Lue keskustelun säännöt.
Kyllä ruotsinkielisenä kelpaa: helpompi päästä lääkikseen, kauppakorkeaan voi kävellä sisään..
05.07.2025 |
Ruotsinkieliseen amk-koulutukseen pääsee, kun laittaa hakupaperit sisään. Miksi Suomessa hyväksytään yhden väestönosan räikeä suosiminen? Olen tehnyt akateemista uraa, ja kyllähän se ketuttaa, kun selvästi epäpätevämpi saa kieliperusteisen viran Helsingin yliopistossa.
Kommentit (319)
Kotikieleni on suomi, mutta kävin ruotsinkielisen koulun jonka jälkeen opiskelin suomeksi yliopistossa. Mieheni kotikieli on suomi ja hän kävi suomenkielisen koulun mutta opiskeli Åbo Akademilla. Ei nämä asiat nyt ole niin vaikeita eikä kielitaidosta koskaan ole haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös oikeuslaitoksissa ruotsinkieliset jutut käsitellään nopeammin. Finnairin asiakaspalvelu vastaa 10x nopeammin, kun soittaa ruotsinkieliselle linjalle. Ruotsinkielisten alueilla äänestäminen oli kevään vaaleissa helpompaa, suomenkielisillä alueilla jonotettiin jopa yli tunti. Vaalivirkailijoita ja äänestyskoppeja oli rannikolla enemmän.
Jokainen täysi-ikäinen suomalainen voi ryhtyä vaalivirkailijaksi. Ei kannata valittaa palvelun hitaudesta, jos ei ole itse valmis laittamaan kroppaa peliin asian edestä.
Kuka tahansa ei ryhtyä vaalivirkailijaksi. Pitää olla oikean puolueen jäsenkirja esim. RKP.
Itse pääsin lukiosta -95. Suomenkielinen maalaiskunta, ei ruotsinkielisiä. Silloinkin oli vaikea päästä yliopistoon, hakijoita oli paljon haluttuihin koulutuksiin. Useampi oppilas lähti Ruotsiin yliopistoon, esim. lääkiksiin. Jokunen lähti Viroon lääkikseen, mutta siellä piti ensin opiskella viroa vuosi. Muistaakseni yksi lähti Prahaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanadasta kun joku puhui, niin en tiedä tarkkaan niiden pakkokielikäytäntöjääm, mutta enpä pitäisi sitä kovinkaan kohtuuttomana, jos maailman ykköskieltä äidinkielenään puhuva joutuisi opiskelemaan toista isoa maailmankieltä.
Vrt. Suomi, jossa pientä kieltä äidinkielenään puhuva suomenkielinen pakotetaan opiskelemaan toista pientä ja suomenkielisille täysin tarpeetonta kieltä.
Sinänsä hyvä, että Kanadan kielet ovat tosiaan maailmalla puhutumpia kuin Suomen kielet, mutta perusperiaate on yhtä syrjivä: ns. kaksikielisillä alueilla pitää osata molempia kieliä, jos haluaa moniin julkisen sektorin töihin ja aivan erityisesti, jos haluaa edetä julkisella sektorilla päällikkötasolle. Laki muuttui kesäkuussa niin, että päällikkötasolle etenemisessä pitää osata ranskaa hyvin (ns. edistynyt taso). Vaatimustasoa kiristettiin rajusti. Tärkeää on huomata se, että monilla ns. kaksikielisillä alueilla ranska on selkeä vähemmistökieli samaan tyyliin kuin ruotsin kieli Suomessa.
En usko, että Kanadassa voisi olla niin älytöntä kuin Suomessa, että 2 % ranskankielisiä tekisi alueesta kaksikielisen (kuten esim. meillä kaksikielinen Vantaa, jossa 2 % ruotsinkielisiä).
Vierailija kirjoitti:
Kotikieleni on suomi, mutta kävin ruotsinkielisen koulun jonka jälkeen opiskelin suomeksi yliopistossa. Mieheni kotikieli on suomi ja hän kävi suomenkielisen koulun mutta opiskeli Åbo Akademilla. Ei nämä asiat nyt ole niin vaikeita eikä kielitaidosta koskaan ole haittaa.
Ei. Mutta eihän tuo ole mikään perustelu epätasa-arvolle. Tuo on kieleen perustuvaa syrjintää, ja pitäisi olla laitonta. Se, että moni pärjää siitä huolimatta, ei ole perustelu syrjinnän jatkamiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa suomenkielinen voi hakea opiskelemaan esim. Åbo Akademiin. Kirjoittaa yo-kisoissa ruotsista laudaturin, mikä on todella helppoa, tai suorittaa kielikokeen.
Miksi? Valmistuin korkeatasoisesta yliopistosta. Miksi haluaisin nyt apukouluun? Jotta pääsisin nuolemaan rantaruotsalaisten saappaita ja saisin heidän armostaan jonkun vähän paremman työpaikan?
No miksi sitten kadehtit ruotsia osaavien koulutusmahdollisuuksia. Ruotsinkielisten kiintiöissä ja yliopistoissa opiskelee paljon muitakin kuin Äidinkielenään ruotsia puhuvia.
No eikö nyt millä tahansa logiikalla tasa-arvo olisi oikeudenmukaisinta? Samat sisäänpääsyrajat, tai saman verran paikkoja kieliryhmän kokoon suhteutettuna? Miten kukaan voisi vastustaa oi
Ruotsinkielinen koulutus on tarpeellista, jotta lainmukaiset ruotsinkieliset palvelut turvataan. Suomeen ei tule mitään ruotsia puhuvaa työvoimaa kuin Artsin hakemana kun sen tarve on. Vaikka hoivakodeissa on ruotsinkielistä hoitohenkilökuntaa, sielläkin on ulkomailta Suomeen muuttaneita yleensä hoiva-avustajina jne. Kuinka muutenkaan asian voisi järjestää? Harva suomenkielinen suostuu ruotsinkieliseen koulutukseen ja työpaikkaan. Siispä pitää kouluttaa suomenruotsalaisia.
Siitä vain ruotsia opiskelemaan 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä vain ruotsia opiskelemaan 👍
Paremminkin olisi aika tehdä perustuslakiin muutoksia ja poistaa ruotsinkieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä vain ruotsia opiskelemaan 👍
Paremminkin olisi aika tehdä perustuslakiin muutoksia ja poistaa ruotsinkieli.
👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö tehdä aloite ruotsinkielisten paikkojen vähentämisestä vastaamaan todellista ruotsinkielisen väen osuutta väestöstä? Nythän paikkoja on suhteessa enemmän. Ja koska monet ovat kaksikielisiä, on heidän käytännössä helppo hakea sekä ruotsinkielisessä että suomenkielisessä kiintiössä. Huomattavasti helpompi kuin suomalaisen ruotsinkielisissä kiintiöissä, koska kyseessä on selkeästi vieras kieli, eikä toinen kotikieli.
Mielestäni mitään perusteita ei ruotsinkielisille yliopistoille ole, koska joka tapauksessa pitää pystyä toiminaan sujuvalla suomen kielellä Suomessa työskennellessään.
On ihan ok, että päivähoito ja peruskoulu on tarjolla ruotsiksi, mutta sen jälkeen pitäisi jo siirtyä opiskelemaan maan pääkielellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kanadasta kun joku puhui, niin en tiedä tarkkaan niiden pakkokielikäytäntöjääm, mutta enpä pitäisi sitä kovinkaan kohtuuttomana, jos maailman ykköskieltä äidinkielenään puhuva joutuisi opiskelemaan toista isoa maailmankieltä.
Vrt. Suomi, jossa pientä kieltä äidinkielenään puhuva suomenkielinen pakotetaan opiskelemaan toista pientä ja suomenkielisille täysin tarpeetonta kieltä.
Sinänsä hyvä, että Kanadan kielet ovat tosiaan maailmalla puhutumpia kuin Suomen kielet, mutta perusperiaate on yhtä syrjivä: ns. kaksikielisillä alueilla pitää osata molempia kieliä, jos haluaa moniin julkisen sektorin töihin ja aivan erityisesti, jos haluaa edetä julkisella sektorilla päällikkötasolle. Laki muuttui kesäkuussa niin, että päällikkötasolle etenemisessä pitää osata ranskaa hyvin (ns. edistynyt taso). Vaatimustasoa
Tämä on totta. Määrä on selvästi isompi kuin 2%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko suomenruotsalaisia on työttöminä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikieleni on suomi, mutta kävin ruotsinkielisen koulun jonka jälkeen opiskelin suomeksi yliopistossa. Mieheni kotikieli on suomi ja hän kävi suomenkielisen koulun mutta opiskeli Åbo Akademilla. Ei nämä asiat nyt ole niin vaikeita eikä kielitaidosta koskaan ole haittaa.
Ei. Mutta eihän tuo ole mikään perustelu epätasa-arvolle. Tuo on kieleen perustuvaa syrjintää, ja pitäisi olla laitonta. Se, että moni pärjää siitä huolimatta, ei ole perustelu syrjinnän jatkamiselle.
Samoin lääkikseen pääsee helpommin jos on hyvä matematiikassa vaikka sitä ei opinnoissa varsinaisesti tarvita. Eikö se ole samanlaista syrjintää? Kielellinen lahjakkuus vs. matemaattinen lahjakkuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sittenhän ei luulisi paljon sinun napaasi kaivelevan, jos vähemmistö ja osa enemmistöstäkin menee opiskelemaan niihin. Jatka sinä vain hakua sinne suomenkieliseen opinahjoon yhä silloinkin, kun ruotsinkielisen yliopiston käyneet ovat olleet jo vuosia työelämässä.
Tai sitten poistetaan kohtuuttomat edut toiselta kieliryhmältä, ja laitetaan vaikka kaikki hakemaan samalta viivalta opiskelemaan.
Ruotsi on toinen kansalliskielemme. Heillä on yksi yliopisto. Kuinka monta on suomenkielisillä?
Suomessa on 5% ruotsinkielisiä. Yliopistoja on Åbo Akademi, Vasa åbo Akademi ja Hanken
Niin ja esim. Aalto on kaksikielinen.
No jos ollaan rehellisiä niin Aalto on englanninkielinen kuten myös muutkin teknilliset tiedekunnat. . Opintopolussa sanotaan, että koulutus suomeksi, mitta käytännössä iso osa lehtoreista ja proffista on ulkomaalaisia ja opetus tapahtuu englanniksi. Jopa kandityön joutuu kirjoittamaan englanniksi jos ohjaaja ei puhuta suomea.
"Ruotsinkielinen koulutus on tarpeellista, jotta lainmukaiset ruotsinkieliset palvelut turvataan."
Eikö olisi yli 200 vuoden jälkeen jo aika oppia maan pääkieltä niin, että mitään erityispalveluita ei tarvita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen suomenkielinen saa maksutonta ruotsin opetusta vähintään neljä vuotta ja voi hakea ihan niitä samoja ruotsinkielisiä opintopaikkoja ja suoraan kävellä sisään opiskelemaan.
Neljän vuoden opetus riittää päihittämään hakutilanteessa äidinkieliset ruotsinpuhujat? Jåvisst.
Älä nyt surkuttele! Itse olin opintoihini hakeutuessa saman kevään ylioppilas. Olin lukenut ruotsia kuusi vuotta kunnolla. Kyseessä on helppo kieli. Luin englannin ja ruotsin lisäksi myös saksaa ja venäjää. En kokenut, että yksikään kieli olisi toisensa oppimisen este.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö tehdä aloite ruotsinkielisten paikkojen vähentämisestä vastaamaan todellista ruotsinkielisen väen osuutta väestöstä? Nythän paikkoja on suhteessa enemmän. Ja koska monet ovat kaksikielisiä, on heidän käytännössä helppo hakea sekä ruotsinkielisessä että suomenkielisessä kiintiössä. Huomattavasti helpompi kuin suomalaisen ruotsinkielisissä kiintiöissä, koska kyseessä on selkeästi vieras kieli, eikä toinen kotikieli.
Mielestäni mitään perusteita ei ruotsinkielisille yliopistoille ole, koska joka tapauksessa pitää pystyä toiminaan sujuvalla suomen kielellä Suomessa työskennellessään.
On ihan ok, että päivähoito ja peruskoulu on tarjolla ruotsiksi, mutta sen jälkeen pitäisi jo siirtyä opiskelemaan maan pääkielellä.
Ja tässäkin ketjussa on jo lukemattomat kerrat selitetty, ettei ole ongelma, ettei pääse opiskelemaan omalla äidinkielellään. Eli ruotsinkielinen opetus pois. Se kun ei kerran ole ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös oikeuslaitoksissa ruotsinkieliset jutut käsitellään nopeammin. Finnairin asiakaspalvelu vastaa 10x nopeammin, kun soittaa ruotsinkieliselle linjalle. Ruotsinkielisten alueilla äänestäminen oli kevään vaaleissa helpompaa, suomenkielisillä alueilla jonotettiin jopa yli tunti. Vaalivirkailijoita ja äänestyskoppeja oli rannikolla enemmän.
Jokainen täysi-ikäinen suomalainen voi ryhtyä vaalivirkailijaksi. Ei kannata valittaa palvelun hitaudesta, jos ei ole itse valmis laittamaan kroppaa peliin asian edestä.Kuka tahansa ei ryhtyä vaalivirkailijaksi. Pitää olla oikean puolueen jäsenkirja esim. RKP.
Joksikiseszä vaalilautakunnassa jokaisella puolueella on yksi edustaja. Myös persuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen suomenkielinen saa maksutonta ruotsin opetusta vähintään neljä vuotta ja voi hakea ihan niitä samoja ruotsinkielisiä opintopaikkoja ja suoraan kävellä sisään opiskelemaan.
Neljän vuoden opetus riittää päihittämään hakutilanteessa äidinkieliset ruotsinpuhujat? Jåvisst.
Älä nyt surkuttele! Itse olin opintoihini hakeutuessa saman kevään ylioppilas. Olin lukenut ruotsia kuusi vuotta kunnolla. Kyseessä on helppo kieli. Luin englannin ja ruotsin lisäksi myös saksaa ja venäjää. En kokenut, että yksikään kieli olisi toisensa oppimisen este.
Kaikilla ei ole kielipäätä. Ruotsinkielisillä on etuoikeus opiskella omalla äidinkielellään eivätkä kaikki osaa hyvin suomea.
Niin juuri eli on ihan ok haukkua ràsistisesti suomenkielisiä. Sehän tässä on taustalla.