Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka eivät jaksa laittautua kauppaan, mutta häpeävät, jos joku tuttu näkee?
03.07.2025 |
Itsellä usein näin.
Omistan kyllä kauniita vaatteita ja laittaudun töihin ja jos menen koko päiväksi shoppailemaan.
Mutta näin lomalla en jaksa meikata ja vaatteetkin ovat vähän mitä sattuu. Olen vaan kotona ja kukaan ei käy kylässä. Sitten pitäisikin palauttaa kirjastoon kirja tai käydä kaupassa. En todellakaan jaksa laittautua ja mietinkin aina pitkään, että jaksanko edes lähteä. Sitten päätän vain nopeasti käväistä ja toivon, että kukaan tuttu ei tule vastaan.
Mutta tuleepa kuitenkin. Ja hävettää ihan sikana oma ulkomuoto. Tukka kampaamatta ponnarilla, ilman meikkiä ja vähän rönttävaatteet. Kulmakarvat ja muutkin naamakarvat rehottaa ja naamalla näkyy huonosti nukutut yöt. Voi että nolottaa!
Koetin väistellä tuttua, mutta tuli silti juttelemaan ja koetin sitten poistua tekosyyn varjolla pikaisesti. Mutta koko kohtaaminen oli nolo, koska häpesin itseäni, niin etten kyennyt normaalisti keskustelemaan.
Olenko ainoa, vai käykö muillekin TOISTUVASTI näin?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana ei hävettänyt, kun näytin kauniilta muutenkin.
Nyt keski-ikäisenä kun naama roikkuu, vatsa roikkuu, mikään ei istu ja hiukset ohentuneet ja harmaantuneet, niin hävettää jos en jaksa laittautua.
Ja sitten kun jaksaa niin näyttää aivan ääliöpossulta millä on rusetti, mutta silloin ei onneksi törmää vanhoihin tuttuihin. Ainakaan yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttua. Se tunne kun menee kauppaan kulahtaneissa, jopa vähän likaisissa vaatteissa tukka sekaisin ilman meikkiä - sitä toivoo ettei kukaan tuttu tule vastaan.
Nykyisin olen yrittänyt panostaa ulkonäköön pikaisella kauppareissulla mutta aina ei jaksa.
Tai ainakin just silloin siellä on vuorossa just se ihana mies jonka kanssa mieluusti tutustuisi vähän paremminkin.
Hiusten laittaminen siistille ponnarille, vähän pohjameikkiä ja huulipunaa, kesto viisi minuuttia. Normaali asukokonaisuus päälle, kesto näin kesällä kaksi minuuttia. Eli ei käy koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli nyt vaaleanpunainem t-paita kun kävin kaupassa. En käytä vaaleanpunaista vaatetta. On nolo väri. Tai se yleistys tietyn ikäisille naisille.
Vaaleanpunainen on paras väri, eikä mikään nolo väri. N 56/68
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksatteko todella laittaa hiukset ja meikata joka ikinen päivä?
Vaikka olisitte vain kotona?
(ja sitten huomaa, että kahvimaito puuttuu...)Kyllä.
Aamuisin kotipäivinä pesen kasvot (ja hampaat), rasvaan kasvot jos tuntuu siltä ja harjaan hiukset + laitan ne ponnarille. Saatan laittaa kulmiin kulmakynää, sipaista poskiin poskipunaa ja huuliin huulirasvaa, useimmiten pieni ehostus vain silloin kun lähden toimistolle, asiakkaisiin tai asioille/kauppoihin pidemmäksi aikaa. Saatan kyllä jättää tuon pikku ehostuksn pois silloinkin, eikä hävetå. 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen pikku burnoutia. Sen läpi käytyä ei jaksa kiinnostella kilin kellien vertaa mikään ylimääräinen tai toisarvoinen.
Tai jos ei halua mennä kivisintä reittiä, niin voi vain alkaa harjoittelemaan erilaista asennoitumista. Syitä tuohon ahdistukseen on varmaan useita, niin henkilökohtaisia kuin ympäristötekijöitä. Mitä jos tarkastelisit asiaa ensin niin että mietit miksi on tärkeää kontrolloida sitä miten muut sinut näkevät? Kuvailet itse että ihan murenet kehnoksi vuorovaikuttajaksi koska ulkonäkö ei ole sillä mallilla kuin haluaisit. Eikö siinä mennä vähän perse edellä puuhun, jos haluaa luoda kuvaa itsestä toiselle ihmiselle? Ensin sisäinen ryhti siihen kuntoon että olet vakuuttava keskustelija vaikka juuttisäkki päällä ja pikkarit päässä. Voit olla varma että vastapuoli katsoo sinua enemmällä kunnioituksella ja kenties viehättyneisyydelllä, kuin hän ikinä katsoo sitä maskia ja asua jonka vedät päälle.
Mun normaali look on kyllä olla siisti ja vähän laittaa itseäni, mutta jostain syystä viihdyn karseimmissa nyppyyntyneissä polyester-fleeceissä (?) ja jossain kymmenen vuotta vanhassa oliivinvihreässä "hippitakissa". Ajattelin kyllä hankkia myös nenälävistyksen ja laittaa hiusten kasvaessa latvoihin muutaman neonvärisen hiuslisäkkeen.
Ikää on 39 ja olen raitis ja tylsä vauvan äiti. Niin ja minulla on tämän lookin kanssa sitten naama täysi finniarpia eikä meikkaaminen kiinnosta :D En tiedä mistä tämä ajatus on tullut :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmistan uteliaisuuttani, luuletko hämmentävän itsekeskeisesti, että ulkonäkösi/vaatetuksesi/meikkisi on niin tärkeä asia muille ihmisille, että aiheen vuoksi kannattaa huolestua?
MIKSI kauppaan pitää laittautua? Häpeätkö ulkonäköäsi?
Etkö uskalla olla oma itsesi edes kauppareissulla? Miksi teeskentelet?
Kaikkea sitä taas lukeekin täällä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ylilaittautunut nainen on halvan näköinen. Kumma näky arkena kaupassa.
Laitan pikaisille kauppakäynneille siistit urheiluvaatteet, lenkkarit ja repun selkään. Näyttää siltä että olen ohikulkumatkalla poikennut kauppaan. Ja olen liikunnallisen näköinen enkä rähjäinen. Vaikka oikeasti en jaksa laittautua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä jos itse (laittautuneena) törmäät kaupassa johonkin tuttuun, joka on laittautumattomana crockseissa hakemassa unohtuneen kahvimaidon tai leivinpaperin, mietitkö että voi kauheeta, ei mitään elämänhallintaa tällä tutullasi, vai ootko vaan iloinen, että törmäsitte?
Siis mua itseä ei todellakaan kiinnosta, missä vaatteissa vapaa-ajallani käyn kaupassa, kunhan yleisilme on puhdas ja edes jotenkin siisti. Toisaalta voin käydä kaupassa vaikka kesken rempan maalisissa remppavaatteissa, kun pitää saada lisää ruuveja tai se kahvimaito. Ihan yksi lysti mitä musta ajatellaan.
Mulle riittää, että kun käy suihkussa, pistää dödöä kainaloihin ja on puhtaat vaatteet. Ei sen kummemmin tarvii ees "laittautua" ja varsinkaan tunteja sitä varten, että käy sitten siellä kirjastossa, nurkassa takana kaupassa tai silleen. Ja jos käy ostoksilla ja kuuma, niin joka tapauksessa on sellanen olo, että päinvastoin tekis mieli mennä uudestaan suihkuun. Ainakin näin kesällä. Ja kesällä saa rentoutua, joten älä ota liikaa paineita ulkonäöstä. Oon todennut, että eniten se ulkonäkö saattaa häiritä itseä kuin muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ihan sama mitä muut ajattelevat. En yleensäkään ikinä meikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ylilaittautunut nainen on halvan näköinen. Kumma näky arkena kaupassa.
Joku saattaa poiketa kaupassa esim. matkalla juhliin.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos itse (laittautuneena) törmäät kaupassa johonkin tuttuun, joka on laittautumattomana crockseissa hakemassa unohtuneen kahvimaidon tai leivinpaperin, mietitkö että voi kauheeta, ei mitään elämänhallintaa tällä tutullasi, vai ootko vaan iloinen, että törmäsitte?
Siis mua itseä ei todellakaan kiinnosta, missä vaatteissa vapaa-ajallani käyn kaupassa, kunhan yleisilme on puhdas ja edes jotenkin siisti. Toisaalta voin käydä kaupassa vaikka kesken rempan maalisissa remppavaatteissa, kun pitää saada lisää ruuveja tai se kahvimaito. Ihan yksi lysti mitä musta ajatellaan.
Ei ne ehkä tunnista sinua niissä remppavaatteissa. Itselle on nyt kesällä käynyt kaksi eri kertaa niin etten ole tuntenut työkaveria kaupassa. Kumpikin moikkasi ja meni hetkinen ennen kuin tunnistin heidän kesälookin ilman meikkiä ja hiukset laittamatta. Se oli itselle noloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos itse (laittautuneena) törmäät kaupassa johonkin tuttuun, joka on laittautumattomana crockseissa hakemassa unohtuneen kahvimaidon tai leivinpaperin, mietitkö että voi kauheeta, ei mitään elämänhallintaa tällä tutullasi, vai ootko vaan iloinen, että törmäsitte?
Siis mua itseä ei todellakaan kiinnosta, missä vaatteissa vapaa-ajallani käyn kaupassa, kunhan yleisilme on puhdas ja edes jotenkin siisti. Toisaalta voin käydä kaupassa vaikka kesken rempan maalisissa remppavaatteissa, kun pitää saada lisää ruuveja tai se kahvimaito. Ihan yksi lysti mitä musta ajatellaan.
Ei ne ehkä tunnista sinua niissä remppavaatteissa. Itselle on nyt kesällä käynyt kaksi eri kertaa niin etten ole tuntenut työkaveria kaupassa. Kumpikin moikkasi ja meni hetkinen ennen kuin tunnistin heidän kesälookin ilman meikkiä ja hiukset laittamatta. Se oli itsel
Minä en ainakaan katsele muita asiakkaita ja kiinnitä kenenkään huomiota. Käyn vaan hakemassa nopeasti ostokseni ja sitten ulos. Ihan hyvin saatan kävellä ohi tuttujen heitä huomaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ylilaittautunut nainen on halvan näköinen. Kumma näky arkena kaupassa.
Joku saattaa poiketa kaupassa esim. matkalla juhliin.
Miksi kukaan meikkaa halvan näköisesi juhliin? On se karsean näköistä, kun naama on täynnä paksua pakkelikerrosta.
En ikinä erikoisemmin laittaudu, kun lähden jonnekin. Käyn suihkussa, pesen hiukset ja hampaat, panen puhtaat ja siistit vaatteet päälle, vaatteisiin sopivat kengät jalkaan, otan käsilaukun ja lähden. Lähikaupassa voi pistäytyä vähemmälläkin vaivalla, mutta peiliin vilkaisen ennen lähtöä. Jos näen tuttuja, niin tervehditään ja jutellaan, jos ei kiirettä ole. Aina mukava törmätä tuttuihin vaikka kauppareissulla.
Kun käy joka aamu suihkussa, pesee hiukset ja laittaa itsensä asiallisen näköiseksi, voi lähteä lyhyellä varoitusajalla mihin vaan. Valintoja.
T. Nainen