Mikä tää juttu on, että eläkkeellä vasta sitten aletaan nauttia elämästä??

Vierailija kirjoitti:

Ohis,

suomalaisilla on yhä vähemmän lapsia, tilastollinen fakta, mistä seuraa myös se, että yhä useampi on lapseton.

Siinä missä ennen oli ihan normi vaikka 3 lapsen perhe, nykyään yksinasuvia on huomattavasti aiempaa enemmän. On siis yhä kasvava joukko, joiden ei tarvitse murehtia mitä jättää lapsilleen perinnöksi, koska lapsia ei ole.

Valtiolle tuollaiset ihmiset ovat oivallisia koska jos perijöitä ei ole niin valtio saa vainajan omaisuuden.

Itse nautin nyt. En nauti enään eläkeiässä.

Minusta tuo on vanhempien sukupolvien ajattelua! Kärsi, kärsi, niin kirkkaimman kruunun saat. Olen 47 v enkä ajattele yhtään noin. Olen aina tehnyt töitä vain sen verran, kun juuri minun on tarvinnut. Mutta olen matkustanut todella paljon lasteni ja puolisoni kanssa ja lisäksi tehnyt kaikkea mistä tykkään. Sen puoleen ei olisi mitään kaduttavaa. Elämänlaatu joka tapauksessa heikkenee vanhemmiten ja aina saattaa tulla joku tappava syöpä tai sydänkohtaus. Riski vakaviin sairauksiin kasvaa sitä enemmän, mitä vanhempi on. Kuolema on joka päivä lähempänä. Parempi nauttia silloin kuin voi ja on elämänsä kunnossa. Olen toteuttanut joka ikisen unelmani. Mulla ei olisi mitään kaduttavaa, vaikka noutaja heti tulisi. Ei sillä, en kuolla vielä haluaisi, 

Huono yöuni, öiset vessassakäynnit, lääkkeiden ottamiset määräaikaan, puutumiset, kaikenmaailman kivut kropassa. Ja eläkkeellä elämä alkaa. Kukahan tuonkin on keksinyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan siinä se, että eläkkeellä on enemmän aikaa, jos ei käy enää työssä. Jos on terve, niin silloin voi tehdä vaikka mitä. Mutta tietysti monet ovat siinä iässä jo kovin sairaita.

Aika järkevää koko nuoruus tehdä töitä kun silloin on just paras tehdä mitä haluaa?

Miksi ajattelet että matkustellaan vasta eläkkeellä ? Meidän perhe matkusti myös kun siitä tuli lapsiperhe, 3 kk oli erikoinen ja jo kotimaan matkalla, 3- ja 5-vuotiaista alkaen myös ulkomailla. Elämä on nytku eikä sitku. Olen eläkkeellä ja yhä matkailen.

Sama, 3kk iästä lähtien reissattu lasten kanssa maailmalla. Ensin hyvin tiukalla budjetilla mutta vähitellen yhä mukavammin.

Nyt eläkkeellä suurin osa vuodesta ulkomailla

Siis miten urpo ihminen oikein on, jos hänen mielestään elämästä nauttiminen on yhtä kuin matkustelu? Siis ihan oikeasti, yrittäkää nyt edes keksiä elämään jotain oikeaa sisältöä, mieluiten sellaista, mikä ei tuhoa maapalloa suurinta mahdollista vauhtia.

Ja mitä se semmoinen urpojen urpo sitten tekee, kun se nuoruus on matkusteltu ja hän vihdoin oivaltaa, että nelikymppisenä ei enää pysty uraa rakentamaan, mutta jotenkin ne seuraavat 50 elinvuotta pitää pystyä elämään. Voipi tulla nälkä, ja ainakin se ihana matkustelu loppuu kyllä ihan vaan rahan puutteeseen.

Ei kukaan täysijärkinen elää mitään "sitten kun" elämää. Niin moni on parin viikon tai kuukauden päästä eläkkeelle pääsystä saanut sydärin ja se oli siinä. Tai sairastuneet vakavasti. Eivätpä sitten eläkkeestään ehtineet nauttimaan saati päässeet matkustelemaan minnekään.

Elä joka päivä niin kuin se olisi viimeinen. Nauti reissaamisesta, vapaista, läheisten lanssa olemisesta. Tee vähemmän töitä! Sut korvataan töissä aivan samantien kun kuolet. Huomenna voi sattua jotain. Läheisen juuri menettäneenä tämän muistaa taas paremmin.

Siinä on jo tarpeeksi suuri nautinto, ettei tarvitse nousta kukonlaulun aikaan ja lähteä töihin. Minä en ole tykännyt matkustelusta missään iässä. Taloudellisesti ja terveyden puolesta se kyllä olisi mahdollista. Ei ole pahempia kremppoja. Kotona olo on aina ollut suurin nautinto. M65

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tuota mietin, että miten nuoruus ja työskentely poissulkee matkustelun sekä "elämisen".

Yleensähän työssä kuin työssä menee koko arki ja jos ei mene niin palkkakin on liian huono elämiseen Suonessa.

Ja kuka sitten  elättää nämä työssä käymättömät  elämännautiskelijat? Ei sellainen kauan toimi, jos kukaan ei vaivautuisi työelämään.

Näyttää vielä siltä, että ei kuitenkaan kovin tyytyväisiä olla mihinkään. Ymmärrän, että sairaat eivät käy töissä mutta mutta tämän kummallinen heittäytyminen toisten elätettäväksi ihan vain laiskuuttaan on kyllä outo ilmiö.

Kyllä arki pitää olla mielekästä. Erin jälkeen rahan vähyyden vuoksi laihduin ja tajusin hoikkana on mukavampaa.

Koti oli usein pienessä kaaoksessa, konmaritin ja nyt olen lähes minimalisti. Olen ostanut asunnon, jossa toivon eläväni eläkkeellä ja toivottavasti se on silloin velaton. 

Pidän huolta itsestäni, käyn säännöllisesti gynellä, hammaslääkärissä, syön kasviksia, vältän sokeria jne.

Olen 67-vuotias ja mielestäni täysin toimintakuntoinen ja kohtuullisen terve. En muista jaksaneeni tämän paremmin parikymppisenä, ehkä jopa huonommin. 

Olen voinut toteuttaa joitakin suurimmista unelmistani vasta nyt. Ikä liittyy tähän sillä tavalla, että nyt minulla on ollut taitoa ja rohkeutta, jota asioihin on vaadittu. Unelmat eivät liity matkustamiseen, joka tämän ketjun perusteella on ihmisten ykkösunelma.

Joka iässä olisi hyvä yrittää elää aidosti sellaista elämää, jossa on tyytyväinen, kuitenkin niin, ettei tee pahaa muille ihmisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan siinä se, että eläkkeellä on enemmän aikaa, jos ei käy enää työssä. Jos on terve, niin silloin voi tehdä vaikka mitä. Mutta tietysti monet ovat siinä iässä jo kovin sairaita.

Aika järkevää koko nuoruus tehdä töitä kun silloin on just paras tehdä mitä haluaa?

Miksi ajattelet että matkustellaan vasta eläkkeellä ? Meidän perhe matkusti myös kun siitä tuli lapsiperhe, 3 kk oli erikoinen ja jo kotimaan matkalla, 3- ja 5-vuotiaista alkaen myös ulkomailla. Elämä on nytku eikä sitku. Olen eläkkeellä ja yhä matkailen.

Sama, 3kk iästä lähtien reissattu lasten kanssa maailmalla. Ensin hyvin tiukalla budjetilla mutta vähitellen yhä mukavammin.

Nyt eläkkeellä

 

nNilenomaan matkailu antaa sisältöä elämälle. Kerran yks elämäänsä kyllästynyt ihminen alkoi kertomaan hänen hyvistä valinnoistaan. On asunut koko ikänsä Riihimäellä ja kuulemma jatkuvasti löytyy uutta katseltavaa

🤣🤣🤣🤣🤣

Vierailija kirjoitti:

Koska ennen sitä pitää tehdä 8 tuntia päivässä 5 päivää viikossa töitä eikä se ole kivaa.

Ja valtaosalla se palkka ei kuitenkaan riitä mihinkään matkustamiseen tai oikeasti kivaan, joten ihan samat ilmaiset hauskat voi nauttia ilman sitä työtäkin.

Yhä useampi tajuaa, että nuoruutta ei kannata hukata töihin tai lapseen, nuo ovat vanhan ajan malleja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ennen sitä pitää tehdä 8 tuntia päivässä 5 päivää viikossa töitä eikä se ole kivaa.

Ja valtaosalla se palkka ei kuitenkaan riitä mihinkään matkustamiseen tai oikeasti kivaan, joten ihan samat ilmaiset hauskat voi nauttia ilman sitä työtäkin.

Ninkö? 

Harva Kelalusmuilija saa niin isoja tukia että sillä elää edes siedettävästi (eikä ole tarkoituskaan saada tuilla kuin minimi). Plus tietty moraalinen häpeä mitä nykyään ei tosin taideta vapaamatkustuksesta edes tuntea!?

Siis miten urpo ihminen oikein on, jos hänen mielestään elämästä nauttiminen on yhtä kuin matkustelu? Siis ihan oikeasti, yrittäkää nyt edes keksiä elämään jotain oikeaa sisältöä, mieluiten sellaista, mikä ei tuhoa maapalloa suurinta mahdollista vauhtia.

Ja mitä se semmoinen urpojen urpo sitten tekee, kun se nuoruus on matkusteltu ja hän vihdoin oivaltaa, että nelikymppisenä ei enää pysty uraa rakentamaan, mutta jotenkin ne seuraavat 50 elinvuotta pitää pystyä elämään. Voipi tulla nälkä, ja ainakin se ihana matkustelu loppuu kyllä ihan vaan rahan puutteeseen.

***

Mihin meidän rahat tai elämän sisältö olisi kadonneet? Nuukasti kun eli rahat riitti pitkälle. 

Meille kuukausi lämpimässä lasten kanssa oli luksusta ja on yhä, olemme nyt 60/65v ja minä jo eläkkeellä. Kotona arki oli puurtamista ja aikatauluja joten tuo loma oli pyhitetty yhdessäololle. 

Kiitos vaan, uran sain rakennettua 30+v:nä eli ehdin nauttimaan siitäkin yli 30 vuotta. Omaisuutta ja varallisuutta kertyi hitaasti mutta varmasti. Tällä hetkellä tulomme 140ke/vuosi. Ei ole nälkä, älä huoli! On varaa ruokkia lomailevat lastenkin perheet täällä lämpimässä 2. kodissamme. 

Masentaa kun moni ekoissa työpaikoissa ollut kaveri onkin lähtenyt, 6x v. On tässä ja nyt, Se.

Työkaveri jäi eläkkeelle tammikuun alussa ja eilen tuli viesti, että hän on nyt kuollut aggressiiviseen syöpään.