Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka eivät jaksa laittautua kauppaan, mutta häpeävät, jos joku tuttu näkee?
03.07.2025 |
Itsellä usein näin.
Omistan kyllä kauniita vaatteita ja laittaudun töihin ja jos menen koko päiväksi shoppailemaan.
Mutta näin lomalla en jaksa meikata ja vaatteetkin ovat vähän mitä sattuu. Olen vaan kotona ja kukaan ei käy kylässä. Sitten pitäisikin palauttaa kirjastoon kirja tai käydä kaupassa. En todellakaan jaksa laittautua ja mietinkin aina pitkään, että jaksanko edes lähteä. Sitten päätän vain nopeasti käväistä ja toivon, että kukaan tuttu ei tule vastaan.
Mutta tuleepa kuitenkin. Ja hävettää ihan sikana oma ulkomuoto. Tukka kampaamatta ponnarilla, ilman meikkiä ja vähän rönttävaatteet. Kulmakarvat ja muutkin naamakarvat rehottaa ja naamalla näkyy huonosti nukutut yöt. Voi että nolottaa!
Koetin väistellä tuttua, mutta tuli silti juttelemaan ja koetin sitten poistua tekosyyn varjolla pikaisesti. Mutta koko kohtaaminen oli nolo, koska häpesin itseäni, niin etten kyennyt normaalisti keskustelemaan.
Olenko ainoa, vai käykö muillekin TOISTUVASTI näin?
Kommentit (63)
Pukeudun yleensä siististi myös kauppaan. Ainakin laitan puhtaat ehjät vaatteet ja harjaan hiukset jne.
Kerran sitten painelin väsyneenä pihatöiden ryydyttämänä likaisissa vähän nuhjuisissa vaatteissa lähikauppaan ja eräs yläasteaikainen luokkalaiseni katsoi minua kauhistuneen näköisenä. Ei edes moikannut. En tiennyt että edes asumme samoilla suunnilla kuten sittemmin kävi ilmi.
Hävetti ihan hirveästi. Olin koulussa se hyljeksitty ja ulkopuolinen. Olisin niin mielelläni ollut sillä kertaa oma siisti itseni ja ospittanut tälle luokkalaiselle edes jotenkin että kyllä minä pärjään elämässä oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli nyt vaaleanpunainem t-paita kun kävin kaupassa. En käytä vaaleanpunaista vaatetta. On nolo väri. Tai se yleistys tietyn ikäisille naisille.
Käsittääkseni vaaleanpunainen on nolo väri ainoastaan ikäryhmässä 12-15 v.
Näin eilen miehen kävelyllä Lauttasaaressa. Sillä oli vaaleanpunainen paita.
No kaikkein nolointa on se, että ei olla huomaavinaankaan tuttua, vaikka ihan vieressä ollaan.
Siksi en enää meikkaa, ja kuljen missä vaatteissa haluan ja on mukavaa. Eipähän tarvitse kenenkään ihmetellä miksi näytän tältä, koska olen luonnollinen itseni aina ilman koristuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaksatteko todella laittaa hiukset ja meikata joka ikinen päivä?
Vaikka olisitte vain kotona?
(ja sitten huomaa, että kahvimaito puuttuu...)Kyllä.
Minulta ei nämä.
Kaupungissa varmasti naiset
laittautuvat päivittäin.
Hyvin huoliteltu olemus
ollut aina omakin käyntikorttini.
Tällä hetkellä hoidan hyvin ihoni
ja hiukseni, mutta en juuri ehosta.
Asun 'landella'. En halua olla
'töllötyksen' kohteena/ herättää
liikaa 'kiinnostusta', vaan toimittaa
mieluimmin askareet yhtenä muista
asiakkaista. Tähän nimenomaan tähtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihinkäs se 'hyvä ulkonäkö'
pahimmillaan johtaa. Tämä näkökulma. 🤔
No, oivoi. Aijai. Se johtaa yksipuoliseen
> kiinnostukseen, jopa stalkkaamiseen.
Tämä taas lisää soolona eläjän
turvattomuutta, uskokaa huviksenne.
Ovelle tullaan tyystin kutsumatta.
Kummasti alkaa siinä kohtaa
tehdä mieli sulautua tapettiin.
Yllättävän vähän vastauksia.
Arvelin, että nimenomaan täällä av:lla olisi ollut tuttu ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä vain. Olen töissä johtavassa asemassa ja siinä roolissa aina huoliteltu. Saatan mennä kauppaan kesken pihatöiden tai kun olen tulossa tallilta tai harrastamasta koirien kanssa..
Läheisen ihmiset ja kaverit tuntee minut ja tietää, mitä harrastan eikä heihin haittaa törmätä.Mutta silloin hävettää, jos tapaan työn kautta tuttuja yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.
Tuttua. Se tunne kun menee kauppaan kulahtaneissa, jopa vähän likaisissa vaatteissa tukka sekaisin ilman meikkiä - sitä toivoo ettei kukaan tuttu tule vastaan.
Nykyisin olen yrittänyt panostaa ulkonäköön pikaisella kauppareissulla mutta aina ei jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuttuja harvemmin osuu kun eivät asu ihan näillä kulmilla. Mutta se on 100varmasti toimivin konsti törmätä juuri silloin johonkin todella hyvännäköiseen mieheen..ja juu ei ole pelkoakaan että yrittäisi ottaa katsekontaktia jossakin tulin sitten 10v vanhoissa kukkaleggingseissa kauppaan tukka sekaisin habituksella :D Silloin kun on tip top kuosissa niin harvemmin niihin törmää. Joku Murphyn laki varmaan.
En tajua. Olen kotona aina ihan normaalisti farkuissa ja neuleessa tai t-paidassa. Jos lähden kauppaan, lähden kauppaan. Olen aina samannäköinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajua. Olen kotona aina ihan normaalisti farkuissa ja neuleessa tai t-paidassa. Jos lähden kauppaan, lähden kauppaan. Olen aina samannäköinen.
toiset meistä kuluttaa vanhoja vaatteita loppuun kotivaatteina.
Meikkaan kevyesti ja laitan hiukset kiinni kun menen ulos ovesta. Kotona ilman meikkiä, mutta hiukset kammattuina ja siistit vaatteet. Asun kaupungin keskustassa ja haluan olla nätti muiden silmissä. Turhamaisuutta ja eipä nolota kun näen tuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus on pitänyt mennä eri hyllyn väliin piiloon, jos on ollut rönttänä kaupassa ja nähnyt siellä olevan jonkun tutun.
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä naisten ongelmia :D
No nimenomaan. Mun veli ajaa partakoneella aina hiukset siiliksi, jo vuosia.Sit joskus soittaa, että lähde terassille. Hyvähän sen on kun suihku vie 2 min, letti on aina hyvin ja meikkiä ei tarvita. Mulla menee tunti, että pääsen ovesta ulos, jos pitää hiukset pestä ja etsiä sopivat vaatteet.
Oon kotona lökäpöksyissä ja ilman rintaliivejä. Roskiksen voin viedä mutta extempore ei kauemmas. Toki kauppaan voi pistää lippiksen päähän. Auttaa vähän.
Vierailija kirjoitti:
Nää on näitä naisten ongelmia :D
Miehenä käyn joka aamu suihkussa pesten hiukset ja ajan parransängen pois, mutta en onneksi harrasta meikkaamista vaan luotan omaan luontaiseen komeuteeni. Kesällä pukeudun säätilan mukaan ja jos sattuu tulemaan todella hikinen päivä saatan käydä iltapäivällä uimassa lähellä olevassa joessa. Viileämmällä saällä käytän farkkuja, t-paitaa ja nahkaisia kävelykenkiä sekä mahdollisesti takkia. Kuumalla saällä rittää hihaton paita, siistit shortsit ja sandaalit ilman sukkia. Ei tarvitse kauan peilin edessä ihmetellä mitä laittaa päälle ja vähimmäisvaatimus on se että vaatteet ovat ehjät ja puhtaat. Omat suosikkivärini ovat musta, valkoinen ja harmaa, jotka sopivat hyvin yhteen. Kesäisin tulee yleensä suosittua vaaleampia värejä.
Sama täällä! En todellakaan jaksa laittautua, jos käyn vaan lähikaupassa, ja sitten pelottaa, ettei tulisi ketään tuttua vastaan. Kesällä helpottaa se, että voi käyttää ulkona aurinkolaseja, niin kukaan ei näe onko meikitön vai ei.
Jäin miettimään tuotakin skenaariota, mistä joku kirjoitti. Eli jos yhtäkkiä saisit aikuisena tietää, että vanhempasi eivät olekaan biologisia vanhempiasi, niin lähtisitkö selvittämään omia todellisia sukujuuriasi. Jos minulle sanottaisiin, että 90 -vuotias isäni ei olekaan oma todellinen isäni, niin en haluaisi tietää kuka on. Minulle isäni on oma isäni ja hän on minulle todellista. En haluaisi yhtäkkiä tutustua johonkin "rinnakkaistodellisuuteen" ja saada uusia sukulaisia.
Ap
No ei se laittautuminen sitä tilannetta paranna, antaa roikkua ja repsottaa vaan. Ikääntyminen on ihan normaalia ja alkaa näkyä jokaisella ennemmin tai myöhemmin.