Mikä tää juttu on, että eläkkeellä vasta sitten aletaan nauttia elämästä??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan siinä se, että eläkkeellä on enemmän aikaa, jos ei käy enää työssä. Jos on terve, niin silloin voi tehdä vaikka mitä. Mutta tietysti monet ovat siinä iässä jo kovin sairaita.

Miten mä en tunne ketään, joka olisi ollut jotenkin sairas eläkkelle jäädessään.

Joko et tunne ketään, kukaan ei ole kertonut sinulle vaivoistaan tai sitten valehtelet. Joku noista on oikea vataus.

Kyllä minä niin nautin aikanaan työstänikin, mutta kun olen ollut nyt 20 vuotta lakisääteisellä työeläkkeellä, niin nautin 365 päivää vuodessa siitä, että saan olla täysin vapaa. Kaiken vapauden lisäksi minulle maksetaan 35 000 euroa vuodessa, ilman mitään työvelvollisuuksia.

Minä jäin normi työeläkkeelle 63v9kk iässä vuonna 21 ja monivuotinen sivutoimi(nimi) muuttui päätoimeksi. Tavanomaiset verenpaine- ja diabetekset hoitotasapainossa joten olen tyytyväinen olotilaani kun tietotaidoillani on vielä kysyntää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä niin nautin aikanaan työstänikin, mutta kun olen ollut nyt 20 vuotta lakisääteisellä työeläkkeellä, niin nautin 365 päivää vuodessa siitä, että saan olla täysin vapaa. Kaiken vapauden lisäksi minulle maksetaan 35 000 euroa vuodessa, ilman mitään työvelvollisuuksia.

Minustakin kyse on just tuosta vapaudesta. Ei tarvitse tehdä yhtään mitään, jos ei huvita, ja silti joka kuukausi tulee rahaa tilille. Ennen eläkkeelle jäämistä sen rahan eteen on tehtävä jotain ja mitä se jotain on, määrää joku muu kuin sinä itse. 

Vanhusten ajattelutapa. Työ on tärkeintä ja sille pitää antaa elämä. Sitten kun on päästy eläkkeelle, heillä se on tullut jo vähän päälle 60v, aletaan "elää". On näitä teräsvaareja ja -mummoja jotka tekevät juuri noin, mutta suurin osa on jo parhaat päivänsä nähnyt. Osa ei osaa olla ilman työtä. Haikailevat takaisin kun ei aika kulu ja on tylsää.

Eiköhän kannaattaisi nauttia elämästään nyt eikä sitten joskus, kun saan rahaa tai miehen tai naise tai whatever tms. Jos odottaa jotain ihmeellistä hetkeä, joilloin voi alkaa nauttimaan, niin voi kuolema tulla ensin.

Ei nauttiminen ole rahasta kiinni. Voi nauttia hyvien työkavereiden seurasta, luonnosta, kirjan lukemisesta tai mistä nyt kukakin nautintoa saa.

Tee se tänään. Jos ei ole vaikka rahaa tai kykyä kaikkien haaveiden toteuttamiseen, kannatta alentaa standardeja.

 (ei ole varaa ostaa hyvää kirjaa  - osta halvempi kirja  tai käy ilmainen kirjastosta).

Tämä on ollut välivaihe historiassa. Aina tavikset on työskennelleet niin kauan kuin ovat pystyneet. Sitten on suku hoitanut tai saatu joku vaivaistalopaikka.

Ja se työ on ollut jopa 12 tuntia päivässä 6 päivää viikossa. 

1800-luvulla mun isoisän isä sisaruksineen tuurasi äitinsä isoisää tämän työssä joskus. Tuo työ oli 24/7 portin avaamista ja sulkemista, jos joku sattui kulkemaan. Sai siitä palkkaa. 

Sunnuntaita hän juhli aina töissä laittamalla hienommat vaatteet. 

Vierailija kirjoitti:

Sanonta on keksitty valtion puolesta sitä varten että tyhmät kansalaiset menevät ja uskovat tuota. Tiedotusvälineisiin kaivetaan pari harvaa hyvin säilynyttä kertomaan kuinka kaikki on niin hyvin ja hienoa sitten eläkkeellä. Siinä sitten Minttu ja Ville puurtavat niskalimassa kroppansa rikki odottaessaan sitä ihanaa eläkettä, joka sitten tullessaan onkin sitten niin pieni että sillä ei saa edes Buranoita rikkinäisen selän oloa helpottamaan.

Ja kas, niin valtio tienasi järkyttävät verorahat että päättäjät pääsevät pämpäämään ruisrokin jatkoille.

Niin, tämä meidän yhteiskuntajärjestelmä toimii siten, että tehdään työtä, saadaan palkkaa, maksetaan veroja. Kaikki ovat jossain vaiheessa elämää saamapuolella ja useimmat tekevät sen oman osuutensa yhteiseen kassaan.

Antaahan päättäjien käydä kesätapahtumissa, turhaa kadehtimista tuommoinen. Hakeudu itse niihin hommiin, jos tuntuu, että liian helpolla nämä yhteiskunnan sylkykupit ja kusitolpat palkkansa saavat.

Vierailija kirjoitti:

Vanhusten ajattelutapa. Työ on tärkeintä ja sille pitää antaa elämä. Sitten kun on päästy eläkkeelle, heillä se on tullut jo vähän päälle 60v, aletaan "elää". On näitä teräsvaareja ja -mummoja jotka tekevät juuri noin, mutta suurin osa on jo parhaat päivänsä nähnyt. Osa ei osaa olla ilman työtä. Haikailevat takaisin kun ei aika kulu ja on tylsää.

Kuulostaa tutulle. Työ se on mikä arvottaa ihmisen ja mikä on hyväksi. Eläkkeellä ollessa haikaillaan töihin kun ei se eläkeaika oikein kulu. Ryhti kumartuu samaa tahtia eläkevuosien kanssa. T:Sivusta seurannut

Ei kaikki ala nauttia,eikä tänä huonoina aikoina ainakaan.Moni sairastuu,kuolee heti kun jää eläkkeelle.Elämä vaikeutuu mitä enempi ikää.Lopuksi oletkin muiden armoilla tai lähtenyt.Pitää osata ottaa tuo iäkkyyskin kaiken muutoksena.Sun koti on toimiva,pois turhista romuists,tuhlaamista,ettei se koti näytä hamstraajan kodilta.Pitää osata luopua monesta kaikkein pahinta on kun tuttuja kuolee,puoliso..sairastuu läheinen tai itse Tässäkö tämä oli.Tässä typerä tyhmä elämä.Työ loppuu jää tyhjän päälle.Liikkukaa,marjastakaa yhdessä.Nauttikaa asioista, mitkä edelleen pystys haluat tehdä.

On paljon ihmisiä, jotka kokevat ettei 'vanheneminen' koske heitä.

Voi olla hyvät geenit ja terveelliset elämäntavat -> helppo ajatella että sitten eläkkeellä voi tehdä sitä ja tätä...

Mutta kaikki ei ole omissa käsissämme (pandemiat, sodat) ja voi tulla yllättäviä onnettomuuksia (sähköskuutti kaahaa päälle, joutuu kolariin, liukastuu juoksupolulla) joista voi jäädä pysyviä vammoja/haittoja.

Hyvinkin pieni 'vamma' voi merkittävästi haitata matkustamista, 'jäykät' nivelet tai lihakset tmv. tai esimerkiksi yhdelle tutulle tullut huimaus.

Kannattaa mennä ja reissata silloin kun vielä pystyy! Voi olla että syystä X jää myöhemmin tekemättä matkat. Ja kyllä: lentokentillä on saattajapalvelut ym. mutta aika vaikea on esim. 'huonojalkaisena' lähteä tutustumaan vaikka New Yorkiin, toki rantaloma pienessä esteettömässä hotellissa voi onnistuakin hyvin.

Jotkut voi suuttua hirveästi sellaisesta mielipiteestä, missä joku runoilee tyyliin: On tärkeintä että ei olisi taloudellisessa ahdingossa silloin kun elää esim. alaikäisten lasten kanssa, jotta voi tarjota myös heille jotain.

Tietenkin vanhempi yleensä tarvitsee itselleen myös asioita voidakseen hyvin eli ei tarvitse täysin uhrautua lasten vuoksi taloudellisesti. Myös eläkkeellä se, että ei ole köyhä, auttaa voimaan hyvin. Silloinkin voi tietenkin tehdä asioita kuten matkustaa ja se nostaa elämänlaatua verrattuna siihen, että ei olisi varaa tehdä mitään mitä haluaa, tai ostella muuta kun halvinta. 



Mutta sellainen elämänasenne, että ennen eläkettä kituutellaan, mahdollisesti koko perhe-elämän ajan niin että vain asuntolainaan on varaa, hos edes siihenkään ja ksikki tuo, jotta eläkkeellä on Dubaista olot, talo maksettu ja mukava tulot yhdelle ta kahdelle aikuiselle?

En itse näe tuollaista käytäntöä järkevänä. Tai se että elää koko elämänsä niukkuudessa, mutta perintöä jää sitten sitäkin enemmän? Ei järkeä . 

Järkevintä on nauttia rahoistaan kohtuullisesti, jos on mahdollista ja sen lisäksi kartuttaa omaisuutta, jotta ei olisi koskaan liian köyhää ja jotain voisi jättää lapsilleenkin. Kaikilla ei siihen mahdollisuutta. 

Mutta lähes köyhyydessä eläminen esim.  ikävuodet 30-50 kunnes lapset muuttaa pois?Kamalaa.

 

Miksi aikuinen ei saisi myös itse nauttia esim. perinnöstä ja kaikki pitäisi mennä lapsille? Joskus ei mene samalla tavalla eli joku saa vanhemmiltaan enemmän, mitä pystyy itse keräämään. Joskus toistepäin eli ei saa perintöä, mutta itse kerää sitä lapsilleen. Ei kai tuo ole mikään kateuden aihe että jos ei ole itse keräämässä varallisuutta ei saisi ottaa perintöäkään?  

Ison omaisuuden hassaaminen jotta perintöä ei jää lapsilleen on törky itsekästä, mutta eihön se tsrvitse myöskään olla niin, että mitään ei käytetä itseensä vanhuuspäivillä ja kaikki mahdollinen perinnöksi ja itse voikin poistua nopeasti.  Eihän tuo ole että mitään ei jätetä perinnöksi ja kaikki haaskataan itseensä? 

Ohis,

suomalaisilla on yhä vähemmän lapsia, tilastollinen fakta, mistä seuraa myös se, että yhä useampi on lapseton.

Siinä missä ennen oli ihan normi vaikka 3 lapsen perhe, nykyään yksinasuvia on huomattavasti aiempaa enemmän. On siis yhä kasvava joukko, joiden ei tarvitse murehtia mitä jättää lapsilleen perinnöksi, koska lapsia ei ole.

On ihmisiä, joille työ antaa merkityksen elämään, ja sitten niitä, jotka käy töissä vain rahoittaakseen elämänsä. Itse kuulun tohon jälkimmäiseen porukkaan. Mulla on reilu vuosi alimpaan eläkeikään, mutta irtisanoin jo itseni ja jään oloneuvokseksi elokuun jälkeen. Olen matkustellut nuorempana ihan riittävästi eli en mä kaipaa mitään matkusteluja tms. 2,5 vuotta olen tehnyt vain 3-päiväistä työviikkoa ja ne 4 vapaapäivää on paljon mukavampia kuin ne 3 työpäivää. Hyvillä mielin luovun niistä kolmestakin. 

Kun kuopus ysärin alussa syntyi, hoitovapaa oli just muutettu kestämään siihen asti, että lapsi täyttää 3 vuotta. Edelleenkin muistan, miten mukavalta tuntui äitiyslomalle jäädessä, kun tiesin, että kolmeen vuoteen ei tarvitse mennä töihin. 2012 sain vakavan sairaskohtauksen ja olin kuukausia sairaslomalla. Vaikka olinkin toipilas, silti se oli mukavaa aikaa. Ei herätyskelloa, ei aikatauluja. Jos heräsin aikaisin, saatoin lähteä jo klo 4:30 kävelylle. Lähellä on lampi, jonne joutsenet pysähtyvät muutamaksi päiväksi ennenkuin jatkavat matkaansa. Varhainen aamu, usva nousee lammelta, missään ei ihmisiä ja ne joutsenet siellä.... sielu lepää. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhusten ajattelutapa. Työ on tärkeintä ja sille pitää antaa elämä. Sitten kun on päästy eläkkeelle, heillä se on tullut jo vähän päälle 60v, aletaan "elää". On näitä teräsvaareja ja -mummoja jotka tekevät juuri noin, mutta suurin osa on jo parhaat päivänsä nähnyt. Osa ei osaa olla ilman työtä. Haikailevat takaisin kun ei aika kulu ja on tylsää.

Älä yleistä. Ei kaikki vanhukset ajattele, että työ on tärkeintä maailmassa.

Itse lopetin työnteon 56-vuotiaana täysissä ruumiin ja sielun voimissa, kun ynnäsin, että rahani riittävät haluamallani elntasolla eläkeikään asti + sen jälkeen täydentävät eläkettä ja jää vielä perintöäkin ihan riittävästi.

Etupäässä olen nauttinut vapaudesta tehdä tai olla tekemättä. Tylsistyminen on tyhmiä varten.

Vierailija kirjoitti:

Omia juuri eläkkeelle jääneitä vanhempia kun katsoo niin olen sitä mieltä, että 30-50 vuotiaana kannattaa panostaa kokonaisvaltaiseen terveyteen, jotta eläkkeellä voi elää hyvää ja aktiivista elämää. Omat vanhemmat ovat niin raihnaisia ja lääkittyjä, että moni 80 vuotiaskin on paremmassa kunnossa. Tosi ankeaa elämää maata vaan kotona mahdollisesti jopa 30 vuotta. Ihmiset jotka elävät tässä ja nyt ajattelevat että ei voi tietää huomisesta ja mitä jos kuolee nuorena. Mitäs jos ei kuolekaan vaan elää 100 vuotiaaksi?  Kyllä siihenkin mahdollisuuteen kannattaa varautua eikä hassata rahoja ja terveyttä nuorena.

Mielestäni rahan käyttöä ja terveyden tuhoamista ei voi niputtaa näin. Usein päinvastoin. Jatkuva työn tekeminen ilman mm. kunnollista palautumista ja nukkumista _lisää_ terveysongelmia sekä lyhyellä että varsinkin pidemmällä aikavälillä. Jos kaupan päälle vielä säästää ruuan laadustakin ja ostaa mahdollisimman halpoja kaloreita sekä "säästää" rahat hammaslääkäri- ja lääkärikäynneistä, kaivaa itselleen kuoppaa ja huonontaa terveyttä ja elämänlaatua monella tasolla sekä siinä hetkessä että myöhemmin.

Itse ymmärsin aloituksen niin, että nk. elämän lykkääminen eläkkeelle tarkoittaa, että eläkkeellä sitten vasta puuhataan haluamiaan asioita. Useimmilla nämä asiat luultavasti eivät liity terveyden tuhoamiseen vaan ovat niitä asioita, jotka tekisivät elämästä parempaa yleensä myös terveysmielessä jo nyt. "Elämisen" lykkääminen eläkkeelle asti ei ole terveysteko eikä myöskään kaiken rahan ja itselle tärkeän sisällön jättäminen niihin vuosiin.

Kukaan ei ole sanonut että kaikki rahat kannattaa tuhlata menemään niin nopeasti kuin mahdollista tai, että varsinkin terveys kannattaa hoidella jo nuorena surkeaksi vähät välittäen tulevaisuudesta.

turhaa elämä on nyt 

Onkos työelämä: pilattu.

eikös työikäiset osaa tehdä: töitä

onkos ihmiset nykyisin: laiskureita, oehmeitä.

kysyn, sillä en tiedä. Voi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanonta on keksitty valtion puolesta sitä varten että tyhmät kansalaiset menevät ja uskovat tuota. Tiedotusvälineisiin kaivetaan pari harvaa hyvin säilynyttä kertomaan kuinka kaikki on niin hyvin ja hienoa sitten eläkkeellä. Siinä sitten Minttu ja Ville puurtavat niskalimassa kroppansa rikki odottaessaan sitä ihanaa eläkettä, joka sitten tullessaan onkin sitten niin pieni että sillä ei saa edes Buranoita rikkinäisen selän oloa helpottamaan.

Ja kas, niin valtio tienasi järkyttävät verorahat että päättäjät pääsevät pämpäämään ruisrokin jatkoille.

Niin, tämä meidän yhteiskuntajärjestelmä toimii siten, että tehdään työtä, saadaan palkkaa, maksetaan veroja. Kaikki ovat jossain vaiheessa elämää saamapuolella ja useimmat tekevät sen oman osuutensa yhteiseen kassaan.

Antaahan päättäjien käydä kesätapahtumissa, turhaa kadehtimista tuommoinen. Hakeudu itse niihin hommiin, jos tuntuu, että liian helpolla nämä yhteiskunnan sylkykupit ja kusitolpat palkkansa saavat.

Älä nuole persettä, juntti.