Kyllä ruotsinkielisenä kelpaa: helpompi päästä lääkikseen, kauppakorkeaan voi kävellä sisään..
Ruotsinkieliseen amk-koulutukseen pääsee, kun laittaa hakupaperit sisään. Miksi Suomessa hyväksytään yhden väestönosan räikeä suosiminen? Olen tehnyt akateemista uraa, ja kyllähän se ketuttaa, kun selvästi epäpätevämpi saa kieliperusteisen viran Helsingin yliopistossa.
Kommentit (319)
Ruotsinkielinen koulutus on tarpeellista, jotta lainmukaiset ruotsinkieliset palvelut turvataan. Suomeen ei tule mitään ruotsia puhuvaa työvoimaa kuin Artsin hakemana kun sen tarve on. Vaikka hoivakodeissa on ruotsinkielistä hoitohenkilökuntaa, sielläkin on ulkomailta Suomeen muuttaneita yleensä hoiva-avustajina jne. Kuinka muutenkaan asian voisi järjestää? Harva suomenkielinen suostuu ruotsinkieliseen koulutukseen ja työpaikkaan. Siispä pitää kouluttaa suomenruotsalaisia.
Tässä ketjussa on nyt inttämällä intetty, että opiskella voi myös vieraalla kielellä. Joten ruotsinkielistä opetusta ei tarvita.
Minä en vaadi kuin tasa-arvoa. Mutta jos sitä ei voi saada, niin lähdetään sitten samalle linjalle kuin ruotsinkieliset.
"En usko, että Kanadassa voisi olla niin älytöntä kuin Suomessa, että 2 % ranskankielisiä tekisi alueesta kaksikielisen (kuten esim. meillä kaksikielinen Vantaa, jossa 2 % ruotsinkielisiä)."
Suomessahan on ihan järjetön laki, joka määrittää kunnan kaksikielisyyden. Siellä on prosenttirajana 6 %, MUTTA sen lisäksi siellä on täysin hihasta revitty absoluuttinen raja 3000 ruotsinkielistä, eli kaupungin koosta riippumatta se on kaksikielinen, jos ruotsinkielisiä on yli 3000.
Kyllähän lakien pitäisi perustua johonkin, mutta mihin perustuu se, että esim. Helsinki olisi kaksikielinen, vaikka ruotsinkielisiä olisi alle 1 % asukkaista ?!?!?!
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen, miksi media ei koskaan pengo näitä.
Paljonko olisi esim. pakkoruotsin suorien kustannusten lisäksi se laskennallinen kustannus, kun huomioidaan vuosikymmenten ajalta menetyt bisnesmahdollisuudet, kun on opiskeltu saksan, ranskan, espanjan, kiinan, venäjän jne. sijaan mahdollisimman turhaa ja tarpeetonta ruotsia?
Asevelvollisuudelle ollaan kyllä laskemassa epäsuoria kuluja, jotta se voitaisiin sisällyttää Naton prosentteihin, mutta entä pakkoruotsivelvollisuuden kaikki kulut ???
Ota huomioon, ettei jokaisesta vierasta kieltä lukeneesta tule bisnesmaailman ihmistä. Jos Suomesta jokin puuttuu, se on kaupallisen alan alkeisopetus jo peruskoulussa. Mielestäni kyseessä on tavallaan kansalaistaito etenkin nykymaailmassa. Voikin kysyä, kuinka Suomella on varaa olla antamatta tuota perusopetusta kaikille peruskoulun yläkoulua käyville?
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin lukiosta -95. Suomenkielinen maalaiskunta, ei ruotsinkielisiä. Silloinkin oli vaikea päästä yliopistoon, hakijoita oli paljon haluttuihin koulutuksiin. Useampi oppilas lähti Ruotsiin yliopistoon, esim. lääkiksiin. Jokunen lähti Viroon lääkikseen, mutta siellä piti ensin opiskella viroa vuosi. Muistaakseni yksi lähti Prahaan.
Uppsalan ekonomit oli 80-luvulla käsite.
Ennen kuin Suomeen saatiin eläinlääetieteellinen tiedekunta kaikki Suomen eläinlääkärit kouluttautuivat Norjassa tai saksassa.
Omista lukiokavereista yksi meni Helzinkiin lääkikseen ruotsinkielisten kiintiössä, mutta opiskeli suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on mahdollisuus oppia ruotsin kieltä koulussa ja hakea näitä ruotsinkielisille tarkoitettuja opiskelupaikkoja. Jos vähän jaksaisi ruotsin kieltä opsikella niin voisi saada opiskelupaikan helpommin varmistettua lääkikseen tai kauppakorkeakouluun. Vanha muistisääntö on että helpompi on päästä sisään opiskelemaan kuin ulos oli kyse mistä tahansa opiskelupaikasta.
Vähän kummastuttaa ruotsin kielen jatkuva väheksyminen kun sitä osaamalla parantaa merkittävästi asemaansa työmarkkinoilla niin Suomessa kuin Ruotsissa. Toisin kuin Suomessa niin Ruotsissa on pulaa osaajista ja suomalaista koulutusta arvostetaan. Ruotsissa palkat ovat myös korkeammat ja muut etuudet paremmat.
Kielten osaaminen voi auttaa muutenkin työn saannissa jos on tekemisissä vaikka kansainvälisen kaupan parissa. Tavallinen suomalainen kun osaa ei suomen lisäksi osaa juuri muuta kuin englantia.
Ruotsissa puhutaan ruotsia, ei suomenruotsia
Vierailija kirjoitti:
"En usko, että Kanadassa voisi olla niin älytöntä kuin Suomessa, että 2 % ranskankielisiä tekisi alueesta kaksikielisen (kuten esim. meillä kaksikielinen Vantaa, jossa 2 % ruotsinkielisiä)."
Suomessahan on ihan järjetön laki, joka määrittää kunnan kaksikielisyyden. Siellä on prosenttirajana 6 %, MUTTA sen lisäksi siellä on täysin hihasta revitty absoluuttinen raja 3000 ruotsinkielistä, eli kaupungin koosta riippumatta se on kaksikielinen, jos ruotsinkielisiä on yli 3000.
Kyllähän lakien pitäisi perustua johonkin, mutta mihin perustuu se, että esim. Helsinki olisi kaksikielinen, vaikka ruotsinkielisiä olisi alle 1 % asukkaista ?!?!?!
Olen kuullut, että RKP vaati 3000:n rajan, kun Turku olisi muuttunut yksikieliseksi, koska ruotsinkielisten suhteellinen osuus on niin pieni siellä.
Paljonkohan tähänkin keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpitoon kuluu rahaa? Ja moniko ruotsinkielinen esim. siellä Turussa on saanut viran ohi pätevämmän suomenkielisen, koska on tuon keinotekoisen "kaksikielisyyden" vuoksi painotettu ruotsin osaamista?
Lakeja voidaan muuttaa ja ruotsinkielisten oikeudet poistaa.
Kun opiskelin Ruotsissa ja puhuin huonoa Ruotsia, minulle sanottin i Sverige talar man Svenska. Yhtälailla Suomessa puhutaan suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Suomenruotsalaiset uskovat enemmän koulutukseen. Aiemmin kouluttamattomat vanhemmat ovat rohkaiseet lapsiaan opiskelemaan. Kannattaa muistaa, että suomenruotsalaiset palvelevat myös suomenkielisiä töissään. Aika harva kieltäytyy suomenruotsalaisen lääkärin, sairaanhoitajan tai vaikka autonasentajan palveluksista.Enpä tiedä. Onhan uutisoitu, että ruotsinkieliset ovat peruskoulussa ja lukiossa selvästi jäljessä suomenkielisiä, koska heillä ei ole motivaatiota panostaa koulun käyntiin jatko-opintopaikkaa varten, koska sellainen järjestyy joka tapauksessa omista kiintiöistä.
Älä nyt hulluja puhu. Hakupainealat ovat heillä aivan yhtä suosittuja ja ollaan valmiita näkemään vaivaa aivan kuten suomenkielisetkin. He, joita koulu ei kiinnosta, eivät yleensä ole mitenkään riemuissaan opiskelupaikastakaan. Aika harva alle parikymppinen, joka haluaa olla influencer jne, innostuu yhtäkkiä opiskelemaan omasta halustaan olipa sitten mikä hyvänsä äidinkielenä. Taitaa olla enemmän vanhempien painostus, joka saa heidät opiskelemaan pakon edessä niin kauan kuin sometus yms ei tuo leipää suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Suomenruotsalaiset uskovat enemmän koulutukseen. Aiemmin kouluttamattomat vanhemmat ovat rohkaiseet lapsiaan opiskelemaan. Kannattaa muistaa, että suomenruotsalaiset palvelevat myös suomenkielisiä töissään. Aika harva kieltäytyy suomenruotsalaisen lääkärin, sairaanhoitajan tai vaikka autonasentajan palveluksista.Ei. Koulutuspaikkoja on heille enemmän, ja niihin pääsee huonommilla ylioppilastuloksilla. Kyllä suomenkieliset tekevät ahkerasti töitä ja palvelevat kaikkia asiakkaita.
Höpö, höpö. Täällä joka ilta muistaa joku julistaa sitä, ettei palvele ruotsinkielisiä asiakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen suomenkielinen saa maksutonta ruotsin opetusta vähintään neljä vuotta ja voi hakea ihan niitä samoja ruotsinkielisiä opintopaikkoja ja suoraan kävellä sisään opiskelemaan.
Oletko tyhmä? Ei neljän vuoden opinnot vastaa äidinkieltä. 🤦
Oletko sinä tyhmä? Ei ruotsia tarvitse äidinkielen tasoisesti osata. Viidesosa Åbo Akademin opiskelijoista on yksikielisiä suomenkielisiä ympäri maata ja hakenut opiskelemaan ruotsiksi ihan vain peruskoulu-lukion ruotsilla
En ole tyhmä. Siksi en olekaan tuhlannut kouluaikaani niinkin turhan ja ruman kielen opiskeluun kuin ruotsi. Opetuksen taso noissa kiintiölinjoissa ja -yliopistoissa on myös heikompaa kuin suomenkielisellä puolella.
Opetuksen taso on esim. Hankenilla erittäin kova ihan kansainvälisissä vertailuissa. Oma lapseni opiskelee siellä. Olisi päässyt papereilla myös suomenkieliseen kauppikseen, muttei tietenkään halunnut. Kesätöitä on ollut helppo saada kaksikielisenä.
Vierailija kirjoitti:
Lakeja voidaan muuttaa ja ruotsinkielisten oikeudet poistaa.
Kun opiskelin Ruotsissa ja puhuin huonoa Ruotsia, minulle sanottin i Sverige talar man Svenska. Yhtälailla Suomessa puhutaan suomea.
Mutta niin kauan kuin niitä lakeja ei ole muutettu on Suomi kaksikielinen maa.
Suomessa ei tarjota niin montaa ekonomia, kuin nyt valmistuu. Hankenilta on vietävä korkeakoulun status.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, mikä estää opiskelemasta ruotsia? Täysin suomenkilinen tyttäreni lähti yläasteen jälkeen erikoislukioon Ruotsiin ja siitä se ura urkeni. Teki ison työn, jota on turha kadehtia.
Suomenkieliset eivät ole saaneet opiskella äidinkielellään edes sataa vuotta ja sinä ehdotat että suomenkieliset opiskelisivat vapaaehtoisesti ruotsin kielellä.
Äläpä suotta kilahda. Hän ei sanonut sinulle noin.
Hyvää ja rauhallista lauantai-illanjatkoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakeja voidaan muuttaa ja ruotsinkielisten oikeudet poistaa.
Kun opiskelin Ruotsissa ja puhuin huonoa Ruotsia, minulle sanottin i Sverige talar man Svenska. Yhtälailla Suomessa puhutaan suomea.
Mutta niin kauan kuin niitä lakeja ei ole muutettu on Suomi kaksikielinen maa.
Suomi ei ole kaksikielinen maa. Ei muutaman prosentin kielivähemmistö tee maasta kaksikielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakeja voidaan muuttaa ja ruotsinkielisten oikeudet poistaa.
Kun opiskelin Ruotsissa ja puhuin huonoa Ruotsia, minulle sanottin i Sverige talar man Svenska. Yhtälailla Suomessa puhutaan suomea.
Mutta niin kauan kuin niitä lakeja ei ole muutettu on Suomi kaksikielinen maa.
Oletko sirkkelimiehiä, vai miten saat laskusta "suomi + ruotsi + kolme saamen kieltä + viittomakieli" tulokseksi kaksi ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen suomenkielinen saa maksutonta ruotsin opetusta vähintään neljä vuotta ja voi hakea ihan niitä samoja ruotsinkielisiä opintopaikkoja ja suoraan kävellä sisään opiskelemaan.
Neljän vuoden opetus riittää päihittämään hakutilanteessa äidinkieliset ruotsinpuhujat? Jåvisst.
Älä nyt surkuttele! Itse olin opintoihini hakeutuessa saman kevään ylioppilas. Olin lukenut ruotsia kuusi vuotta kunnolla. Kyseessä on helppo kieli. Luin englannin ja ruotsin lisäksi myös saksaa ja venäjää. En kokenut, että yksikään kieli olisi toisensa oppimisen este.Kaikilla ei ole kielipäätä. Ruotsinkielisillä on etuoikeus opiskella omalla äidinkielellään eivätkä kaikki osaa hyvin suomea.
Ja suomenkielisillä on oikeus opiskella omalla äidinkielellään. Lisäksi kummatkin voivat opiskella toisella kotimaisella tai englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen suomenkielinen saa maksutonta ruotsin opetusta vähintään neljä vuotta ja voi hakea ihan niitä samoja ruotsinkielisiä opintopaikkoja ja suoraan kävellä sisään opiskelemaan.
Neljän vuoden opetus riittää päihittämään hakutilanteessa äidinkieliset ruotsinpuhujat? Jåvisst.
Älä nyt surkuttele! Itse olin opintoihini hakeutuessa saman kevään ylioppilas. Olin lukenut ruotsia kuusi vuotta kunnolla. Kyseessä on helppo kieli. Luin englannin ja ruotsin lisäksi myös saksaa ja venäjää. En kokenut, että yksikään kieli olisi toisensa oppimisen este.Kaikilla ei ole kielipäätä. Ruotsinkielisillä on etuoikeus opiskella omalla äidinkielellään eivätkä kaikki o
Missä koulussa on suomenkielisten kiintiö, jonne on helppo päästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oiskohan ne ruotsinsuomalaiset omien käytöstapojen takia parjattu ryhmä, ja asuneet vaikka veneen alla. Siellä ei remuta, ja lemuta!
Niin juuri eli on ihan ok haukkua ràsistisesti suomenkielisiä. Sehän tässä on taustalla.
Ruotsinsuomalaiset ovat ikävä kyllä maineensa ihan omatoimisesti ansainneet. Susanna Alakosken kirja Sikalat kuvaa hyvin sitä. Ei ole ollut helppoa olla kunnollinen ruotsinsuomalainen siihen aikaan, jolloin omiensa kesken olevat suomalaismiehet lievittävät koti-ikäväänsä viinaa juoden ja yleensä keskenään tapellen. Suomalaiset poikkesivat käytöksellään muistakin siirtolaisryhmistä siihen aikaan. Nykyään ruotsinsuomalaiset ovat jo useammassa sukupolvessa integroituneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja samanlaisia ongelmia kuin 1960-70-luvuilla ei enää ole ollut ikiaikoihin.
Tuolla on ainakin keskustelua asiasta, mutta HS on näköjään sensuroinut aloituksessa linkatun juttunsa asiasta...
https://www.vauva.fi/keskustelu/1397494/ketju/ruotsinkieliset_parjaavat…
Hävettää aina kun huomaa että ruotsinkieliset eivät ole oppineet suomea kunnolla vaikka ovat asuneet Suomessa monta sukupolvea. Surullista ja kertoo suomifobiasta.