Mikä tää juttu on, että eläkkeellä vasta sitten aletaan nauttia elämästä??
Päälle 65-vuotiaana. Minun moni sukulainen ja tuttu just siinä iässä sairastunut. Ja eikö muutenkin parempi jos nuorempana matkustelee yms?
Kommentit (138)
Onhan siinä se, että eläkkeellä on enemmän aikaa, jos ei käy enää työssä. Jos on terve, niin silloin voi tehdä vaikka mitä. Mutta tietysti monet ovat siinä iässä jo kovin sairaita.
Vierailija kirjoitti:
Onhan siinä se, että eläkkeellä on enemmän aikaa, jos ei käy enää työssä. Jos on terve, niin silloin voi tehdä vaikka mitä. Mutta tietysti monet ovat siinä iässä jo kovin sairaita.
Aika järkevää koko nuoruus tehdä töitä kun silloin on just paras tehdä mitä haluaa?
Lähinnä tuota mietin, että miten nuoruus ja työskentely poissulkee matkustelun sekä "elämisen".
Vaikka olisitkin terve niin ei se toimintakyky ole siltikkään sitä mitä esim kolme-nelikymppisenä, joten ei todellakaan kannata odotella mitään eläkepäiviä.
Sanonta on keksitty valtion puolesta sitä varten että tyhmät kansalaiset menevät ja uskovat tuota. Tiedotusvälineisiin kaivetaan pari harvaa hyvin säilynyttä kertomaan kuinka kaikki on niin hyvin ja hienoa sitten eläkkeellä. Siinä sitten Minttu ja Ville puurtavat niskalimassa kroppansa rikki odottaessaan sitä ihanaa eläkettä, joka sitten tullessaan onkin sitten niin pieni että sillä ei saa edes Buranoita rikkinäisen selän oloa helpottamaan.
Ja kas, niin valtio tienasi järkyttävät verorahat että päättäjät pääsevät pämpäämään ruisrokin jatkoille.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisitkin terve niin ei se toimintakyky ole siltikkään sitä mitä esim kolme-nelikymppisenä, joten ei todellakaan kannata odotella mitään eläkepäiviä.
Niin, nuorena ne jutut on tehtävä
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tuota mietin, että miten nuoruus ja työskentely poissulkee matkustelun sekä "elämisen".
Ja miksi jotkut toitottaa tuota että 60v elämä alkaa? Sehän on ollut käynnissä jo 60 vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tuota mietin, että miten nuoruus ja työskentely poissulkee matkustelun sekä "elämisen".
Ja miksi jotkut toitottaa tuota että 60v elämä alkaa? Sehän on ollut käynnissä jo 60 vuotta?
Siksi koska joidenkin idioottien mielestä vasta sitten kun joku virallinen taho ei pakota menemään töihin ja rahaa tulee taikaseinästä, niin saa "luvan" alkaa reissailemaan ja ottamaan rennosti.
Ne joita ei viralliset siunaukset tai moralisoinnit kiinnosta tekevät samaa silloin kun keho on vielä vetreä ja terve.
Mitään takeitahan siitä ei ole että olet 68 vuoden iässä vielä terve tai edes elät sinne asti. Aika surkea elämänsuunnitelma odotella vuosikymmen toisensa jälkeen "oikean elämän" alkamista.
Koska ennen sitä pitää tehdä 8 tuntia päivässä 5 päivää viikossa töitä eikä se ole kivaa.
Minä rauhotun eläkepäivillä tai itse asiassa olen alkanut hidastaa tahtia enkä jaksa enää mennä ja matkustaa niin paljon kuin ennen. Eläkepäiviin on enää viisi vuotta. En lähde enää kaukomatkoille tai kiertomatkoille vaan jossain Euroopassa jokin kiva kylpyläloma on mukavaa nykyään.
Aikamoista uhkapeliä on. Olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä päälle kolmekymppisestä asti. Vanhuuseläkeikäni on 63. Koko ajan tulee uutta vaivaa ja elämä kutistunut väsymyksen vuoksi kotiin. Nytkin aika menee kotona odotellen tuloksia onko syöpä tai jotain helppohoitoisempaa vaivaa. Kannattaa elää silloin kun on terve ja pystyy, oli ikä mikä tahansa. Tulevaisuuteen ei elämää kannata lykätä.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tuota mietin, että miten nuoruus ja työskentely poissulkee matkustelun sekä "elämisen".
No aikalailla siten, että kun on töissä, niin lomaa ja vapaa-aikaa on niin vähän, että aikaa matkailuun ei juuri ole. Eläkkeellä on vain aikaa. Lisäksi monella on todella tiukka rahatilanne, eikä ole varaa matkustaa. Monilla on ainakin toiveissa, että lainat olisi eläkeikään mennessä maksettu.
Hölmöä ajattelua. Monet ajattelee, että eläkkeellä sitten sitä ja tätä. Pidetään hauskaa ja matkustellaan jne. Miten ihmeessä koko ikänsä nuivasti elänyt sitten yhtäkkiä muka laittaa elämän ranttaliksi ja alkaa tuhlata? Ei ala. Ei koira karvoistaan pääse.
Kultainen keskitie on tässäkin paras. Ei elämän tavoite ole saada mahdollisimman paljon omaisuutta siksi, että sitä muka sitten eläkeiässä käyttää hauskaan. Itse näen, että järkevä ihminen laittaa sukanvarteen, mutta ymmärtää elämän olevan tässä ja nyt siitä huolimatta. Pahaan päivään kannattaa varautua, mutta ei sellainen "sitku" -elämäkään ole järkevää. Juuri miehen kanssa laskettiin, että me oltaisiin tosi varakkaita, jos olisi jätetty kaikki matkat ja turhat ulkonasyömiset väliin näiden 23 yhteisen vuoden aikana. Pelkästään matkoihin on mennyt varmaan se 200 000 ja yli. Noin 10 tonnia vuodessa. Mutta mitä sitten? Meillä on ollut kivaa, lasten kanssa ihania muistoja. Mitä varten käymme töissä ylipäätään?
Ehkä se johtuu siitä että eläkeläisiltä ei oteta peth tai huumetestejä. Saavat siis nauttia elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä tuota mietin, että miten nuoruus ja työskentely poissulkee matkustelun sekä "elämisen".
No aikalailla siten, että kun on töissä, niin lomaa ja vapaa-aikaa on niin vähän, että aikaa matkailuun ei juuri ole. Eläkkeellä on vain aikaa. Lisäksi monella on todella tiukka rahatilanne, eikä ole varaa matkustaa. Monilla on ainakin toiveissa, että lainat olisi eläkeikään mennessä maksettu.
Vuorokaudessa 24 tuntia -> 8h nukutaan -> 9h töissä/koulussa matkoineen valmisteluineen yms -> 7h aikaa elää.
Viikonloput vapaita ja lomaa joku 5 viikkoa vai enemmän? Eikö tämä riitä elämiseen ja matkailuun
Se on mun ja mua vanhempien sukupolvien tapa varmistaa hyödyllinen osallistuminen yhteiskuntaan. Ei mikään toimisi jos kaikki olisivat tällaisia kunnianhimottomia hippejä, jotka tekevät töitä vain reissatakseen. Siksi on olemassa keskiluokkainen unelma, jota kunnon ihmisen tulee kynsin ja hampain tavoitella. Terkut tien päältä täältä Norjasta. N46
Pitkän aikaa kans olin töissä sillä asenteella että no sitten eläkkeellä pääsee levähtämään. No siihen kun vielä sellaset 30v aikaa niin jotenkin kerkesi väsähtää jo ennen sitä.
Itseä nyt ei kiinnosta matkustaa näin nelikymppisenäkään pätkän vertaa - siis ihan vain matkustamisen ilosta. Käyn kohtuu aktiivisesti harrastusmatkoilla, mutta niihin riittää useimmiten pitkä viikonloppu, joten ei ongelma nytkään. Välistä perheen kanssa "pakollinen" viikon lomareissu.
Ajatus tuhlata rahaa esimerkiksi eläkeläisten "maailmanympäri-risteilyyn" tuntuisi aika vieraalta, kun en haluaisi sinne, vaikka ilmaiseksi pääsisin.
Eli elän kyllä jo nyt, mutta en tuhlaa kaikkia rahoja hömppään vaan koko ajan pitää myös taloudellisen turvaverkon kasvaa. Nyt se alkaa olla jo sen verran mukava, ettei työttömyyttä esim. tarvitse stressata.
moni sanoo että vasta eläkkeellä "elämä alkaa" onko se jotain copetusta ???