Lue keskustelun säännöt.
torjunta-aineet ja pellon vieressä asuminen
03.07.2025 |
Viereisen pellon omistaja ruiskutti pellon viime yönä. Vaikuttaako meidän terveyteen? Siinä on pieni suojavyöhyke välissä.
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
En ole maanviljelijä, mutta maalaisjärjellä ajatellen tähän aikaan pelloille levitetään varmaankin homeenestoaineita eikä mitään rikkakasvimyrkkyjä. Hyvä vaan jos siitä roiskui teidänkin pihalle asti, eipähän homehdu mansikat tai muutkaan teidän omat viljelykset.
Homeenestoaineita juurikin tähän aikaan levitetään.
Mahdollisesti kasvunsäädettä(vanha nimitys korrenvahvistaja, korsijarru).
Haittavaikutuksillevalttein on tietysti aineiden kevittäjä itse.
Eipä maanviljelijät liene sen sairaampia, ellei tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja sydän- ja verisuonisairauksia lasketa.
Ne selittyvät muilla tekijöillä kuin torjunta-aineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole maanviljelijä, mutta maalaisjärjellä ajatellen tähän aikaan pelloille levitetään varmaankin homeenestoaineita eikä mitään rikkakasvimyrkkyjä. Hyvä vaan jos siitä roiskui teidänkin pihalle asti, eipähän homehdu mansikat tai muutkaan teidän omat viljelykset.
Homeenestoaineita juurikin tähän aikaan levitetään.
Mahdollisesti kasvunsäädettä(vanha nimitys korrenvahvistaja, korsijarru).
Haittavaikutuksillevalttein on tietysti aineiden kevittäjä itse.
Eipä maanviljelijät liene sen sairaampia, ellei tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja sydän- ja verisuonisairauksia lasketa.
Ne selittyvät muilla tekijöillä kuin torjunta-aineet.
Portugalilaisessa tutkimuksessa tavanomaisilla viljelijöillä oli enemmän perimän vaurioita ja immuunijärjestelmän muutoksia kuin paikallisilla luomuviljelijöillä. Toisessa vanhemmassa tutkimuksessa (sekin muualta kuin Suomesta) luomuviljelijöiden siittiöt olivat huomattavasti parempilaatuisia kuin tavanomaisten viljelijöiden siittiöt.
Suomessa käytetään torjunta-aineita vähemmän ja luultavasti myös suojaudutaan paremmin, mutta uskoisin, että jonkinlaisia eroja voisi löytyä täältäkin, jos tutkittaisiin. Isoimmassa riskissä on tosiaan viljelijä itse eikä naapuri, joka asuu myrkytettävän pellon vieressä. Siksi olisi hyvä siirtyä luomuviljelyyn mahdollisimman monen. Mutta pakottaa ei saa, ei edes liiallisilla kannustimilla, koska silloin saadaan huonoa tulosta ja mainosta, koska luomuviljely on vaativampaa kuin tavanomainen viljely. Markkinatalouteen kuuluu vapaa valinta nykyisten ympäristösäädösten puitteissa.
Viljelijöiden sairastavuutta verraten tavanomaisia ja luomuviljelijöitä ei tosiaan ole Suomessa tietääkseni tehty. Seuraan aihetta aktiivisesti, joten olisin varmaan huomannut.
Periaatteessa tuollainen tutkimus olisi hyvinkin helppo tehdä. Esimerkiksi WHO ja YK ovat tehneet näitä ja on löydetty yhteys useiden syöpien, muistisairauksien, Parkinsonin taudin ja hedelmättömyyden välillä, mutta jos nämä tehtäisiin maissa, jossa altistuminen on erityyppistä, saataisiin parempaa dataa. Mutta rahastahan se on kiinni. Keksisin monia rahoitettavia tutkimushankkeita, jos saisin muhevan eurojackpot-voiton ja muistaisin veikata.
Tosi outoa, että tätä ei ole tutkittu niin, että olisi ihan selkeää tietoa. Ja nimenomaan Suomen osalta. Jenkeissä saadut tulokset ei päde kun siellä on paljon löysemmät rajoitukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole maanviljelijä, mutta maalaisjärjellä ajatellen tähän aikaan pelloille levitetään varmaankin homeenestoaineita eikä mitään rikkakasvimyrkkyjä. Hyvä vaan jos siitä roiskui teidänkin pihalle asti, eipähän homehdu mansikat tai muutkaan teidän omat viljelykset.
Homeenestoaineita juurikin tähän aikaan levitetään.
Mahdollisesti kasvunsäädettä(vanha nimitys korrenvahvistaja, korsijarru).
Haittavaikutuksillevalttein on tietysti aineiden kevittäjä itse.
Eipä maanviljelijät liene sen sairaampia, ellei tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja sydän- ja verisuonisairauksia lasketa.
Ne selittyvät muilla tekijöillä kuin torjunta-aineet.
Onko nuo kasvunsääde-aineet ja homeenesto-aineet kuinka myrkyllisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti saat enemmän myrkkyjä muovipulloista ja käärepakkauksista sekä lisäaineista kaikesta mitä syöt ja juot. Puhumattakaan, jos poltat tai juopottelee.
Kosmetiikasta ja vedenpitäväksi käsitellyistä ulkoiluvaatteista. Mikromuovia pöllyää ilmaan kaikista fleeceistä yms tekokuituvaatteista ja niitä hengitätte ja syötte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole maanviljelijä, mutta maalaisjärjellä ajatellen tähän aikaan pelloille levitetään varmaankin homeenestoaineita eikä mitään rikkakasvimyrkkyjä. Hyvä vaan jos siitä roiskui teidänkin pihalle asti, eipähän homehdu mansikat tai muutkaan teidän omat viljelykset.
Homeenestoaineita juurikin tähän aikaan levitetään.
Mahdollisesti kasvunsäädettä(vanha nimitys korrenvahvistaja, korsijarru).
Haittavaikutuksillevalttein on tietysti aineiden kevittäjä itse.
Eipä maanviljelijät liene sen sairaampia, ellei tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja sydän- ja verisuonisairauksia lasketa.
Ne selittyvät muilla tekijöillä kuin torjunta-aineet.
Onko nuo kasvunsääde-aineet ja homeenesto-aineet kuinka myrkyllisiä?
En tiennyt tätä, joten kysyin tekoälyltä. Korrenvahvistaja on myrkyllistä ihokosketuksessa ja silmille, ei pohjavesirajoituksia. Toistuva käyttö ei kannata jäämien ja kasville aiheutuvan stressin takia. Biosidit eli kemialliset homeenestoaineet ovat myrkyllisiä ihokontaktissa, silmille ja hengitettynä, aiheuttavat altistumista ja allergisia reaktioita. Pohjavesialueella käyttö on joko kiellettyä tai erittäin rajoitettua riippuen pohjavesialueen luokituksesta. Kaivojen alueella ei saa käyttää, ellei jollain valmisteella ole poikkeuslupaa.
Vastatkoon jokin torjunta-ainekurssin kävijä tarkemmin tai korjatkoon, jos Copilot antoi harhaanjohtavaa tietoa. En ole aiheen asiantuntija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi outoa, että tätä ei ole tutkittu niin, että olisi ihan selkeää tietoa. Ja nimenomaan Suomen osalta. Jenkeissä saadut tulokset ei päde kun siellä on paljon löysemmät rajoitukset.
Ei se ole outoa, luomututkimukseen on vaikea saada rahoitusta Suomessa, sillä täällä luomumarkkina on niin hirveän pieni. Jokin järjestö tai säätlö on rahoittanut suurimman osan luomututkimuksesta muutenkin tai yliopisto. Agroekologia ei ole rahakasta, vaan rahakasta bisnes on isojen elintarvikejättien ja kone- sekä lannoitusteollisuuden kanssa kytköksissä oleva tutkimus. Siihen saa kyllä rahaa, jos tutkitaan jonkin myrkyn turvallisia raja-arvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yöllä ruiskutus ei kuulosta ihan normi maanviljelijän touhuilta. Tee ilmoitus kunnan terveystarkastajalle niin käyvät jututtamassa.
No usein yöllä on tuulettomampaa kuin päivällä ja siksi voi ruiskuttaa. Kuka sitä nyt tuulella tekisi. Ja tyynempi keli yöllä on ihan tietellinen fakta. Se on sitten eri asia jos oli tuulinen keli yölläkin.
Jahas luin äsken että tuulisella säällä ei saa myrkyttää...juhannusaattona tuuli tosi kovaa mutta myrkkyä vaan levitettiin. Ja kukaan kysyny miten käy naapurin marjapensaiden ja muiden kasvisten. Kyllä maalima on menny huonompaan suuntaan kaikin puolin. Ja ei mee vesistöön vai? Järven rannassa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi tiedustella millaisia käyttää ja jos sinulla on oma kaivo pihallasi testata kohtuullisen aktiivisesti kuukausittan veden laatu ja kemikaalit.
Ei kai pohjavesialueella saa edes myrkyttää? Suomessa on EU:n kemikaalivirasto, joten luulisi että juuri Suomesta löytyisi hyvät ohjeet ja tutkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Jos olis kovia myrkkyjä levinnyt, niin ehkä se sitten tuhoaisi kasveja myös meidän pihalta? Katsotaan miten rikkaruohoille käy.
Sehän käytti niitä omalla maallaan eikä sun pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luomuviljelyssä käytettävät hyönteismyrkyt ovat haitallisempia luonnolle kuin nk. kemialliset. Varsinkin mehiläiset ja pölyttäjät kärsivät.
https://www.sciencedaily.com/releases/2010/06/100622175510.htm
Organic pesticides not always 'greener' choice, study finds
A new study reveals some organic pesticides can have a higher environmental impact than conventional pesticides. Researchers investigated the effectiveness and environmental impact of organic pesticides to those of conventional and novel reduced-risk synthetic products on soybean crops. The researchers found the organic pesticides required larger doses and were more harmful to pests that help protect the crop compared to the synthetic pesticides.
Mikromuovia kertyy ihmiseen hirveitä määriä. Se vielä tuhoaa ihmiskunnan kun lisäntymiskykyä ei enää ole. Paljon isompi ongelma kuin pellon laidalla asuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan jotain tutkimuksia siitä, että olisi tutkittu jäämiä pellon viereisiltä alueilta? Luulisi että olisi jotain tutkimuksia.
Glyfosaatin hajoamistuotteet estävät syöpäsolujen ja etäpesäkkeiden kasvua. Tutkimukset lääkkeen kehittämiseksi ovat käynnissä.
Parajuli KR, Zhang Q, Liu S, You Z. Aminomethylphosphonic acid inhibits growth and metastasis of human prostate cancer in an orthotopic xenograft mouse model. Oncotarget. 2016 Mar 1;7(9):10616-26. doi: 10.18632/oncotarget.7055. PMID: 26840261; PMCID: PMC4891145.
Aminomethylphosphonic acid inhibits growth and metastasis of human prostate cancer in an orthotopic xenograft mouse model
... We found that AMPA treatment significantly inhibited growth and metastasis of orthotopic xenograft prostate tumors and prolonged the survival time of the mice. AMPA treatment decreased expression of BIRC2 and activated caspase 3, leading to increased apoptosis in the prostate tumors. AMPA treatment decreased expression of cyclin D1. AMPA treatment also reduced angiogenesis in the prostate tumors. Taken together, these results demonstrate that AMPA can inhibit prostate cancer growth and metastasis, suggesting that AMPA may be developed into a therapeutic agent for the treatment of prostate cancer.
...
Aminomethylphosphonic acid (AMPA) is the primary degradation product of glyphosate [N-(phosphonomethyl) glycine]. Glyphosate is a broad-spectrum herbicide used to kill weeds [1]. Glyphosate can be converted into AMPA by microorganisms in the environment or animal bodies [2]. AMPA has no significant toxicity in acute, subchronic and chronic animal studies, nor any genotoxicity, teratogenicity or carcinogenicity [3].
Mietin joskus että miltä se tuntuu maanviljelijöistä vuodesta toiseen myrkyttää omaa elinympäristöään missä itse ja lapset asuu, suvun perintömaita?
Muistaakseni koulussa opetettiin, että kun on tekijä esim; opiskelija, luistelija, tulee ja,jä...vai onko muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Luomuviljelyssä käytettävät hyönteismyrkyt ovat haitallisempia luonnolle kuin nk. kemialliset. Varsinkin mehiläiset ja pölyttäjät kärsivät.
https://www.sciencedaily.com/releases/2010/06/100622175510.htm
Organic pesticides not always 'greener' choice, study finds
A new study reveals some organic pesticides can have a higher environmental impact than conventional pesticides. Researchers investigated the effectiveness and environmental impact of organic pesticides to those of conventional and novel reduced-risk synthetic products on soybean crops. The researchers found the organic pesticides required larger doses and were more harmful to pests that help protect the crop compared to the synthetic pesticides.
Mielenkiintoinen tutkimus, sillä synteettisten torjunta-aineiden käyttö soijapavun viljelyssä on hyvin harvinaista. Käytetään biologisia torjunta-aineita ja tietenkin viljelyteknisiä keinoja (luomussa rikkakasvien ja tuholaisten torjunta on iso kokonaisuus, ei vain "myrkky" eli kyse on maan viljelystä laajasti ja se vaatii tietoa ja taitoa).
Tutkimuksessa siis oli kyse vain kahdesta (2) luomussa sallitusta synteettisestä torjunta-aineesta ja soijapavusta Kanadassa (ks. listaus aiemmin ketjussa sallituista aineista). On väärin puhua luomuhyväksytyistä torjunta-aineista yhtenä könttänä, lisäksi tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin viljelykasveihin ja ilmastoihin. On huomattava, ettei tutkimus käsitellyt lainkaan biologisia torjunta-aineita, jotka ovat luomussa yleisempiä kuin synteettiset.
Tutkimus kaikista luomumenetelmistä on kuitenkin hyvin tärkeää, sillä kuten aiemmin sanoin luomutorjunta-aineet ja lannoitteetkin voivat olla haitallisia ihmisille tai ympäristölle, jos niitä käytetään ilman riittävää tutkimustietoa, joka auttaa korjaamaan käytäntöjä. Tutkimusta ei tulisi käyttää propagandana, kuten tuo oma ensimmäinen lauseesi, tosin se voi johtua siitäkin, ettet ole perehtynyt asiaan riittävällä tasolla.
Tuo on myös mediassa helposti otsikoitu, että luomussa sallitut torjunta-aineet eivät olekaan ympäristöystävällistä. Tällaisia tutkimuksia myös kemiallisia torjunta-aineita myyvät firmat varmasti mielellään rahoittavat. Lyhenteessä ei kuitenkaan ole tullut sattumalta mainituksi, että synteettisten torjunta-aineiden käyttäminen soijapavun viljelyssä on hyvin harvinaista.
Syömisen lopettaminen auttaa tähän vaivaan.
Aivan. Liiallinen hysteria ei ole tarpeen ja kuten mainittiin, hiusten värjäys tai mikromuovit ovat taatusti moninkertainen riski verrattuna siihen, että viljelijä ruiskuttaa pellon muutaman kerran vuodessa naapurissa. Ellei nyt välttämättä juuri silloin mene aivan lähelle ruiskuttavaa konetta. Hajustakin huomaa, ettei se ole kovin fiksua. Hajua tulee aika kaukaakin, vaikka itse aine ei varmasti tule niin kauas, sehän ruiskutetaan aika lähelle kasvia ruiskulla eikä lennä siitä juurikaan. Mutta epämiellyttävä hajuhan se on, menen itsekin sisälle, kun naapuri ruiskuttaa.