Menin deittisovellukseen ensimmäistä kertaa alle viikko sitten ja olen jo lopen kyllästynyt tällaisiin kysymyksiin:
Mitä suunnitelmia sulla on tulevaisuudelle?
Sit kun vastaan, että eka nyt tutkinto loppuun ja sitten katsotaan mihin sen jälkeen, niin aletaan tenttaamaan, että ei kun mitä isossa kuvassa sun suunnitelmat ovat. En tiedä. Ehkä haluavat tietää haluanko naimisiin tai lapsia, en osaa sanoa tässä vaiheessa, mutta ahdistava ensimmäinen kysymys.
Mitä musiikkia kuuntelet?
Öö, mitä merkitystä tällä on. Kuuntelen milloin mitäkin. Miksi kaikki kysyvät tätä?
Millaisia leffoja katsot?
Huoh, onko tällä merkitystä. En juurikaan katso leffoja.
En tiedä, mutta nuo kysymykset aiheuttavat sen, että en jaksa kauaakaan jutella. Ovat niin tylsiä ja puisevia, että en jaksa. Miksi kuitenkin melkein jokainen mies näitä kysyy?
Kommentit (274)
Vierailija kirjoitti:
Ei pahoja kysymyksiä ollenkaan. Oletin et olis vähintään rivoja..
Itse haluan heti tietää, et haluaako toinen avioliittoon vai ei, ja haluaako lapsia vai ei. Todella oleellinen!
Musiikki ja leffat pinnallisempia, mutta jos koki että et pysty syvällisempiin vastaamaan niin yritti kohteliaasti helpompaa. Siinä kohtaa kiva jos maut kohtaa, et voidaan käydä vaikka samoilla festareilla. Suomipoppiin vai Kuhmon kamarimusiikkiin?
Outoa jos ahdistut normaaleista kysymyksistä. Mitä itse toivoisit kysyttävän?
Voisin näin ulkopuolisena kuvitella, että tälläinen nykyajan työhaastattelutyylinen deittailu tulee korvista ulos jo muutaman toiston jälkeen...
Vierailija kirjoitti:
En jaksa harrastuskysymyksiä myöskään. Harrastuksia itseltäni löytyy, mutta en jaksa puhua niistä.
Joo. Itsekin olen mieluummin vain hiljaa. Hittoako sitä puhumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa harrastuskysymyksiä myöskään. Harrastuksia itseltäni löytyy, mutta en jaksa puhua niistä.
Joo. Itsekin olen mieluummin vain hiljaa. Hittoako sitä puhumaan.
Samat sanat. Sovitaan vaan heti panopaikka- ja aika.
Hei AP!
Mä tein saman havainnon aikoinaan, suurimmalla osalla miehiä on "kysymyspatteristo", joilla avaavat keskustelun. Heillä on käsitys, mitä naisesta hakevat ja alkavat pudotella kysymyksiä löytääkseen hakemansa. Eivät kohtaa jokaista keskustelijaa yksilönä, vaan nimenomaan tekevät "joukkoseulontaa" ja toivovat sitä kautta löytävänsä itselleen sopivan kumppanin. He haluavat tietää, haluatko lapsia, omakotitalon, asua Suomessa vai ulkomailla jne ja koska ajattelevat itsekeskeisesti, he hakevat itselleen sopivaa kumppania, jonka tulee mahtua heidän elämäänsä. Siksi myös musiikkimaku ja leffamaku on monen kysymyslistalla heti kärkeen, ajatuskin siitä, että kumppanin rinnalla joutuisi kuuntelemaan/katselemaan itselleen uutta/vierasta kulttuuriantia on vaivaannuttava. He eivät lähesty kumppanin etsintää niin, että kumppanin kanssa rakennetaan yhdessä yhteinen arki ja elämä, vaan kumppanin pitää sujahtaa heidän elämäänsä. Tämä ei tietenkään koske kaikkia miehiä, mutta tuo on hyvin yleinen lähestymistapa ja ajatusmaailma, joka nykyään miehillä on. Se on ihan hyvä, että se tulee selkeästi esille heti lyhyen viestittelyn aikana, näin voit säästää aikaasi ja jatkaa etsintääsi, ellet halua tuollaisen miehen kumppaniksi. Älä erehdy luulemaan, että tuollainen mies muuttaisi itsekeskeistä maailmankuvaansa mahdollisen seurustelun aikana, ei tule tapahtumaan, heidän kapasiteettinsa ei riitä sellaiseen.
Annoit viestiketjussa hyviä esimerkkejä, kuinka itse tykkäät deittisovelluksessa viestitellä ja kannustan sua jatkamaan omalla tyylilläsi. Kun olet oma itsesi myös netissä, sulla on paremmat mahdollisuudet löytää sulle sopivaa seuraa, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että suurin osa keskustelunavauksista tyrehtyy jo aluksi. Sama linja myös livetapaamisissa, hyvä kohtelias käytös on eri asia kuin miellyttäminen, on turha sopia seuraavia treffejä jos tulee olo, että ajatusmaailmat ei treffiseuran kanssa kohtaa tai toisen kanssa oleminen ei ehkä ole sitä, mitä itse treffailulta hakee. Eri ihmiset hakee eri asioita ja se on tosi fine, siksihän sitä treffataan, että otetaan siitä toisesta selvää. Kannattaa myös muistaa, että toisille treffailu on se olennaisin asia koko jutussa, he hakevat treffailulta sitä treffailua, se kenen kanssa treffaillaan, ei ole heille niin olennaista. Mikäli itse et kuulu tuohon ihmisryhmään, niin sun kannattaa oikeasti sisäistää tämä asia ajoissa ja oppia tunnistamaan nämä sarjatreffailijat ja treffailurinkien pyörittäjät. Sitä ei opi lukemalla, sen oppii kokemalla. Eli treffeille täytyy uskaltautua, kunhan samalla pitää mielessään sen, että eri ihmisillä on eri intressejä. Ne intressit selviää treffaillessa, koska puheet on puheita ja teot on tekoja, teot vaativat aina jonkinlaista vaivannäköä (lähtien saapumisesta sovittuun treffiaikaan sovittuun paikkaan), puhe ei vielä kenekään lihaksia liikuta.
Kivaa treffailua! N47
Minulle musiikilla ei ole niin suurta merkitystä, en edes halua, että musiikki soisi koko ajan taustalla. Pidän enemmän hiljaisuudesta. Räppi ja raskas rokki raastaa korvia, en halua että musiikkia "huudetaan."
Kaunis melodinen musiikki on joskus miellyttävää kuunnella. Arkiaamuisin tulee yhdeksältä ykköseltä Muistojen Bulevardi. Sitä joskus tykkään kuunnella. Vanhoja kappaleita vuosien takaa. Yhtenä aamuna tuli "Luostarin puutarhassa." Voi että se oli kaunista kuultavaa!!!! Kun olin lapsi, se tuli usein radiosta lauantain toivotuissa. En edes muistanut sitä enää ja sitten se yhtäkkiä tuli, olin ihan lumoontunut.
Maailmassa on niin paljon kaunista musiikkia. Monet venäläisetkin laulut on tosi hienoja.
Räppi ei kyllä ole edes musiikkia. Sen säveltämiseen ei taitoja tarvita.
" AION OLLA RAITIS, REIPAS JA REHELLINEN IHMINEN, PITÄÄ HUOLTA ITSESTÄNI JA LÄHIMMISTÄNI JA ELÄÄ SIIS KUNNOLLA".
Ai vitsit, olis tosi hyvä vastaus mun mielestä :)
N47
Vierailija kirjoitti:
Olen jo vanha mummo, mutta todellako näin moni haluaa oikeasti keskustella musiikista ja elokuvista? Eikö tule mitään muuta keskustelunaiheita mieleen?
Kyllä minä haluan tietää, jos toinen tykkää katsoa kauhuleffoja. Sellaisia ei laiteta pyörimään siinä asunnossa missä minä asun, joten kyllähän se vaikuttaa toisen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Ei osoite kovin korkeaa älykkyysosamäärää mieheltä, jos kyselee musiikki- tai elokuvamausta. Kaiken huippu oli eräs heppu, joka sanoi harrastavansa LAUTAPELEJÄ! En tiedä olisinko itkenyt vai nauranut. Jo pelkkä ajatus nelikymppisestä miehestä heittämässä noppaa on absurdi.
Aina jaksaa ihmetyttää näin kapeakatseiset ja tuomitsevat ihmiset. Ok, sinä et pidä lautapeleistä etkä arvosta niitä, mutta miksi noin voimakas reaktio? Lautapeliharrastajana voin kertoa, että niitä on valtavasti erilaisia, niitä kehitetään koko ajan lisää, ja läheskään kaikissa ei ole noppaa. Osa on niin haastavia, että en jaksa niitä, helposti voi mennä 6h yhteen peliin.
Läheisimmät ystävänikin harrastavat lautapelejä, ollaan yli 50v akateemisia rouvia kaikki. Ei kovin älykästä ajatella, että tämäkäänn harrastus korreloisi negatiivisesti äo:n kanssa.
Se ensimmäinen keskustelunavaus ei yleensä ole mikään monimutkainen tai runollinen. Tarkoitus on vain aloittaa keskustelu ja tsekata, onko nainen vakavissaan seuraa hakemassa, vai keskittääkö hän huomionsa muihin (eli ei vastaa mulle ollenkaan).
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ymmärrä miksi tuota musiikkijuttua aina kysytään. Ei voi vähempää kiinnostaa mitä muut kuuntelee tai ovat kuuntelematta.
Minulle musiikki on tosi tärkeä osa elämää ja rakas harrastus. Siksi haluan jo alkuvaiheessa tietää, että mahdollisella kumppanilla on edes suunnilleen samanlainen musiikkimaku olisi kiva käydä yhdessä keikoilla ja festareilla. Jos toiselle musiikki ei merkitse mitään tai sitä kohtaan on jopa negatiivinen asenne, se olisi minulle iso yhteensopivuusongelma. Siksi tällaiset kysymykset ovat itselle tärkeitä jo alkuvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pahoja kysymyksiä ollenkaan. Oletin et olis vähintään rivoja..
Itse haluan heti tietää, et haluaako toinen avioliittoon vai ei, ja haluaako lapsia vai ei. Todella oleellinen!
Musiikki ja leffat pinnallisempia, mutta jos koki että et pysty syvällisempiin vastaamaan niin yritti kohteliaasti helpompaa. Siinä kohtaa kiva jos maut kohtaa, et voidaan käydä vaikka samoilla festareilla. Suomipoppiin vai Kuhmon kamarimusiikkiin?
Outoa jos ahdistut normaaleista kysymyksistä. Mitä itse toivoisit kysyttävän?
Voisin näin ulkopuolisena kuvitella, että tälläinen nykyajan työhaastattelutyylinen deittailu tulee korvista ulos jo muutaman toiston jälkeen...
No mutta eikö deittailun alkuvaiheessa nimenomaan ole kyse samantyylisestä prosessista kuin työhaastattelussa molemmat osapuolet kartoittavat, voisiko tästä syntyä jotain pidempikestoista. Ja kiinnostava ihminen osaa keskustella vaikka musiikista kiinnostavalla ja jopa syvällisellä tavalla. Jos noinkin yksinkertainen kysymys kuin musamaku ahdistaa, niin kyllä se kertoo minusta jo aika negatiivista siitä toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Minulle musiikilla ei ole niin suurta merkitystä, en edes halua, että musiikki soisi koko ajan taustalla. Pidän enemmän hiljaisuudesta. Räppi ja raskas rokki raastaa korvia, en halua että musiikkia "huudetaan."
Kaunis melodinen musiikki on joskus miellyttävää kuunnella. Arkiaamuisin tulee yhdeksältä ykköseltä Muistojen Bulevardi. Sitä joskus tykkään kuunnella. Vanhoja kappaleita vuosien takaa. Yhtenä aamuna tuli "Luostarin puutarhassa." Voi että se oli kaunista kuultavaa!!!! Kun olin lapsi, se tuli usein radiosta lauantain toivotuissa. En edes muistanut sitä enää ja sitten se yhtäkkiä tuli, olin ihan lumoontunut.
Maailmassa on niin paljon kaunista musiikkia. Monet venäläisetkin laulut on tosi hienoja.
Räppi ei kyllä ole edes musiikkia. Sen säveltämiseen ei taitoja tarvita.
No minä taas kuuntelen räppiä kyllä, ihan joka ikinen päivä ja voin jo suoraan sanoa, että joku Luostarin puutarhaa fiilistelevä tyyppi ei olisi minulle sopiva kumppani, enkä varmaan minä hänelle. Eikö olekin juuri hyvä, että tällaiset erot tulevat esiin jo aikaisessa vaiheessa? Ei tarvitse tuhlata kenenkään aikaa, kun heti alkuun käy selville että elämäntyylimme eivät taida olla kovin yhteensopivat.
Kai te tajuatte, että jos kysytte kysymyksiä, joita jokainen kysyy, niin ennen pitkään saatte kopioituja vastauksia? Ei jokaiselle jaksa vastata uniikisti samoihin kysymykseen.
En siedä räppiä, mutta ihan yks hailee kuunteleeko toinen sitä. En aio koskaan muuttaa yhteen kenenkään kanssa
Vierailija kirjoitti:
Musikkkimaun kyseleminen on varmaan teineille tärkeä identiteettikysymys. Vanhemmat ihmiset harvemmin kuuntelevat musiikkia kotona, vaan joku radio on auki työmatkalla omassa autossa, molemmilla omat autot, eikä tarvitse toisen kanavaa kuunnella. En tunne ketään, joka olisi käynyt missään keikoillakaan. Silloin kun aikoinaan nettideittailin, puheltiin kummankin työstä ja harrastuksista, asuinpaikasta, perheestä jne arkielämästä, samoin livedeiteillä.
Olen itse keski-ikäinen ja omassa ystäväpiirissäni musiikki on tosi tärkeässä roolissa. Monet käyvät keikoilla säännöllisesti, osa matkustaa jopa ulkomaille festareille tai seuraamaan lemppariartistia. Eli kyllä sitä intohimoa musiikkiin löytyy vahvasti aikuisenakin! Veikkaan, että tässä voi olla kyse juuri siitä, että musiikkia vähemmän kuuntelevat ihmiset hakeutuvat kenties kaltaistensa seuraan ja samoin musiikki-intoilijat löytävät helpommin toisensa.
Vierailija kirjoitti:
Kai te tajuatte, että jos kysytte kysymyksiä, joita jokainen kysyy, niin ennen pitkään saatte kopioituja vastauksia? Ei jokaiselle jaksa vastata uniikisti samoihin kysymykseen.
Keneltä kopioituja? Jos itseltä, niin ei kai ole ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pahoja kysymyksiä ollenkaan. Oletin et olis vähintään rivoja..
Itse haluan heti tietää, et haluaako toinen avioliittoon vai ei, ja haluaako lapsia vai ei. Todella oleellinen!
Musiikki ja leffat pinnallisempia, mutta jos koki että et pysty syvällisempiin vastaamaan niin yritti kohteliaasti helpompaa. Siinä kohtaa kiva jos maut kohtaa, et voidaan käydä vaikka samoilla festareilla. Suomipoppiin vai Kuhmon kamarimusiikkiin?
Outoa jos ahdistut normaaleista kysymyksistä. Mitä itse toivoisit kysyttävän?
Voisin näin ulkopuolisena kuvitella, että tälläinen nykyajan työhaastattelutyylinen deittailu tulee korvista ulos jo muutaman toiston jälkeen...
No mutta eikö deittailun alkuvaiheessa nimenomaan ole kyse samantyylisestä prosessista kuin työhaastattelussa molemmat osapuolet kartoittavat, voisiko tästä syntyä jotain pidempikestoista. Ja kiinnostava ihminen osaa keskustella vaikka musiikista kiinnostavalla ja jopa syvällisellä tavalla. Jos noinkin yksinkertainen kysymys kuin musamaku ahdistaa, niin kyllä se kertoo minusta jo aika negatiivista siitä toisesta.
Tämä juuri. Tylsä ihminen saattaa vastaa kysymykseen, että "ihan sama", mutta mielenkiintoinen ihminen kenties kertoo vaikka lempibändistään ja siitä kuinka tekeytyi toimittajaksi päästäkseen backstagelle, tai jakaa jonkin muun hauskan keikkamuiston. Juuri tuollaiset tarinat rakentavat yhteyttä ei se, että ahdistutaan jokaisesta kysymyksestä.
Kyllä musiikkimaku on itsellä aika tärkeä juttu, että sen pitää mennä edes jotenkin yksiin. Jos toinen tykkäisi vaikka hevistä ja haluaisi sitä kotonakin kuunnella muustakin kuin kuulokkeista, niin se on kyllä mulle nounou. Sitä paskaa kyllä ei pää kestäisi kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
En siedä räppiä, mutta ihan yks hailee kuunteleeko toinen sitä. En aio koskaan muuttaa yhteen kenenkään kanssa
Automatka Rovaniemelle lomalle menisi silti hyvin cheekkiä kunnellessa?
Ohiksena. Myös nuoruuden työpaikkahaastattelu, eräässä ruoanjalostamossa...
Haluaisitko tulla meille siansuolia pesemään?
Minä 😳