Lue keskustelun säännöt.
Kyllä ruotsinkielisenä kelpaa: helpompi päästä lääkikseen, kauppakorkeaan voi kävellä sisään..
05.07.2025 |
Ruotsinkieliseen amk-koulutukseen pääsee, kun laittaa hakupaperit sisään. Miksi Suomessa hyväksytään yhden väestönosan räikeä suosiminen? Olen tehnyt akateemista uraa, ja kyllähän se ketuttaa, kun selvästi epäpätevämpi saa kieliperusteisen viran Helsingin yliopistossa.
Kommentit (319)
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan tässä suomenruotsalaisten asemaa ole horjuttamassa. Vain tasa-arvoa halutaan. Samat edut molemmille.
-No mutta jos puhelinpalvelussa on ruuhkaa suomenkielisellä puolella, se ei ole mikään ihme jos ruotsinkieliset joutuu odottamaan vähemmän kun ei ole ruuhkaa... Ei tuo ole mikään juttu...
Niin. Eli eikö olisi jo aika ajaa tasa-arvoa Suomeen myös suomenkielisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, mikä estää opiskelemasta ruotsia? Täysin suomenkilinen tyttäreni lähti yläasteen jälkeen erikoislukioon Ruotsiin ja siitä se ura urkeni. Teki ison työn, jota on turha kadehtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sittenhän ei luulisi paljon sinun napaasi kaivelevan, jos vähemmistö ja osa enemmistöstäkin menee opiskelemaan niihin. Jatka sinä vain hakua sinne suomenkieliseen opinahjoon yhä silloinkin, kun ruotsinkielisen yliopiston käyneet ovat olleet jo vuosia työelämässä.
Tai sitten poistetaan kohtuuttomat edut toiselta kieliryhmältä, ja laitetaan vaikka kaikki hakemaan samalta viivalta opiskelemaan.
Ruotsi on toinen kansalliskielemme. Heillä on yksi yliopisto. Kuinka monta on suomenkielisillä?
Aloituspaikkoja on suhteessa enemmän esim lääketieteessä ja kauppatieteessä. Se on fakta. Ja se on väärin. Miksi et kannata tasa-arvoa kieliryhmien välillä?
Suomenkieliset voivat hakea myös näissä kiintiöissä.
Aivan yhtä hyvin kuin ruotsinkieliset ihan tavallisessa haussa. Ovat lukeneet suomea vuosikausia. Ei ole nykyaikaa, että yhtä vähemmistöryhmää suositaan.
Hassu yksityiskohta: vaikka Vaasassa on selvä enemmistö suomenkielisiä, Vaasan keskussairaalassa joka ainoa kyltti on ensin ruotsiksi ja suurin osa henkilökunnasta on hoonosoomi-ruotsinkielisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Vaikka ovat tyhmempiä.
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Tuokin on jo moneen kertaan selitetty. Suomenruotsalaiset ostavat paljon oppimateriaalia Ruotsista. Se ei ole yhtä tasokasta kuin suomenkielinen materiaali. Toiseksi oma äidinkieli ei kehity valtakielen paineessa yhtä vahvaksi kuin valtakielen edustajilla. Se vaikeuttaa oppimista ja tietenkin kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi matematiikassa tarvitaan myös vahvaa oman äidinkielen hallintaa tehtävien hahmottamiseen ja ratkaisuun.
Selitä mitä haluat. Miksi pitää olla ruotsinkielisiä aloituspaikkoja suhteessa enemmän? Ei miksikään. Tämä on virhe, mikä pitää korjata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Vaikka ovat tyhmempiä.
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Tuokin on jo moneen kertaan selitetty. Suomenruotsalaiset ostavat paljon oppimateriaalia Ruotsista. Se ei ole yhtä tasokasta kuin suomenkielinen materiaali. Toiseksi oma äidinkieli ei kehity valtakielen paineessa yhtä vahvaksi kuin valtakielen edustajilla. Se vaikeuttaa oppimista ja tietenkin kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi matematiikassa tarvitaan myös vahvaa oman äidinkielen hallintaa tehtävien hahmottamiseen ja ratkaisuun.
Älykkyys ei liity opintomateriaaleihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Vaikka ovat tyhmempiä.
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Tuokin on jo moneen kertaan selitetty. Suomenruotsalaiset ostavat paljon oppimateriaalia Ruotsista. Se ei ole yhtä tasokasta kuin suomenkielinen materiaali. Toiseksi oma äidinkieli ei kehity valtakielen paineessa yhtä vahvaksi kuin valtakielen edustajilla. Se vaikeuttaa oppimista ja tietenkin kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi matematiikassa tarvitaan myös vahvaa oman äidinkielen hallintaa tehtävien hahmottamiseen ja ratkaisuun.
Ei ole selitetty paitsi ruotsinkieliset uskovat tuohon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka ikinen suomenkielinen saa maksutonta ruotsin opetusta vähintään neljä vuotta ja voi hakea ihan niitä samoja ruotsinkielisiä opintopaikkoja ja suoraan kävellä sisään opiskelemaan.
Neljän vuoden opetus riittää päihittämään hakutilanteessa äidinkieliset ruotsinpuhujat? Jåvisst.
Siinä kohtaa puhutaan amiksesta. Korkeatasolle haettaessa on saanut opetusta jo vähintään 7 vuotta maailman helpoimmassa kielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä olen myös itse pohtinut. Ruotsinkielisillä on paremmat mahdollisuudet koulutuksen suhteen. Siksi he ovat korkeammin koulutetumpia, kuin suomenkieliset
Vaikka ovat tyhmempiä.
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Tuokin on jo moneen kertaan selitetty. Suomenruotsalaiset ostavat paljon oppimateriaalia Ruotsista. Se ei ole yhtä tasokasta kuin suomenkielinen materiaali. Toiseksi oma äidinkieli ei kehity valtakielen paineessa yhtä vahvaksi kuin valtakielen edustajilla. Se vaikeuttaa oppimista ja tietenkin kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi matematiikassa tarvitaan myös vahvaa oman äidinkielen hallintaa tehtävien hahmottamiseen ja ratkaisuun.
Varmaan kannattaisi lakkauttaa ruotsinkieliset koulut, jotta pääsivät käyttämään hyviä suomenkielisiä materiaaleja ja oppisivat muutenkin hyvin maan pääkielen.
Vierailija kirjoitti:
No, mikä estää opiskelemasta ruotsia? Täysin suomenkilinen tyttäreni lähti yläasteen jälkeen erikoislukioon Ruotsiin ja siitä se ura urkeni. Teki ison työn, jota on turha kadehtia.
Miksi suomenkielisiä aloituspaikkoja on Suomessa vähemmän yliopistoissa kuin ruotsinkielisiä? Suhteessa väestöön? Miksi tätä ei voi korjata? Miksi et kannata tasa-arvoa? Olisi tyttäresi voinut silti lähteä Ruotsiin, vaikka Suomessa opiskelu olisikin ollut tasa-arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa suomenkielinen voi hakea opiskelemaan esim. Åbo Akademiin. Kirjoittaa yo-kisoissa ruotsista laudaturin, mikä on todella helppoa, tai suorittaa kielikokeen.
Miksi? Valmistuin korkeatasoisesta yliopistosta. Miksi haluaisin nyt apukouluun? Jotta pääsisin nuolemaan rantaruotsalaisten saappaita ja saisin heidän armostaan jonkun vähän paremman työpaikan?
Mikään ei estä sinua hakemasta työtä mistä päin tahansa sitten, kun sinulla on paperit takataskussa.
Vierailija kirjoitti:
No, mikä estää opiskelemasta ruotsia? Täysin suomenkilinen tyttäreni lähti yläasteen jälkeen erikoislukioon Ruotsiin ja siitä se ura urkeni. Teki ison työn, jota on turha kadehtia.
Suomenkieliset eivät ole saaneet opiskella äidinkielellään edes sataa vuotta ja sinä ehdotat että suomenkieliset opiskelisivat vapaaehtoisesti ruotsin kielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi Helsingin yliopistossa on erikseen ruotsinkielisten kiintiövirkoja? HY:ssa ei voi opiskella yhtäkään tutkintoa kokonaan ruotsiksi, eli kuitenkin on pakko osata suomea.
Oiskohan ne ruotsinsuomalaiset omien käytöstapojen takia parjattu ryhmä, ja asuneet vaikka veneen alla. Siellä ei remuta, ja lemuta!
Vierailija kirjoitti:
Kanadasta kun joku puhui, niin en tiedä tarkkaan niiden pakkokielikäytäntöjääm, mutta enpä pitäisi sitä kovinkaan kohtuuttomana, jos maailman ykköskieltä äidinkielenään puhuva joutuisi opiskelemaan toista isoa maailmankieltä.
Vrt. Suomi, jossa pientä kieltä äidinkielenään puhuva suomenkielinen pakotetaan opiskelemaan toista pientä ja suomenkielisille täysin tarpeetonta kieltä.
Sinänsä hyvä, että Kanadan kielet ovat tosiaan maailmalla puhutumpia kuin Suomen kielet, mutta perusperiaate on yhtä syrjivä: ns. kaksikielisillä alueilla pitää osata molempia kieliä, jos haluaa moniin julkisen sektorin töihin ja aivan erityisesti, jos haluaa edetä julkisella sektorilla päällikkötasolle. Laki muuttui kesäkuussa niin, että päällikkötasolle etenemisessä pitää osata ranskaa hyvin (ns. edistynyt taso). Vaatimustasoa kiristettiin rajusti. Tärkeää on huomata se, että monilla ns. kaksikielisillä alueilla ranska on selkeä vähemmistökieli samaan tyyliin kuin ruotsin kieli Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Myös oikeuslaitoksissa ruotsinkieliset jutut käsitellään nopeammin. Finnairin asiakaspalvelu vastaa 10x nopeammin, kun soittaa ruotsinkieliselle linjalle. Ruotsinkielisten alueilla äänestäminen oli kevään vaaleissa helpompaa, suomenkielisillä alueilla jonotettiin jopa yli tunti. Vaalivirkailijoita ja äänestyskoppeja oli rannikolla enemmän.
Jokainen täysi-ikäinen suomalainen voi ryhtyä vaalivirkailijaksi. Ei kannata valittaa palvelun hitaudesta, jos ei ole itse valmis laittamaan kroppaa peliin asian edestä.
Vierailija kirjoitti:
Oiskohan ne ruotsinsuomalaiset omien käytöstapojen takia parjattu ryhmä, ja asuneet vaikka veneen alla. Siellä ei remuta, ja lemuta!
Kyllä, onneksi MEILLÄ on kartanot perinyttä herrakansaa!
Pitäisikö tehdä aloite ruotsinkielisten paikkojen vähentämisestä vastaamaan todellista ruotsinkielisen väen osuutta väestöstä? Nythän paikkoja on suhteessa enemmän. Ja koska monet ovat kaksikielisiä, on heidän käytännössä helppo hakea sekä ruotsinkielisessä että suomenkielisessä kiintiössä. Huomattavasti helpompi kuin suomalaisen ruotsinkielisissä kiintiöissä, koska kyseessä on selkeästi vieras kieli, eikä toinen kotikieli.
Tuokin on jo moneen kertaan selitetty. Suomenruotsalaiset ostavat paljon oppimateriaalia Ruotsista. Se ei ole yhtä tasokasta kuin suomenkielinen materiaali. Toiseksi oma äidinkieli ei kehity valtakielen paineessa yhtä vahvaksi kuin valtakielen edustajilla. Se vaikeuttaa oppimista ja tietenkin kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi matematiikassa tarvitaan myös vahvaa oman äidinkielen hallintaa tehtävien hahmottamiseen ja ratkaisuun.