torjunta-aineet ja pellon vieressä asuminen

Kiitos teille kaikille vastaajille, jotka selvästi tiedätte asiasta jotain. Itselle tämä on ihan uusi asia. Mielenkiintoista että tästä on niin vaikea löytää itse mitään selkeää tietoa. Meidänkin kaupunki kun laajenee niin rakennetaan tosi paljon uusia asuinalueita peltojen ympärille. Ap

AI vastaus:

Torjunta-aineiden tuulikulkeumaa säädellään Suomessa lainsäädännöllä ja ohjeistuksilla, jotta haitalliset vaikutukset ympäristöön ja muihin kuin kohdekasveihin minimoitaisiin. Tuulikulkeuma tarkoittaa torjunta-aineen leviämistä ruiskutuskohdasta muualle tuulen mukana. 

Säädökset ja ohjeistukset:

Torjunta-aineiden käyttöasetus (1363/2011):

Asettaa yleiset vaatimukset torjunta-aineiden käytölle, mukaan lukien ohjeet tuulikulkeuman ehkäisemisestä.

Ruiskutustekniikka:

Käytetään sellaisia ruiskutustekniikoita ja suuttimia, jotka vähentävät pieniä, tuulen mukana helposti kulkeutuvia pisaroita.

Ruiskutuksen ajankohta:

Valitaan ruiskutukselle tuuliton tai vähätuulinen aika, jotta tuulikulkeumaa ei pääse syntymään.

Puskurivyöhykkeet:

Määritellään suojaetäisyydet vesistöihin ja muihin herkästi reagoiviin kohteisiin, jotta torjunta-aineet eivät pääse kulkeutumaan sinne.

Koulutus ja neuvonta:

Torjunta-aineiden käyttäjät saavat koulutusta ja neuvontaa torjunta-aineiden käytöstä ja ympäristövaikutuksista. 

Jostakin syystä maatalousyrittäjillä ei todeta torjunta-aineista johtuvia ammattitauteja.

Edes eläkeläisillä.

Nykyisiä viljelijöitä koskee paljon tarkemmat säädökset. Aineiden ja käytön suhteen.

Jos peltoa ruiskuteaan kuten on tapana, illalla ja on tyynellä säällä, niin myrkyt jäävät koko yöksi leijumaan pihalle.

Vierailija kirjoitti:

Jostakin syystä maatalousyrittäjillä ei todeta torjunta-aineista johtuvia ammattitauteja.

Edes eläkeläisillä.

Nykyisiä viljelijöitä koskee paljon tarkemmat säädökset. Aineiden ja käytön suhteen.

 

Kun ei niitä seulota

Vierailija kirjoitti:

Jos peltoa ruiskuteaan kuten on tapana, illalla ja on tyynellä säällä, niin myrkyt jäävät koko yöksi leijumaan pihalle.

voi vtun p ä s s i

Vierailija kirjoitti:

Jos peltoa ruiskuteaan kuten on tapana, illalla ja on tyynellä säällä, niin myrkyt jäävät koko yöksi leijumaan pihalle.

 Ja imeytyykö ne siitä sitten pihan maaperään?

No niin, otetaanpa vähän uusiksi tuo EU:n rahoittama, koko EU:n alueella maaperänäytteistä toteutettu tutkimus, kun eilen yritin selittää juuri ennen palstan kiinnimenoa liian nopeasti. Selvitettiin siis sitä minkä verran torjunta-ainejäämiä jää maaperään. No, paljon, sillä hajoamistuotteet jäävät maahan todella pitkäksi ajaksi, joten yli 90 prosenttia tavanaomaisista näytteistä oli positiivisia, luomupeltojenkin näytteistä melkein 54 prosenttia. Vuosikymmenten aikainen torjunta-aineiden käyttö siis näkyi yhä niiden yli 600 aineen joukosta, joita tutkittiin. (Täytyy muistaa, että ennen torjunta-aineiden käytön säätely oli paljon vähäisempää kuin nykyisin.) Tällä perusteella voi hyvin sanoa, että maaperä muistaa mitä on tapahtunut. Ja niinhän se muistaa kaiken muunkin, ei vain maanviljelystä aiheutuneita saastumia. 

Mikä on merkittävää tutkimustuloksessa oli se, ylittivätkö pitoisuudet haitallisena pidetyn raja-arvon. Tällaisia näytteitä Suomesta ei löytynyt. (Yleisimmät jäämät olivat glyfosaatin AMPA, myös nykyisin kiellettyjen aineiden jäämiä löytyi.) Tavanomaisesti viljeltyjen näytteistä Euroopassa 46 prosenttia ylitti haitallisena pidetyn riskiarvon, mutta luomupeltojen arvoista vain alle yhden prosentin. Jos siis ajattelee ihmisen terveyden kannalta, on eurooppalainen luomukin "myrkytöntä", vaikka jäämiä löytyikin aineiden pitkän häviämättömyyden takia. 

Ihmisen toiminta ruuantuotannossa on aina tasapainoilua sen kanssa riittääkö ruoka kansalaisille myös katovuosina ja tarjoaako tuotanto elantoa viljelijälle, en siis halua olla yksi niistä, jotka syyllistävät maataloutta. Ei viljelijä voi olla tutkija, joka selvittää "myrkkyjen" ja viljelymenetelmien riskejä, varsinkin, kun häntä lobataan voimakkaasti agribisneksen kautta ostamaan erilaisia tuotteita. Silti nämä aineet eivät ole vaarattomia ihmiselle ja luonnolle, vaikka näiden aineiden mainonta keskittyykin turvallisuuden ja tehokkuuden mielikuviin. 

Kuulin juuri yhden viljelijän yrittävän siirtyä luonnonmukaisempaan viljelyyn koska kahvikin maistuu nykyään hänestä hyönteismyrkyltä, eikä ole mikään viherpiipertäjä 

Lintujen väheneminen johtuu paljolti näistä myrkyistä, toisaalta hyönteiset vähenevät ja nekin mitä syövät ovat täynnä myrkkyjä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos peltoa ruiskuteaan kuten on tapana, illalla ja on tyynellä säällä, niin myrkyt jäävät koko yöksi leijumaan pihalle.

 Ja imeytyykö ne siitä sitten pihan maaperään?

Lähinnä laskeutuvat kasvien päälle. Imeytyminen maaperään tapahtuu myöhemmin

Vierailija kirjoitti:

No niin, otetaanpa vähän uusiksi tuo EU:n rahoittama, koko EU:n alueella maaperänäytteistä toteutettu tutkimus, kun eilen yritin selittää juuri ennen palstan kiinnimenoa liian nopeasti. Selvitettiin siis sitä minkä verran torjunta-ainejäämiä jää maaperään. No, paljon, sillä hajoamistuotteet jäävät maahan todella pitkäksi ajaksi, joten yli 90 prosenttia tavanaomaisista näytteistä oli positiivisia, luomupeltojenkin näytteistä melkein 54 prosenttia. Vuosikymmenten aikainen torjunta-aineiden käyttö siis näkyi yhä niiden yli 600 aineen joukosta, joita tutkittiin. (Täytyy muistaa, että ennen torjunta-aineiden käytön säätely oli paljon vähäisempää kuin nykyisin.) Tällä perusteella voi hyvin sanoa, että maaperä muistaa mitä on tapahtunut. Ja niinhän se muistaa kaiken muunkin, ei vain maanviljelystä aiheutuneita saastumia. 

Mikä on merkittävää tutkimustuloksessa oli se, ylittivätkö pitoisuudet haitallisena pidetyn raja-arvon.

Tiedätkö, että tutkittiinko tässä tutkimuksessa myös pellon ympäristöä tai esim. sen vieressä olevia asuinalueita vai vaan peltoja?

Oli miten oli, en ole koskaan pellon vieressä asunut enkä tule asumaan, sen verran näistä asioista tiedän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos peltoa ruiskuteaan kuten on tapana, illalla ja on tyynellä säällä, niin myrkyt jäävät koko yöksi leijumaan pihalle.

 Ja imeytyykö ne siitä sitten pihan maaperään?

Lähinnä laskeutuvat kasvien päälle. Imeytyminen maaperään tapahtuu myöhemmin

Eli toisinsanoen pellok vieressä pihalla nurmikolla leikkivä ja viinimarjoja syövä lapsi nuohoaa nämä myrkyt sitten itseensä? Ihan kauheaa, että pellon vieressä asuminen on sallittu, eikä siitä ole mitään varoituksia.

"Mitäköhän tämä viljelijä mahtoi tuottaa, jos saattoi laputtaa tuotteensa luomuksi? Tuskin oli näitä tavisviljelijöitä, jotka myyvät kerralla rekkakuorman ohraa. "

Hyvä huomio, myllylle ei lähde yksikään erä luomuna ilman luomutodistuksia ym. papereita eikä muidenkaaan luomutuotteiden kohdalla tapahdu näin. Kyse siis tavanomaisesta kasvihuonetuotannosta. Kukaan ei tarkista mitä paketissa lukee, ellei itse kauppias kaupassa sitä ryhdy ihmettelemään. Menin heti valittamaan asiasta kaupassa, että miksi tämä on muka luomua, vaikka pakkaus ei vaikuta aidolta luomutuotteelta, ei löydy valvontaviranomaisen tunnuksia ym. Kauppias oli aivan hoo moilasena.

Se miten tavanomaisen tuotteen laputtaminen luomuksi onnistuu, perustuu siihen, ettei kaupan hevi-vastaavalla, tukulla tai torimyyjällä ole velvollisuutta tarkistaa tavanomaisten tuotteiden merkintöjä, mutta luomutuotteiden osalta velvollisuus on. Joka ikisen luomutuotteen kohdalla on oltava paperit kunnossa kuten viljankin osalta joka ikisessä vaiheessa, kun tuote vaihtaa paikkaa pellolta rahtiin, tukkuun ja kauppaan. Luomutuote on siis luomua ja erilläänpito tavanomaiseen tuotteeseen tarkistetaan. Tavanomainen tuote kulkee ketjussa ilman sertifiointia (huom. kun ostat vapaan lehmän maitoa tai muita vastaavia, muista, että maksat asiasta, jota kukaan ei tarkista.)

Tällä periaatteella tavanomainen viljelijä saattoi lisätä tuotteen pakettiin sanan ekologisesti viljelty tms. (en enää muista tarkkaa ilmaisua) ja se päätyi hyllyyn.

"Tiedätkö, että tutkittiinko tässä tutkimuksessa myös pellon ympäristöä tai esim. sen vieressä olevia asuinalueita vai vaan peltoja?"

Kyllä tutkittiin, tarkoituksena oli selvittää jäämiä myös levinnäisyyden kannalta, mutta asuinaluita ei tutkittu, vain pellon läheltä. Maaperähän voi siirtyä viljelytoimenpiteiden ja eroosion seurauksena ja lisäksi tuulikulkeutumat ja valunta vaikuttavat luonnonkasveihin ja vesistöihin ja maaperän mikrobeihin.

"Tätä tutkimusta on muuten arvosteltu siitä, että se ei ota huomioon aikajanaa. Siinä on outona oletuksena se, että hajoamistuotteisiin ei vaikuta mikään muu kuin viljelytapa juuri nyt. Se luomupelto on voinut olla luomutuotannossa vasta vuoden ja kas, jäämät viereisillä pelloilla ovat vähäisiä ja yllättäen viime vuonna luomutuotannon lopettaneen tilan viereisillä maa-alueilla on korkeat jäämäprosentit."

En ymmärrä mitä tarkoitat ekalla lauseella. Tutkimuksen tarkoitus ei ollut verrata luomua ja tavanomaista tuotantoa, vaan tutkia torjunta-aineiden jäämiä maaperässä EU:n alueella.

On selvää, että ympäristön kuormitusta ihmisen toiminnan seurauksena tapahtuu muutenkin kuin maatalouden kautta. Se ei kuitenkaan toimi, että maatalouden kuormitusta perustellaan sillä, että muutkin kuormittavat, vaan on tarkasteltava kuormituksia sitä kautta millaisen rasituksen ne aiheuttavat ja voisiko sitä jotenkin vähentää. Se mitä kerrot viljelyntoimenpiteiden valvonnasta, on juuri sitä. On hyvä asia, että myös tavanomainen viljelijä joutuu nykyään raportoimaan viljelytoimenpiteistä, koska nämä aineet eivät ole vaarattomia ihmisille ja ympäristölle.

Tietääkseni myös tavanomainen viljelijä joutuu nykyisin tekemään sellaisia asioita, jotka kuuluvat luomumenetelmiin eli enää ei ole sallittua viljellä vain yhtä kasvia, vaan pitää monipuolistaa ja myös talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen (vähentää valumia) on kannustimia. 

Vierailija kirjoitti:

Lintujen väheneminen johtuu paljolti näistä myrkyistä, toisaalta hyönteiset vähenevät ja nekin mitä syövät ovat täynnä myrkkyjä 

Suomessa hyönteisiä myrkytetään erittäin vähän.

Viljelen viljaa ja perunaa Pohjois-Pohjanmaalla, enkä käytä ikinä hyönteismyrkkyjä.

Lintujen vähenemisen tärkein syy on elinympäristöjen muutos. Suomen linnusto sopeutui perinteiseen maanviljelyyn, jossa oli paljon pesimäpakkoja ojanpientareilla, monipuolisesti viljeltyjä pieniä avo-ojitettuja peltoja, melkein joka tilalla karjaa.

Viljely on yksipuolistunut taloudellisten resliteettien seurauksena, tolakoko kasvanut, avo-ojitettujen sarkapeltojen sijaan ovat tulleet laajat salaojapellot, jotka eivät tarjoa pesimä- ja suojapaikkoja, karjan pito on vähentynyt eikä karjaa pidetä aina laitumella.

Omassa kotikunnassani ei enää ole montaa karjatilaa jäljellä, 80-luvulla niitä oli satoja.

Torjunta-aineita en mielikseni käytä, mutta rikkaruohoille ei oikei muuten mitään mahda.Täällä on pari luomutilaa, mutta niiden pelloilla kasvaa enemmän ohdaketta ja valvattia kuin viljaa.

Perunan viljelyssä rikkojen torjunnan lisäksi kemikaaleja  tarvitaan perunaruton torjuntaan.  En oikein näe mahdollisena perunan luomuviljelyä muuten kuin kotitarpeiksi(jos sato epäonnistuu, voi ostaa perunat kaupasta) tai varhaisperunana(sato ehtii valmistua ennen ruton iskemistä).

Ympäristön kannalta varmaan olisi parempi siirtyä taksisin pienempiin tiloihin ja pieniin karjoihin, mutta kehityksen kellon siirtäminen takaisin päin on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Kulkeutuuuko aineet ilman mukana pellon ympäristöön? Aika paljon nykyään rakennetaan uusia asuinalueita peltojen viereen.

Varmaankin riippuu että tuuleeko tuon toimenpiteen aikana ja mihin suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos peltoa ruiskuteaan kuten on tapana, illalla ja on tyynellä säällä, niin myrkyt jäävät koko yöksi leijumaan pihalle.

 Ja imeytyykö ne siitä sitten pihan maaperään?

Lähinnä laskeutuvat kasvien päälle. Imeytyminen maaperään tapahtuu myöhemmin

Eli toisinsanoen pellok vieressä pihalla nurmikolla leikkivä ja viinimarjoja syövä lapsi nuohoaa nämä myrkyt sitten itseensä? Ihan kauheaa, että pellon vieressä asuminen on sallittu, eikä siitä ole mitään varoituksia.

Jos syöt tavanomaisia tuotteita, se oman pihan pellon viereinen viinimarja on kyllä paljon pienempi riski kuin viljelty tuote. Se ei oikein ole mahdollista, että voisi syödä mitään, jossa ei varmuudella olisi jäämiä jostain periaatteessa haitallisesta aineesta, koska ympäristössä on niitä niin paljon. Vaikka syöttäisit lapselle kotona pelkkää luomua, niin hän saa kuitenkin päiväkodissa ja koulussa, kavereiden luona ym. tavanomaisesti tuotettua ruokaa ja varmaan herkkujakin, joissa on ties mitä. Kotipihan viinimarjapuska ei siis ole riski lapselle, mieluummin keskity muihin asioihin riskien suhteen. Oman lapsen ja perheen kohdalla syömme luomutuotteita niin pitkälti kuin mahdollista, mutta kyllähän joskus syömme myös muuta, kokonaisuus ratkaisee.