick-up artismi itsessään olisi hyvä asia.

Samaa harjoitusta ihan varmasti ehdotetaan myös terapioissa keinona päästä oman ujoutensa yli.

"Mutta jos lähtökohta on, että nainen on irtoseksiä vailla ja mies on irtoseksiä vailla, miksei mies Y voisi opettaa miestä B saamaan sitä irtoseksiä suuremmalla varmuudella?"

Koska vain naisilla tulee olla valtaa parinvalinnassa on kaikki mikä lisää miesten mahdollisuuksia suorastaan luonnonvastaista.

Tätä on feminismi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kaveri ollut 20v sinkku. 180/80. Dippa inssi rahaa löytyy. Ulkonäkökin ihan normaali 50 miehelle.  Kaipaa ja haluaa parisuhdetta. Tinderisssä pari Match. Jossain muussa sovelluksessa juttelua ja parit treffit.

Ongelma= ujous, hiljaisuus, huono pukeutuminen.

Tämä on ihan hirvittävä sääli. Tämä ukko olisi todella kiltti ja helppo. Muttakun ei ikinä pääse tutustumis vaiheen yli. Koska vaikuttaa järkyttävän tylsältä. Koska ei uskalla puhua.

 

Kiltti ja helppo. Jos tahdon huusholliin sellaisen, otan kultaisennoutajan. Kuulostaa avuttomalta perässä vedettävältä lapaselta. Ihan aidosti, jos mies on 50 ja oletettavasti työelämässä ei ole SILTI oppinut keskustelemaan kuten normaalit ihmiset, siinä on jotain todella, todella pahasti vial

Onpas nykyään vaatimukset aika korkealla. Varakas urheileva dippa inssi, joka ei dokaa ja urheilee. Ihan perusvaatimuksia.

Mitäs nää naiset tarjoaa? Lihava lähihoitaja yh.

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa konteksti oli sarjaiskemisen sijaan monilta yksin jääneiltä miehiltä puuttuvat sosiaaliset taidot, joista kyky keskustella naisten kanssa on hyvin oleellinen.

Pick-up artistit käyttävät tätä kykyä iskeäkseen useita naisia mahdollisimman tehokkaasti.

Mitä tekemistä "pick up artist" -käsitteellä on tämän aiheen kanssa? Pick up artist on jälleen kerran yksi marginaalinen ilmiö, jonka amerikkalainen feminismi yrittää esittää esimerkkinä jostain isosta ilmiöstä. Se ei ole sitä, tai ehkä Amerikassa?

Kautta aikain miehet ovat iskeneet naisia vitsailemalla, heittämällä läppää jne. Siitä tulee suomen sana "naistennaurattaja". Tästä naistennaurattamisesta ovat metodin tehneet jotkut viestintätaitojen miesgurut. Edelleen: marginaalinen ja mitätön ilmiö, paitsi paranoidisen amerikkalaisen yliopistofeministin aivoissa.

Minä toin ilmiön esiin, koska minusta se näyttäisi ratkaisulta monen miehen ongelmaan. Jos perimmäinen ongelma on, että on niin ujo ettei kykene keskustelemaan mielenkiintoisesti, niin se mies voisi treenata sosiaalisia taitojaan. Eihän se, että asiaa markkinoivat pick up artistit tarkoita, että joka miehen pitäisi pyrkiä mahdollisimman suureen kaatolukuun, treenaisi vaan ujoutta pienemmäksi ja iskisi sitten sen yhden jonka tahtoo. 

Tässäkin ketjussa on kerrottu miehestä, jonka ainoa vika kaverin mukaan on tuo halvaannuttava ujous. Niin eikö olisi rationaalisempaa, että se mies menisi kurssille ja opettelisi olemaan vähemmän ujo sen sijaan, että itkee että naiset ei ota tuppisuuta jos vieressä on hyväkäytöksinen herrasmies? Jopa muutama yhden illan juttu voisi tehdä itsetunnolle hyvää, jos ne moraalin sopii. 

Sehän tämän kohtaanto-ongelman luo, että "ujo" mies kitisee että naiset tahtoo vain jänniksiä, eikä sen älli sano, että jos naisille ei kerran tämmöiset käytöstavat kelpaa, mitä jos muuttaisin itseäni sellaiseksi, että "jää särkyy" helpommin? Ja olisin täysin oma itseni sitten kun se alkaa tuntua rennolta? 

Niin minäkin joudun tekemään. Teeskentelen normaalia ihmisille 90 % kanssakäymisestä, sitten olen oma itseni silloin kun vastapuoli kykenee sen ottamaan vastaan. Jos tämmöinen autisti siihen kykenee, luulisi ettei se ole niin kauhean vaikeaa normaalille miehelle. 

Luulen etteivät nuo miehet oikein ymmärrä sitä, että ventovieraiden kanssa vuorovaikuttaessa ihmiset teeskentelee aina vähän. Että meillä on kaikilla useita sosiaalisia rooleja, ja se kaikkein eniten oma itse on varattu niille läheisille. Ja jos se oma persoona on kovin äärimmäinen, voi joutua teeskentelemään aika tavallakin, kuten minä. Mutta niin vaan aikuiset tekee jos se on ainoa tapa saada hommat luistamaan, sen sijaan että jäisi kotiin itkemään eikä edes yrittäisi ratkaista asiaa. 

Koska kuten kaikki tietää, muita ihmisiä ei voi koskaan muuttaa, ei vaikka kuinka itkisi netissä. Itseään voi, ja se onkin sitten täysin omissa käsissä. 

-se ensimmäinen autisti- 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silti en nyt nostaisi noita sovelluksia tuon tilaston perusteella mihinkään järjettömään arvoon

 

eli tilastot eivät käy lähteeksi, mutta sinun arkikokemuksesi kyllä käy? Mun arkikokemus sanoo että aika harva tapaa työpaikalla. Kaveripiirit, opiskelu ja harrastuksetkin paljon tyypillisempiä. Sekään ei tosin minusta ole hyvä lähde. 

 

Kannattaa katsoa asioita vähän laajemmin kuin vain omasta tuttavapiiristä. Jos tuo mediassakin ollut keskustelu siitä että monella on vaikeuksia löytää parisuhde, ei sinusta ole vakuuttavaa koska kaveripiirissäsi on toisin, niin mikään fakta ei varmaankaan vakuuta sinua. 

Otatkohan sä tämän asian nyt vähän liian vakavasti?

Jos sinä ensin sanot, että aloittajan kaveripiiri on poikkeus, koska muutama tyyppi on siellä on löytänyt parisuhteen töiden kautta ja minä si

Ymmärrätkö, että maailma on eri paikka vuonna 2025 kuin mitä se oli joskus vuonna 2000? Jos et ole sinkku tässä ajassa, ei ole oikeastaan kiinnostavaa kuulla kuinka mielestäsi asiat ovat, kun asiat eivät ole niin kuin ne oli vuonna 2000.

Kärjistettyjä faktoja. Tottahan se on että naisilla ja miehillä on omat kriteerit kumppanin suhteen. Jotkut asiat ei vaan käy ja joidenkin asioiden perään halutaan. Niinhän se on että ihan ensimmäiseksi katsotaan ulkoinen habitus vaikka ei olla vielä vaihdettu yhtään sanaa, saati syvällisempää ajatusten vaihtoa. Fakta on se että ensimmäisen 2 sekunnin aikana on tehty jo monta päätöstä sen kumppanin etsinnässä. Muut tulee sitten jälkijunassa.

Otetaan esimerkkejä. Tehdään deitti sivustolle pelkät kuvat eri näköisistä ihmisistä, ilman mitään tekstejä. No sitten niitä veikkauksia että ketkä niistä kasvo- tai kokovartalokuvista saa yhteydenottoja? Jos vähän rujomman miehen kuvassa paistaa varallisuus tai yhteiskunnallinen asema läpi, tai sitten se sama mies ilman noita näkyviä muita avuja? Tai kaunis nainen, mutta ilman mitään varallisuuden tai yhteiskunnallisen aseman paistamista läpi? Tai sitten se, ei niin viehättävä nainen? Että eihän siinä paljon ihmisen luonne tai muut ominaisuudet paina kun otetaan niitä ensi kontakteja?

Eipä mulla muuta. Todellisuus saattaa joskus tuntua kipeältä?

M-1965 kirjoitti:

"On älyllisesti epärehellistä vihjata tai väittää, että nämä pick up-artistit lisäisivät hyvää maailmaan tai kannustaisivat normaaliin sosiaalisuuteen. - toinen autistinen nainen"

Minä hyväksyn ja kannustan ujoja miehiä pick-up artistienkin käyttämän ja toimivaksi havaitun harjoituksen pariin eli keskustelemaan vieraiden ihmisten kanssa kun siihen on mahdollisuus. En tietenkään väitä että pick-up artismi itsessään olisi hyvä asia.

Samaa harjoitusta ihan varmasti ehdotetaan myös terapioissa keinona päästä oman ujoutensa yli.

Ei ne pickup-"artistit" tuota ole itse keksineet, lueskelin erään psykologin kirjoittamaa kirjaa ja sosiaalistumista siinäkin harjoitettiin keskustelun kautta, alkaen ihan silimiinkatsomisesta, katsekontaktista, sanomaan moi ja kommentoimaan jotain tavallista asiaa, säätä tms. Aika perusjuttu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä sanoisin, että esim. työpaikoilla lähestyminen ja suhteen aloittaminen on sosiaalisesti vähemmän hyväksyttyä kuin ennen. Enkä itsekään haluaisi että mua siellä lähestytään, liian paljon huonoja kokemuksia epämääräisistä iskuyrityksistä. 

Ei kukaan epämääräisiä iskuyrityksiä kaipaakaan. Ei se työpaikalla lähestyminen tarkoita sitä, että kun on kerran nähty hyvännäköinen nuori kesätyöntekijä, heti "ollaan kiinnostuneita" ja mennään tekemään "iskuyritys". Vaan se toimiva tapa on se, että kun työkavereihin tutustutaan, niin huomataan, että jonkun tietyn kanssa synkkaa erityisen hyvin, ja selvästi halu kanssakäymiseen on molemminpuolista, ja sitten alkaa näyttää, että juttu ei tunnu enää tavanomaiselta kollegiaaliselta small talkilta. Jutteluun tulee molemminpuyolista flirttiä jne. On eri asia tehdä aloite tällaisen jälkeen kuin hyökätä jostain kopiokoneen takaa tekemään aloitteita ihmiselle, jonka kanssa ei ole edes puhunut koskaan.

Tuntuu että aina kun keskustelee tälläisen kaverin kanssa, joka valittaa ettei saa parisuhdetta, lopulta hänen juttunsa kuitenkin päätyvät siihen kuinka on katkera joillekin pelimiehille jotka ovat saaneet panna mahdollisimman montaa naista. Eikö ne tajua juttujensa ristiriitaa?

Onpas nykyään vaatimukset aika korkealla. Varakas urheileva dippa inssi, joka ei dokaa ja urheilee. Ihan perusvaatimuksia.

Mitäs nää naiset tarjoaa? Lihava lähihoitaja yh.

 

Naiset ovat Suomessa miehiä korkeammin koulutettuja. Miehet useammin ylipainoisia. Naisilla on myös vähemmän alkoholiongelmia, ja normaalin naisen elämään mahtuu todennäköisemmin arkiliikuntaa. Joten kyllä nuo on ihan perusjuttuja nimenomaan naisille. 

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa konteksti oli sarjaiskemisen sijaan monilta yksin jääneiltä miehiltä puuttuvat sosiaaliset taidot, joista kyky keskustella naisten kanssa on hyvin oleellinen.

Pick-up artistit käyttävät tätä kykyä iskeäkseen useita naisia mahdollisimman tehokkaasti.

Mitä tekemistä "pick up artist" -käsitteellä on tämän aiheen kanssa? Pick up artist on jälleen kerran yksi marginaalinen ilmiö, jonka amerikkalainen feminismi yrittää esittää esimerkkinä jostain isosta ilmiöstä. Se ei ole sitä, tai ehkä Amerikassa?

Kautta aikain miehet ovat iskeneet naisia vitsailemalla, heittämällä läppää jne. Siitä tulee suomen sana "naistennaurattaja". Tästä naistennaurattamisesta ovat metodin tehneet jotkut viestintätaitojen miesgurut. Edelleen: marginaalinen ja mitätön ilmiö, paitsi paranoidisen amerikkalaisen yliopistofeministin aivoissa.

Se ilmiö on internetissä, joka tavoittaa ihmisiä ympäri maailmaa, ei vain Amerikkaa. Ja ongelma ei ole itse sosiaalisuuden opettaminen, vaan ne asenteet joita he opettaa siinä sivussa.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä sanoisin, että esim. työpaikoilla lähestyminen ja suhteen aloittaminen on sosiaalisesti vähemmän hyväksyttyä kuin ennen. Enkä itsekään haluaisi että mua siellä lähestytään, liian paljon huonoja kokemuksia epämääräisistä iskuyrityksistä. 

Ei kukaan epämääräisiä iskuyrityksiä kaipaakaan. Ei se työpaikalla lähestyminen tarkoita sitä, että kun on kerran nähty hyvännäköinen nuori kesätyöntekijä, heti "ollaan kiinnostuneita" ja mennään tekemään "iskuyritys". Vaan se toimiva tapa on se, että kun työkavereihin tutustutaan, niin huomataan, että jonkun tietyn kanssa synkkaa erityisen hyvin, ja selvästi halu kanssakäymiseen on molemminpuolista, ja sitten alkaa näyttää, että juttu ei tunnu enää tavanomaiselta kollegiaaliselta small talkilta. Jutteluun tulee molemminpuyolista flirttiä jne. On eri asia tehdä aloite tällaisen jälk

Kiitos ei. Niin monta kertaa luulin tutustuneeni uuteen kaveriin tai muuten mukavaan ihmiseen, joka sitten loppujaan olikin kiinnostunut. Naisilla on paljon tällaisia kokemuksia ja pettymyksiä. 

Vierailija kirjoitti:

M-1965 kirjoitti:

"On älyllisesti epärehellistä vihjata tai väittää, että nämä pick up-artistit lisäisivät hyvää maailmaan tai kannustaisivat normaaliin sosiaalisuuteen. - toinen autistinen nainen"

Minä hyväksyn ja kannustan ujoja miehiä pick-up artistienkin käyttämän ja toimivaksi havaitun harjoituksen pariin eli keskustelemaan vieraiden ihmisten kanssa kun siihen on mahdollisuus. En tietenkään väitä että pick-up artismi itsessään olisi hyvä asia.

Samaa harjoitusta ihan varmasti ehdotetaan myös terapioissa keinona päästä oman ujoutensa yli.

Ei ne pickup-"artistit" tuota ole itse keksineet, lueskelin erään psykologin kirjoittamaa kirjaa ja sosiaalistumista siinäkin harjoitettiin keskustelun kautta, alkaen ihan silimiinkatsomisesta, katsekontaktista, sanomaan moi ja kommentoimaan jotain tavallista asiaa, säätä tms. Aika perusjuttu.

Pelimiehen käsikirja ja naisen iskeminen psykologia? pitäisi jokaisen miehen lukea jolla vaikeuksia saada naista.

Siinä opetetaan ihan kädestä pitäen miten päästä naisen pään sisään. Aikoinaan noi luin ja sen jälkeen kyl oli helppoa keskustelu vieraiden naistenkin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kaveri ollut 20v sinkku. 180/80. Dippa inssi rahaa löytyy. Ulkonäkökin ihan normaali 50 miehelle.  Kaipaa ja haluaa parisuhdetta. Tinderisssä pari Match. Jossain muussa sovelluksessa juttelua ja parit treffit.

Ongelma= ujous, hiljaisuus, huono pukeutuminen.

Tämä on ihan hirvittävä sääli. Tämä ukko olisi todella kiltti ja helppo. Muttakun ei ikinä pääse tutustumis vaiheen yli. Koska vaikuttaa järkyttävän tylsältä. Koska ei uskalla puhua.

 

Kiltti ja helppo. Jos tahdon huusholliin sellaisen, otan kultaisennoutajan. Kuulostaa avuttomalta perässä vedettävältä lapaselta. Ihan aidosti, jos mies on 50 ja oletettavasti työelämässä ei ole SILTI oppinut keskustelemaan kuten normaalit ihm

 

Eli mies pärjää töissä ja pärjäsi AUKissa. Toisin sanoen, kyse on vain siitä, että se ei VIITSI opetella käyttäytymään kuten muut ikäisensä miehet. On laiska. Ei tahdo kehittää itseään tällä elämän osa-alueella, vaikka juuri se olisi tärkeää, jos katsoo oman onnen parisuhdetta vaativan. 

Jos meinaan pärjää työelämässä ja Torni kelpuuttaa AUKiin, ei ole mitenkään halvaannuttavan, rampauttavan ujo. Olisi täysin mahdollista oppia käyttäytymään luontevasti aina. Jos olisi tahtoa, motivaatiota, viitseliäisyyttä. 

Jos ei ole tahtoa, motivaatiota, viitseliäisyyttä kehittää luonnettaan mahdollistaakseen parisuhteen, mitä kaipaa, miten paljon luulet olevan tahtoa, motivaatiota, viitseliäisyyttä siinä parisuhteessa?  

Tuollaisen miehen kanssa suhteessa nainen olisi kovin yksin jos lapsia tulisi, kun tuppisuu tuskin menisi vanhenpainiltaan, hoitaisi mahdollisia koulukiusaamistilanteita, kävisi neuvolassa... 

Vierailija kirjoitti:

Onpas nykyään vaatimukset aika korkealla. Varakas urheileva dippa inssi, joka ei dokaa ja urheilee. Ihan perusvaatimuksia.

Mitäs nää naiset tarjoaa? Lihava lähihoitaja yh.

 

Naiset ovat Suomessa miehiä korkeammin koulutettuja. Miehet useammin ylipainoisia. Naisilla on myös vähemmän alkoholiongelmia, ja normaalin naisen elämään mahtuu todennäköisemmin arkiliikuntaa. Joten kyllä nuo on ihan perusjuttuja nimenomaan naisille. 

Niin ja just kerrot itsekkin että tälläisiä miehiä ei hirveästi ole. Luulisi että kaveri kelpaisi edes sille yyhoolle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa konteksti oli sarjaiskemisen sijaan monilta yksin jääneiltä miehiltä puuttuvat sosiaaliset taidot, joista kyky keskustella naisten kanssa on hyvin oleellinen.

Pick-up artistit käyttävät tätä kykyä iskeäkseen useita naisia mahdollisimman tehokkaasti.

Mitä tekemistä "pick up artist" -käsitteellä on tämän aiheen kanssa? Pick up artist on jälleen kerran yksi marginaalinen ilmiö, jonka amerikkalainen feminismi yrittää esittää esimerkkinä jostain isosta ilmiöstä. Se ei ole sitä, tai ehkä Amerikassa?

Kautta aikain miehet ovat iskeneet naisia vitsailemalla, heittämällä läppää jne. Siitä tulee suomen sana "naistennaurattaja". Tästä naistennaurattamisesta ovat metodin tehneet jotkut viestintätaitojen miesgurut. Edelleen: marginaalinen ja mitätön ilmiö, paitsi paranoidisen amerikkalaisen yliopistofeministin aivoissa.

 

Kiitos! En voi käsittää miten niin moni katsoo noita ilmeisiä ongelmia läpi sormien. Jos nuori mies ei ihan oikeasti uskalla lähestyä naisia, hänen ongelmansa on ohitettu jo pitkään ja ne ovat paljon syvemmällä. Tuollainen ihminen on todella altis omaksumaan niitä asenteita, se näkyy jo. 

Vierailija kirjoitti:

Kärjistettyjä faktoja. Tottahan se on että naisilla ja miehillä on omat kriteerit kumppanin suhteen. Jotkut asiat ei vaan käy ja joidenkin asioiden perään halutaan. Niinhän se on että ihan ensimmäiseksi katsotaan ulkoinen habitus vaikka ei olla vielä vaihdettu yhtään sanaa, saati syvällisempää ajatusten vaihtoa. Fakta on se että ensimmäisen 2 sekunnin aikana on tehty jo monta päätöstä sen kumppanin etsinnässä. Muut tulee sitten jälkijunassa.

Otetaan esimerkkejä. Tehdään deitti sivustolle pelkät kuvat eri näköisistä ihmisistä, ilman mitään tekstejä. No sitten niitä veikkauksia että ketkä niistä kasvo- tai kokovartalokuvista saa yhteydenottoja? Jos vähän rujomman miehen kuvassa paistaa varallisuus tai yhteiskunnallinen asema läpi, tai sitten se sama mies ilman noita näkyviä muita avuja? Tai kaunis nainen, mutta ilman mitään varallisuuden tai yhteiskunnallisen aseman paistamista läpi? Tai sitten se, ei niin viehättävä nainen?

Todellisuus ei tunnu tuon perusteella yhtään kipeältä - ainoastaan yksinkertaistetulta. Tässä testissähän saadaan selville vain niiden ihmmisten kiinnostuksen kohdentuminen, jotka yleensä kiinnostuvat pelkän kuvan perusteella tekstittömistä. Kannattaa muistaa, että tuossa testissä aika moni swaippaa kaikki vasemmalle juuri siksi, että ei swaippaa oikealle pelkkiä kuvia. Ne ihmiset, joita kiinnostaa samanhenkisyys, yhteensopivuus, toisen persoona ja henkinen kohtaaminen, ovat todennäköisimmin niitä, jotka haluavat lukea profiilitekstin. Ja nimenomaan se ei tunnu yhtään kipeältä todellisuudelta, että etsitään itselle oikeasti sopivaa ja kiinnostavaa kumppania - mutta tätä puoltahan osa ei huomioi, kun ei sovi omaan agendaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kaveri ollut 20v sinkku. 180/80. Dippa inssi rahaa löytyy. Ulkonäkökin ihan normaali 50 miehelle.  Kaipaa ja haluaa parisuhdetta. Tinderisssä pari Match. Jossain muussa sovelluksessa juttelua ja parit treffit.

Ongelma= ujous, hiljaisuus, huono pukeutuminen.

Tämä on ihan hirvittävä sääli. Tämä ukko olisi todella kiltti ja helppo. Muttakun ei ikinä pääse tutustumis vaiheen yli. Koska vaikuttaa järkyttävän tylsältä. Koska ei uskalla puhua.

 

Kiltti ja helppo. Jos tahdon huusholliin sellaisen, otan kultaisennoutajan. Kuulostaa avuttomalta perässä vedettävältä lapaselta. Ihan aidosti, jos mies on 50 ja oletettavasti työelämässä ei

Tämä ihminen on ollut ujo siitä asti kun me on tunnettu eli joku 46vuotta. Tiedän myös sen että edellisessä parisuhteessaan tämä mies oli kaikkea muuta kuin annat ymmärtää. Hän todellakin arvosti suhdettaan ja yritti.

Hyvä esimerkki alkukesästä. Istuttiin eräässä tapahtumassa. Viereen tuli nais lauma. Yksi näistä naisista otti kaveriin kontaktia. Kaveri ei oikein osannut muuta kuin vastata kysymyksiin. Sitten kun naiset lähti. Kaveria harmitti.

Vierailija kirjoitti:

"Mutta jos lähtökohta on, että nainen on irtoseksiä vailla ja mies on irtoseksiä vailla, miksei mies Y voisi opettaa miestä B saamaan sitä irtoseksiä suuremmalla varmuudella?"

 

Koska vain naisilla tulee olla valtaa parinvalinnassa on kaikki mikä lisää miesten mahdollisuuksia suorastaan luonnonvastaista.

Tätä on feminismi.

Ilmeisesti sitten niin. Koska muuten kukaan rehellinen ihminen ei voi pitää tuota vääränä, vähän ehkä surullisena vaan, että miehille täytyy tuollaista rahaa vastaan opettaa. 

Ilmeisesti monet naiset eivät oikein edes tiedosta niitä metkuja mitä meillä on, jos tahdomme olla viehättäviä miesten silmissä. Tai sitten se on jotenkin ihan eri asia naisen metkutella seuraa saadakseen ja mies ei niin saisi tehdä? Autisti ei ymmärrä. 

Ei tarvitse edes olla poikkeuksellisen hyvännäköinen, riittää että ilmaisee olevansa kiinnostunut. Ja voi kuinka hienovaraisesti sen voi tehdä: tosiaan hameenhelma nousee hiukkasen vahingossa, mitä nyt vähän nostan kädellä tukkaa niskasta kun se hikoaa, sivelen ajatuksissani kaulansyrjää tai sormeilen kaulakorua. Pikkuisen keikuttelee takapuolta kävellessään, nuuhkaisee kukkaistutuksia. Oikeastaan ei tarvi kuin kävellä vessaan sillä ajatuksella, että tämä on minun runway ja kaikki miehet katsoo minua himoiten. Miesten seksuaalisen kiinnostuksen herättäminen on niin uskomattoman helppoa, hauskaa ja palkitsevaa (nuorena ja perusnättinä ainakin), että en oikein ymmärrä miksei miehet voisi saada vähän tasoitusta koulutuksen muodossa. 

Itse en ole yhden illan juttuja harrastellut, mutta tykkäsin nuorena leikkiä tuohon tyyliin. Naisten seksuaalinen valta on mitä suurimmassa määrin todellista, joskin surullisen lyhytaikaista. En oikein ymmärrä, miksei miehet saisi käyttää seksuaalista valtaa myös? Leikkiähän se vaan on, ja jos me naiset saamme leikkiä, miksei miehet saisi? 

Ennen vanhaan niin tehtiinkin. Siitä tuli semmoinen soidintanssi, jota käsittääkseni kutsuttiin flirtiksi. Nykyään ihmiset ei taida osata sitä? 

- se ensimmäinen naisautisti-