Lue keskustelun säännöt.
Kyllä ruotsinkielisenä kelpaa: helpompi päästä lääkikseen, kauppakorkeaan voi kävellä sisään..
05.07.2025 |
Ruotsinkieliseen amk-koulutukseen pääsee, kun laittaa hakupaperit sisään. Miksi Suomessa hyväksytään yhden väestönosan räikeä suosiminen? Olen tehnyt akateemista uraa, ja kyllähän se ketuttaa, kun selvästi epäpätevämpi saa kieliperusteisen viran Helsingin yliopistossa.
Kommentit (319)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa suomenkielinen voi hakea opiskelemaan esim. Åbo Akademiin. Kirjoittaa yo-kisoissa ruotsista laudaturin, mikä on todella helppoa, tai suorittaa kielikokeen.
Miksi? Valmistuin korkeatasoisesta yliopistosta. Miksi haluaisin nyt apukouluun? Jotta pääsisin nuolemaan rantaruotsalaisten saappaita ja saisin heidän armostaan jonkun vähän paremman työpaikan?
No miksi sitten kadehtit ruotsia osaavien koulutusmahdollisuuksia. Ruotsinkielisten kiintiöissä ja yliopistoissa opiskelee paljon muitakin kuin Äidinkielenään ruotsia puhuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sittenhän ei luulisi paljon sinun napaasi kaivelevan, jos vähemmistö ja osa enemmistöstäkin menee opiskelemaan niihin. Jatka sinä vain hakua sinne suomenkieliseen opinahjoon yhä silloinkin, kun ruotsinkielisen yliopiston käyneet ovat olleet jo vuosia työelämässä.
Tai sitten poistetaan kohtuuttomat edut toiselta kieliryhmältä, ja laitetaan vaikka kaikki hakemaan samalta viivalta opiskelemaan.
Ruotsi on toinen kansalliskielemme. Heillä on yksi yliopisto. Kuinka monta on suomenkielisillä?
Suomessa on 5% ruotsinkielisiä. Yliopistoja on Åbo Akademi, Vasa åbo Akademi ja Hanken
Niin ja esim. Aalto on kaksikielinen.
Hmm. No mieluummin ehkä valitsen ruotsalaiset isoksi vähemmistöksi kun jonkun muun maan.
Oon tykännyt monista suomenruotsalaisista. 😄
Mutta siitä oon samaa mieltä että suomalaiset on liian nössöjä siinä mielessä, että suosivat muita omiensa yli yms. Ja dissaavat omaa maataan.
Itse en puhu ruotsia, vaikka kielipäätä on koulussa ollut, se on jäänyt kun en ole kehittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Uudellamaalla on peräti viisi ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala. Niistä kaksi (Porvoo, Lohja) on olemassa vain kielipoliittisista syistä.
Lohja ei oikeasti olisi kaksikielinen, koska ruotsinkielisiä on niin vähän, mutta se päätti olla ns. vapaaehtoisesti kaksikielinen, koska valtio antaa mittavat tukirahat kaksikielisyydestä. En todellakaan tajua, miksi valtio jakaa rahaa tällaiseen turhuuteen. Jos kunta haluaa olla feikisti kaksikielinen, tehkööt sen omilla rahoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa suomenkielinen voi hakea opiskelemaan esim. Åbo Akademiin. Kirjoittaa yo-kisoissa ruotsista laudaturin, mikä on todella helppoa, tai suorittaa kielikokeen.
Miksi? Valmistuin korkeatasoisesta yliopistosta. Miksi haluaisin nyt apukouluun? Jotta pääsisin nuolemaan rantaruotsalaisten saappaita ja saisin heidän armostaan jonkun vähän paremman työpaikan?
No miksi sitten kadehtit ruotsia osaavien koulutusmahdollisuuksia. Ruotsinkielisten kiintiöissä ja yliopistoissa opiskelee paljon muitakin kuin Äidinkielenään ruotsia puhuvia.
No eikö nyt millä tahansa logiikalla tasa-arvo olisi oikeudenmukaisinta? Samat sisäänpääsyrajat, tai saman verran paikkoja kieliryhmän kokoon suhteutettuna? Miten kukaan voisi vastustaa oikeudenmukaisuutta? Millä perusteella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös oikeuslaitoksissa ruotsinkieliset jutut käsitellään nopeammin. Finnairin asiakaspalvelu vastaa 10x nopeammin, kun soittaa ruotsinkieliselle linjalle. Ruotsinkielisten alueilla äänestäminen oli kevään vaaleissa helpompaa, suomenkielisillä alueilla jonotettiin jopa yli tunti. Vaalivirkailijoita ja äänestyskoppeja oli rannikolla enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sittenhän ei luulisi paljon sinun napaasi kaivelevan, jos vähemmistö ja osa enemmistöstäkin menee opiskelemaan niihin. Jatka sinä vain hakua sinne suomenkieliseen opinahjoon yhä silloinkin, kun ruotsinkielisen yliopiston käyneet ovat olleet jo vuosia työelämässä.
Tai sitten poistetaan kohtuuttomat edut toiselta kieliryhmältä, ja laitetaan vaikka kaikki hakemaan samalta viivalta opiskelemaan.
Ruotsi on toinen kansalliskielemme. Heillä on yksi yliopisto. Kuinka monta on suomenkielisillä?
Aloituspaikkoja on suhteessa enemmän esim lääketieteessä ja kauppatieteessä. Se on fakta. Ja se on väärin. Miksi et kannata tasa-arvoa kieliryhmien välillä?
Suomenkieliset voivat hakea myös näissä kiintiöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm. No mieluummin ehkä valitsen ruotsalaiset isoksi vähemmistöksi kun jonkun muun maan.
Oon tykännyt monista suomenruotsalaisista. 😄
Mutta siitä oon samaa mieltä että suomalaiset on liian nössöjä siinä mielessä, että suosivat muita omiensa yli yms. Ja dissaavat omaa maataan.
Itse en puhu ruotsia, vaikka kielipäätä on koulussa ollut, se on jäänyt kun en ole kehittänyt.
Ei kukaan tässä suomenruotsalaisten asemaa ole horjuttamassa. Vain tasa-arvoa halutaan. Samat edut molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen suomenkielinen saa maksutonta ruotsin opetusta vähintään neljä vuotta ja voi hakea ihan niitä samoja ruotsinkielisiä opintopaikkoja ja suoraan kävellä sisään opiskelemaan.
Neljän vuoden opetus riittää päihittämään hakutilanteessa äidinkieliset ruotsinpuhujat? Jåvisst.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen, miksi media ei koskaan pengo näitä.
Paljonko olisi esim. pakkoruotsin suorien kustannusten lisäksi se laskennallinen kustannus, kun huomioidaan vuosikymmenten ajalta menetyt bisnesmahdollisuudet, kun on opiskeltu saksan, ranskan, espanjan, kiinan, venäjän jne. sijaan mahdollisimman turhaa ja tarpeetonta ruotsia?
Asevelvollisuudelle ollaan kyllä laskemassa epäsuoria kuluja, jotta se voitaisiin sisällyttää Naton prosentteihin, mutta entä pakkoruotsivelvollisuuden kaikki kulut ???
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen suomenkielinen saa maksutonta ruotsin opetusta vähintään neljä vuotta ja voi hakea ihan niitä samoja ruotsinkielisiä opintopaikkoja ja suoraan kävellä sisään opiskelemaan.
Toimii myös toisin päin. Mihin tarvitaan ruotsinkielisiä paikkoja kun näillä on suurimmalla osalla käytännössä kaksikielisinä tuplamäärä paikkoja haettavana? Ja ketkä eivät ole täysin kaksikielisiä, ovat kuitenkin lukeneet koulussa suomea. Että siitä vaan hakemaan samoihin kouluihin rahvaan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Suomenruotsalaiset uskovat enemmän koulutukseen. Aiemmin kouluttamattomat vanhemmat ovat rohkaiseet lapsiaan opiskelemaan. Kannattaa muistaa, että suomenruotsalaiset palvelevat myös suomenkielisiä töissään. Aika harva kieltäytyy suomenruotsalaisen lääkärin, sairaanhoitajan tai vaikka autonasentajan palveluksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sittenhän ei luulisi paljon sinun napaasi kaivelevan, jos vähemmistö ja osa enemmistöstäkin menee opiskelemaan niihin. Jatka sinä vain hakua sinne suomenkieliseen opinahjoon yhä silloinkin, kun ruotsinkielisen yliopiston käyneet ovat olleet jo vuosia työelämässä.
Tai sitten poistetaan kohtuuttomat edut toiselta kieliryhmältä, ja laitetaan vaikka kaikki hakemaan samalta viivalta opiskelemaan.
Ruotsi on toinen kansalliskielemme. Heillä on yksi yliopisto. Kuinka monta on suomenkielisillä?
Aloituspaikkoja on suhteessa enemmän esim lääketieteessä ja kauppatieteessä. Se on fakta. Ja se on väärin. Miksi et kannata tasa-arvoa kieliryhmien välillä?
Suomenkieliset voivat hakea myös näissä kiintiöissä.
Ja ruotsinkieliset suomenkielisissä. Joten tasa-arvoiset määrät paikkoja, eikö niin.
Tai jos on pakko olla epätasainen määrä, niin tehdään sitten vaihteeksi niin, että suomenkielisiä paikkoja reilusti enemmän suhteessa. Sehän on kai ihan ok sinusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uudellamaalla on peräti viisi ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala. Niistä kaksi (Porvoo, Lohja) on olemassa vain kielipoliittisista syistä.
Lohja ei oikeasti olisi kaksikielinen, koska ruotsinkielisiä on niin vähän, mutta se päätti olla ns. vapaaehtoisesti kaksikielinen, koska valtio antaa mittavat tukirahat kaksikielisyydestä. En todellakaan tajua, miksi valtio jakaa rahaa tällaiseen turhuuteen. Jos kunta haluaa olla feikisti kaksikielinen, tehkööt sen omilla rahoillaan.
Vastaus: koska hallituksessa RKP on päättämässä näistä asioista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Suomenruotsalaiset uskovat enemmän koulutukseen. Aiemmin kouluttamattomat vanhemmat ovat rohkaiseet lapsiaan opiskelemaan. Kannattaa muistaa, että suomenruotsalaiset palvelevat myös suomenkielisiä töissään. Aika harva kieltäytyy suomenruotsalaisen lääkärin, sairaanhoitajan tai vaikka autonasentajan palveluksista.
Enpä tiedä. Onhan uutisoitu, että ruotsinkieliset ovat peruskoulussa ja lukiossa selvästi jäljessä suomenkielisiä, koska heillä ei ole motivaatiota panostaa koulun käyntiin jatko-opintopaikkaa varten, koska sellainen järjestyy joka tapauksessa omista kiintiöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Suomenruotsalaiset uskovat enemmän koulutukseen. Aiemmin kouluttamattomat vanhemmat ovat rohkaiseet lapsiaan opiskelemaan. Kannattaa muistaa, että suomenruotsalaiset palvelevat myös suomenkielisiä töissään. Aika harva kieltäytyy suomenruotsalaisen lääkärin, sairaanhoitajan tai vaikka autonasentajan palveluksista.
Ei. Koulutuspaikkoja on heille enemmän, ja niihin pääsee huonommilla ylioppilastuloksilla. Kyllä suomenkieliset tekevät ahkerasti töitä ja palvelevat kaikkia asiakkaita.
Ei kukaan tässä suomenruotsalaisten asemaa ole horjuttamassa. Vain tasa-arvoa halutaan. Samat edut molemmille.
-No mutta jos puhelinpalvelussa on ruuhkaa suomenkielisellä puolella, se ei ole mikään ihme jos ruotsinkieliset joutuu odottamaan vähemmän kun ei ole ruuhkaa... Ei tuo ole mikään juttu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Suomenruotsalaiset uskovat enemmän koulutukseen. Aiemmin kouluttamattomat vanhemmat ovat rohkaiseet lapsiaan opiskelemaan. Kannattaa muistaa, että suomenruotsalaiset palvelevat myös suomenkielisiä töissään. Aika harva kieltäytyy suomenruotsalaisen lääkärin, sairaanhoitajan tai vaikka autonasentajan palveluksista.
Bullshit. Suomenkieliset ovat enemmän akateemisesti suuntautuneita ja oppilaiden osaamistaso (työmoraali) on selvästi parempi suomenkielisissä kouluissa. Näkyy esim. lääkiksissä siten, että suomenkieliset lääkärit väittelevät useammin tohtoriksi. Ruotsinkielinen saa viran yliopistosairaalasta ilman tohtorintutkintoakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisit opetellut ruotsiakin. Äidinkieli on ilmoitusasia, joten ihan vapaasti voit niitä ruotsinkielisiäkin paikkoja hakea ja "kävellä sisään" kun kieli taittuu..
Suomenkielinen voi opiskella ruotsinkielisessä oppilaitoksessa kunhan hakee ja pääsee sinne. Minä itse olen opiskellut ruotsinkielisessä oppilaitoksessa. Olen umpisuomenkieliseltä seudulta lähtöisin. Näin ensimmäistä kertaa ruotsia puhuvan ihmisen vasta kun aloitin opinnot. Opinnot ovat tarkalleen yhtä vaikeat kuin suomenkielisilläkin.Minä olen kirjoittanut laudaturin ruotsista. Olen kyllä myös englannista, suomesta ja venäjästäkin. Itse asiassa myös laajasta matikasta ja fysiikasta. Miksi minun pitäisi hakea paikkaa muusta kuin äidinkielisestäni yliopistosta kotimaassani vain siksi, että toisilla saisi edel
Sinua tämä ongelma ei sitten koskekaan lainkaan, koska todistuksellasi pääset suoraan opiskelemaan mihin haluat tässä maassa. Me puhumme nyt niistä torveloista, jotka ovat heittäneet hukkaan 12 opiskeluvuotta ja nyt syyttävät muita eivätkä käytä hyväksi vaihtoehtoisia opiskeluväyliä.
Elinikäerot johtuvat elämäntapaeroista ja yhteisöllisyydestä. Suomenruotsalaisille jo pelkkä uusien perunoiden ja sillin syöminen on rauhoittumisen paikka. Voi olla, että se vähentää stressiä ja sen lisäksi myös vuosikymmenten tasolla auttaa syömään vähemmän. Kylläisyysviesti kulkee kaikilla ihmisillä aivoihin 20-30 minuutissa. Kun arvostaa ruokaa ja syö rauhallisesti, tulee kylläisyysviesti ennen kuin se perunakattila on syöty tyhjäksi. Tämä on siis minun mutuani.
Rannikolla tarvii sairaaloita, koska rannikkoseutujen vieressä merellä on vilkas liikenne. Onneksi Suomi on joutunut vain kerran onnettomuuden lähinäyttämöksi kun Estonia upposi. Silloinhan monen henki oli kirjaimellisesti aikalaiskertomusten mukaan minuuteista kiinni.