torjunta-aineet ja pellon vieressä asuminen

"Ruiskutussumu voi kulkeutua jopa satojen metrien päähän, erityisesti tuulisella säällä tai jos käytetään hienojakoisia pisaroita."

Suomessa ei edes saa ruiskuttaa tuulisella säällä. Jossain jenkeissä vedetään pitkin preeriaa vain painetta lisäten vaikka miten tuulisi.

Ottaa kyllä päähän, kun mökin omenapuiden satoa ei voi syödä, kun viljelijä ei kunnioita mitään suojavyöhykkeitä. Myrkky on myrkky, vaikka hienosti kasvinsuojeluaineesta puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Ottaa kyllä päähän, kun mökin omenapuiden satoa ei voi syödä, kun viljelijä ei kunnioita mitään suojavyöhykkeitä. Myrkky on myrkky, vaikka hienosti kasvinsuojeluaineesta puhutaan.

mene sen viljelijän luo, kysy mitä ainetta hän ruiskutti, kerro, että yrität selvittää voiko nyt omenoita syödä tai pitääkö ne jotenkin erityisen hyvin pestä (mitä luultavimmin voit syödä, koska ruiskutuksia yleensä tehdään kasvukauden alussa)

sitten kun saat tiedon myrkystä, niin kysyt vaikka ruokavirastosta, että onko turvallista syödä

vietin lapsuuteni kesät maatilalle, jossa käytettiin kasvisuojeluaineita ja ainakin tuo maanviljelijä piti huolta varoajoista ja suojavyöhykkeistä. Aina jos olisi ruiskuttanut jotain, niin sanoi lapsille esim. että nyt ei sitten saa mennä pellolle niin ja niin pitkään aikaan. Lähin naapuri 700 metrin päässä ylämäkeen, joten ei mennyt ainakaan hälle aineet. Vieressä järvi ja vuosia oli myös järven vettä tarkkailtu, kun se kuului johonkin vesistöjen tilaa tutkivaan tutkimusaineistoon ja järven vedet todettu aina laadultaan erinomaiseksi. Tutkivat niistä siis torjunta-aineitakin ja mahdollista rehevöitymistä(siksi järvi valikoitu mukaan, kun maatilan yhteydessä)

jokaisella aineella on omat suojavyöhykkeensä ja käyttötapansa: sinä et voi tietää niistä, koska et tiedä mitä ainetta ruiskutettiin. Siksi pitää kysyä siltä ruiskuttajalta. 

Vierailija kirjoitti:

Ottaa kyllä päähän, kun mökin omenapuiden satoa ei voi syödä, kun viljelijä ei kunnioita mitään suojavyöhykkeitä. Myrkky on myrkky, vaikka hienosti kasvinsuojeluaineesta puhutaan.

Tiedätkö että esim näin sateisena kesänä usein ruiskutetaan tautiaineita joista osa on samaa aineryhmää kuin naisten hiivalääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa ei ole oikeita viljelijöitä juurikaan, harmillista. Kyllä he osaavat ja tietävät asiat, niin tavanomaiset kuin luomuviljelijätkin. 

Olen varmaan riittävän oikea viljelijä sikäli, että viljelen viljaa ja heinää ja ruiskutan kasvinsuojeluaineita säännöllisesti. Olen muutaman kommentin kirjoittanut korostamatta viljelijyyttäni, mutta vastaten asiakysymyksiin tiedolla, joka pitää paikkansa. 

 

Miksi myrkytän? Kaiken takana on tavoite kasvattaa haluttua viljelykasvia niin, että siitä tulee laadukasta ja sato on riittävän tai niin suuri kuin mahdollista peltolohkon tuottokyky huomioiden sekä vuosittainen olosuhteiden vaihtelu ja lajikeominaisuudet myös. Satoa uhkaa olosuhteiden lisäksi (liika kuivuus, märkyys, hallat, jne) eri vuosina vaihtelevat eliöperäiset uhat.

Rikkakasveja on lähes aina kaikkialla niin paljon että ilman myrkytystä ne valtaavat tilaa ja vievät ravinteita satokasvilta. Harva satokasvi kykenee kilpomaan rikkojen kanssa, koska luonnonlajit ovat hyvin elinvoimaisia olossuhteissa joissa satokasvi ei luonnostaan menesty ja pärjää. Rikkoja torjutaan kahdella tapaa; satokasvuston seasta sinne itäneet rikat myrkytetään taimiasteella valikoivalla myrkyllä, joka ei tehoa satokasviin. Viljelykauden ulkopuolella käytetään myös laajasti kaikkiin kasveihin tepsivää glyfosaattia, siis sadonkorjuun jälkeen tai ennen kylvöä, jolloin vaikeatkin rikat kuten juolavehnä ja muut sitkeät rikat saadaan kuriin.

Tuhohyönteisiä esiintyy vaihtelevasti eri vuosina ja jotkut satokasvit ovat niille alttiimpia, toisiin harvoin iskee paha hyönteisinvaasio. Esim. öljy- ja palkokasveja, sekä hedelmiä, marjoja ja vihanneksia hyönteiset usein rasittavat paljon, viljaa harvemmin. Hyönteiset voivat tuhota pahana vuonna koko sadon täysin. Niitä myrkytetään kun havaintoja tuholaisista on yli kynnysarvon, kuten tietty kpl-määrä per satokasvi.

Homeet (sienitaudit) ovat vaihteleva ilmiö. Niille suotuisissa olosuhteissa (märkä vuosi kuten nyt) ne voivat olla runsaita ja ne vaurioittavat pahasti satokasvia heikentäen tuottoa paljon. Lisäksi niistä jää homemyrkkyjä (DON yms) satoon, mikä tekee siitä kelvotonta elintarvikkeeksi tai rehuksi määrättyjen pitoisuusarvojen ylittyessä. Siksi homeriskin kohottua tai viimeistään infektion havaitsemisen jälkeen myrkytetään hometauteja pois.

Jos näitä toimia ei tehdä, niin vaarana on, että pelto ei tuota lainkaan satoa, sen laatu ei kelpaa teollisuudelle tai määrä jää niin vaatimattomaksi että viljely tuottaa tappiota, kun oleelliset menot kuitenkin kasvuston perustamiseen joudutaan joka tapauksessa tekemään vaikka sato menetettäisiin osin.

Jotta kaiken tämän voi tehdä, tulee suorittaa tutkinto uudelleen viiden vuoden välein, katsastaa ruisku kolmen vuoden välein, ja lisäksi muihin tuloveroihin liittyy koulutusvaatimuksia, joissa samoja asioita myös käsitellään. Kaikki aineet maksavat rahaa, eivätkä ne tehoa jos määrä on väärä tai ajankohta väärä ja aina voi myös vahingoittaa satokasvia tunaroimalla. Kaikesta pidetään kirjaa ja sitä valvotaan. Kukaan ei halua tehdä väärin ja kaikki virheet kostautuvat aina viljelijälle. Toki erehtyminen on inhimillistä eikä aina voi onnistua vaikka parastaan yrittää. Oikean ajan ja tavan arvioiminen on myös ennustamista. Lisäksi puhtaita mokia voi sattua. Olen itsekin vahingossa tappanut satokasvin ja pari kertaa möhlinyt niin että ruiskutuksen teho on jäänyt nollaksi. Joskus ede sää ei ole omassa hallinnassa ja vaikkapa pellolle mennessä täysi tyven muuttuu yllättäviksi tuulenpuuskiksi työn aikana, jolloin pitää arvioida ja päättää toiminnan jatkaminen muuttuneessa olosuhteeessa aika lailla lennosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa ei ole oikeita viljelijöitä juurikaan, harmillista. Kyllä he osaavat ja tietävät asiat, niin tavanomaiset kuin luomuviljelijätkin. 

Olen varmaan riittävän oikea viljelijä sikäli, että viljelen viljaa ja heinää ja ruiskutan kasvinsuojeluaineita säännöllisesti. Olen muutaman kommentin kirjoittanut korostamatta viljelijyyttäni, mutta vastaten asiakysymyksiin tiedolla, joka pitää paikkansa. 

 

Miksi myrkytän? Kaiken takana on tavoite kasvattaa haluttua viljelykasvia niin, että siitä tulee laadukasta ja sato on riittävän tai niin suuri kuin mahdollista peltolohkon tuottokyky huomioiden sekä vuosittainen olosuhteiden vaihtelu ja lajikeominaisuudet myös. Satoa uhkaa olosuhteiden lisäksi (liika kuivuus, märkyys, hallat, jne) eri vuosina vaihtelevat eliöperäiset uhat.

Rikkakasveja on lähes aina kaikkialla niin paljon että

Kiitokset erinomaisen pätevästä, asiallisesta ja asiantuntevasta vastauksesta. Kyllä sen vain huomaa, milloin vastaajana on oikea viljelijä. Ja olihan tuolla muutama niitä aiemmin ketjussa. T. Luomua ketjussa mainostanut ja tutkimuksia esitellyt kommentoija

Kiitos paljon teille viljelijöille, jotka ootte vastanneet. Tosiaan arvostan teidän työtä ja ammattitaitoa. Tästä tuli paljon ajattelemisen aihetta ja on tuo ihan mielenkiintoinen maailma tuo ruoan kasvatus. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa ei ole oikeita viljelijöitä juurikaan, harmillista. Kyllä he osaavat ja tietävät asiat, niin tavanomaiset kuin luomuviljelijätkin. 

Olen varmaan riittävän oikea viljelijä sikäli, että viljelen viljaa ja heinää ja ruiskutan kasvinsuojeluaineita säännöllisesti. Olen muutaman kommentin kirjoittanut korostamatta viljelijyyttäni, mutta vastaten asiakysymyksiin tiedolla, joka pitää paikkansa. 

 

Miksi myrkytän? Kaiken takana on tavoite kasvattaa haluttua viljelykasvia niin, että siitä tulee laadukasta ja sato on riittävän tai niin suuri kuin mahdollista peltolohkon tuottokyky huomioiden sekä vuosittainen olosuhteiden vaihtelu ja lajikeominaisuudet myös. Satoa uhkaa olosuhteiden lisäksi (liika kuivuus, märkyys, hallat, jne) eri vuosina vaihtelevat eliöperäiset uhat.

Rikkakasveja on lähes aina kaikkialla niin paljon että

Haluaisin sulta vielä kysyä, kun on tilaisuus, että entä myrkytys oman itsesi kannalta? Huolestuttaako se, että teet näitä toimenpiteitä ehkä useita kertoja kesässä tai huolestuttaako se perheenjäseniäsi vai ovatko he tottuneet siihen niin että pitävät normaalina? Näin ulkopuolisena tuntuu todella hurjalta, että ihminen kotinsa tiloissa käsittelee noinkin hurjia, myrkyllisiä aineita noin vain. Tietenkään se ei ole samanlaista kuin kehitysmaissa (olen nähnyt karmeita kuvia), mutta silti. Aineet ovat kuitenkin syövyttäviä ja ties mitä. Millaisia suojavarusteita käytät? Ovatko asut mitä materiaalia (jos tulee roiskeita)? Entä millaisia hengityssuojaimet ovat? Ovatko ne kaasunaamarin näköisiä vai kevyempiä, tuossa Copilotin vastauksessahan suositeltiin vain hengityssuojainta määrittelemättä lainkaan millainen se on. Entä miten se torjunta-aineen laitto säiliöön oikein tehdään? Onko se jauhe, jonka päälle laitetaan jotain nestettä, vai ovatko ne aineet valmiita seoksia, jotka kaadetaan tankkin? 

Meidänkin talosta näköetäisyydellä on pelto, jota ruiskutetaan ja aina katson kauhulla, kun viljelijä menee siellä hajussa ja pilvessä, vaikka onhan traktorissa tietysti hytti ja ilmansuodattimet toivottavasti kunnossa. Mutta silti. Nyt ajaja näkyy olevan vielä nuori poika, viljelijän poika. Suoraan sanoen en antaisi lapseni myrkyttää enkä olla tekemisissä noiden aineiden kanssa enkä oman aviomieheni. Käyttäisin kaikki tietoni ja taitoni, että hän ryhtyisi luomuviljelijäksi :)  Koska oikeasti hirvittää viljelijän kannalta nuo aineet. Naapuri voi mennä sisään ja panna kaikki ikkunat ja tuuletusaukot visusti kiinni. En itse mene ollenkaan sinne suuntaan lenkillekään eläinten (vaikkei enää ole, niin mulla on ollut yli 20v. hevosia koirien lisäksi) kanssa, etteivät eläimen saa mitään myrkyllistä ojasta ja pientareilta. Aineet ovat kuitenkin hyvin myrkyllisiä. 

Tässähän oli vielä toinenkin aito tavanomainen viljelijä vastaamassa, perunanviljelijä. Hänelle esittäisin myös samat kysymykset. Millaisia torjunta-aineita perunalle käytetään? Viljeletkö muutakin kuin perunaa, mitä? Eikö sinunkin pidä viljellä nykysääntöjen mukaan myös jotain toista lajia? Onko se apilanurmea, josta tulisi typpilataus samalla?

Olen sellainen utelias tyyppi, että mulla on ikuinen kyselyikä. Mieheni aina vitsailee, että olen synnynnäinen kartanonemäntä ja että vahinko, ettei hän ollut kartanon isäntä, kun mulla kuulemma on kaikki kartanon emännän elkeet. Sillä hän tarkoittaa juuri tuota "pienoista" kotitalouden johtamisen taipumusta ja hän aina matkii  pientä käden liikettäni (en itse sitä huomaa), joka kuulemma tarkoittaa "voisitko hoitaa" :)   No, meidän kartanossa ei käytettäisi myrkkyä, uskoisin kyllä saavani tahtoni läpi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaa kyllä päähän, kun mökin omenapuiden satoa ei voi syödä, kun viljelijä ei kunnioita mitään suojavyöhykkeitä. Myrkky on myrkky, vaikka hienosti kasvinsuojeluaineesta puhutaan.

Tiedätkö että esim näin sateisena kesänä usein ruiskutetaan tautiaineita joista osa on samaa aineryhmää kuin naisten hiivalääkkeet.

No just joo, ei paljon lohduta. Minä en käytä lääkkeitä. Naisten hiivaongelma on täysin väärän ruokavalion/elintapojen tuotos, kuten suurin osa sairauksista ylipäätään. Ja jokaisessa lääkkeessä, ihan jokaisessa, on haittavaikutukset, kuten myös näissä myrkyissä, joita välttelen. 

Voin kyllä yrittää keskustella maajussin kanssa, saa nähdä mitä siitä tulee. Osaako joku ammattilainen sanoa, mikä on se suojavyöhyke, joka tulee jättää myrkytettävän viljapellon ja naapurin puutarhan väliin?

Vierailija kirjoitti:

Jos ihan pellon vieressä asutte, niin kyllä ne siihen leviää. Yleensä pellon ja asutuksen välissä on kuitenkin ainakin kymmeniä metrejä sekä muuta kasvustoa. Juuri käsitellylle pellolle ei saa mennä kävelemään, tai toisen pellolle ylipäätään. Viljelijät käyttävät henkilösuojaimia käsitellessään kasvinsuojeluaineita.

Satuin kolmisen vuotta sitten, maalla asuessani, iltakävelylle pellon viertä kulkevaa tietä pitkin. Pellolla oli maanviljelijä levittämässä peltoon jotakin ainetta isolla koneella, jossa oli siivekkeet, joista sitä jotakin ruiskutetettiin peltoon. Sitten tuli tuulenpuuska tuon laitteen suunnasta ja tunsin, miten hengitykseni salpautui. Tuntui etteivät keuhkoni meinanneet millään saada henkeä. Käänsin selän kohti maatalouskonetta ja hengittelin hetken kaulahuivini läpi, ennen kuin pystyin kääntymään ja palaamaan kotiin. Inhottava kokemus!

Muutaman päivän päästä minulle kehittyi paha hengitystieinfektio, joka levisi keuhkotulehdukseksi ja yskin monta viikkoa.

Tuo tapauksen jälkeen minulla on ollut toistuvia tulehduksia hengitysteissä, vaikka aiemmin minuun eivät olleet tarttuneet mitkään flunssat vuosikausiin. Ehkä tuo levitetty aine tuhosi sisäisen puolustusjärjestelmäni. Olkaa ihmiset varovaisia ja kiertäkää kaukaa, jos näette tuollaisia ruiskutuksia lähialueella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaa kyllä päähän, kun mökin omenapuiden satoa ei voi syödä, kun viljelijä ei kunnioita mitään suojavyöhykkeitä. Myrkky on myrkky, vaikka hienosti kasvinsuojeluaineesta puhutaan.

Tiedätkö että esim näin sateisena kesänä usein ruiskutetaan tautiaineita joista osa on samaa aineryhmää kuin naisten hiivalääkkeet.

No just joo, ei paljon lohduta. Minä en käytä lääkkeitä. Naisten hiivaongelma on täysin väärän ruokavalion/elintapojen tuotos, kuten suurin osa sairauksista ylipäätään. Ja jokaisessa lääkkeessä, ihan jokaisessa, on haittavaikutukset, kuten myös näissä myrkyissä, joita välttelen. 

Voin kyllä yrittää keskustella maajussin kanssa, saa nähdä mitä siitä tulee. Osaako joku ammattilainen sanoa, mikä on se suojavyöhyke, joka tulee jättää myrkytettävän viljapello

Et sitten varmaan syö mitään muutakaan, koska niissä voi olla ja on myrkkyjä. Et myöskään käytä meikkejä etkä synteettisiä vaatteita.

Googlella on löydettävissä tieto suojavyöhykkeistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaa kyllä päähän, kun mökin omenapuiden satoa ei voi syödä, kun viljelijä ei kunnioita mitään suojavyöhykkeitä. Myrkky on myrkky, vaikka hienosti kasvinsuojeluaineesta puhutaan.

Tiedätkö että esim näin sateisena kesänä usein ruiskutetaan tautiaineita joista osa on samaa aineryhmää kuin naisten hiivalääkkeet.

No just joo, ei paljon lohduta. Minä en käytä lääkkeitä. Naisten hiivaongelma on täysin väärän ruokavalion/elintapojen tuotos, kuten suurin osa sairauksista ylipäätään. Ja jokaisessa lääkkeessä, ihan jokaisessa, on haittavaikutukset, kuten myös näissä myrkyissä, joita välttelen. 

Voin kyllä yrittää keskustella maajussin kanssa, saa nähdä mitä siitä tulee. Osaako joku ammattilainen sanoa, mikä on se suojavyöhyke, joka tulee jättää myrkytettävän viljapello

Copilotin mukaan suojavyöhyke on max. 50 metriä, voi olla vähemmänkin aineesta riippuen. Mutta onhan noissa aineissa se vielä, ettei tuotetta voi käyttää kuin varoajan jälkeen. Eli vaikkapa mansikkaa ei voi syödä heti sen jälkeen, kun kasvusto on käsitelty homeenestoaineella. Jos siis pelto on lähellä ja siellä ollaan myrkytetty juuri ennen omenan sadonkorjuuaikaa, en kyllä itsekään sitä söisi. Tuulikulkeuma on maksimissaan satoja metrejä, jos suuttimet on väärin suunnattu (suuttimen oikea suuntaus hävittää tuulikulkeamat 90 prosenttisesti, mutta sitä ei voi tietää miten hyvin ne on suunnattu). Tuulikulkeuma on siis isompi riski kuin maaperän kautta tuleva altistus omenapuille.

En ole tavanomainen viljelijä, vaan Copilotin pohjalta nämä tiedot. Alkuperäinen Copilot-kommentti löytyy aiemmin ketjusta.

"Et sitten varmaan syö mitään muutakaan, koska niissä voi olla ja on myrkkyjä. Et myöskään käytä meikkejä etkä synteettisiä vaatteita."

Minusta ei ole asiallista kieltää tieto sillä perusteella, että altistusta kemikaaleille tulee muualtakin. Joudumme kaikki joskus syömään tavanomaisesti tuotettua ruokaa joskus ja altistumme mikromuoveille, mutta se ei ole pätevä peruste syödä huoletta omenoita, jotka kasvavat glyfosaatilla tai jollain vielä pahemmalla myrkyllä juuri myrkytetyn pellon vieressä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaa kyllä päähän, kun mökin omenapuiden satoa ei voi syödä, kun viljelijä ei kunnioita mitään suojavyöhykkeitä. Myrkky on myrkky, vaikka hienosti kasvinsuojeluaineesta puhutaan.

Tiedätkö että esim näin sateisena kesänä usein ruiskutetaan tautiaineita joista osa on samaa aineryhmää kuin naisten hiivalääkkeet.

No just joo, ei paljon lohduta. Minä en käytä lääkkeitä. Naisten hiivaongelma on täysin väärän ruokavalion/elintapojen tuotos, kuten suurin osa sairauksista ylipäätään. Ja jokaisessa lääkkeessä, ihan jokaisessa, on haittavaikutukset, kuten myös näissä myrkyissä, joita välttelen. 

Voin kyllä yrittää keskustella maajussin kanssa, saa nähdä mitä siitä tulee. Osaako joku ammattilainen sanoa, mikä on se suojavyöhyke, joka tulee jättää myrkytettävän viljapello

Et sitten varmaan syö mitään muutakaan, koska niissä voi olla ja on myrkkyjä. Et myöskään käytä meikkejä etkä synteettisiä vaatteita.

Googlella on löydettävissä tieto suojavyöhykkeistä.

Syön luomua, osa on itsekasvatettua, osa ostettua, osa suoraan luomutuottajilta. Tiedostan ja osaan vältellä pahimmat karikot ja lukea inci- ja ainesosaluettelot. Meikeissäkin on luomua ja etäpäivinä olen "luomuna".  Asun ekotalossa ja juon oman kaivon tutkittua vettä. En lillu kemikaali uima-altaissa ja poreammeissa. Ja mikä tärkeintä: Olen terve, energinen ja nautin elämästäni joka päivä. 

Olen sitä mieltä, että EU:n olisi pitänyt jo ajat sitten kieltää syöpää aiheuttavan glyfosaatin käyttö, mutta EU on EU on markkinaorganisaatio, jonka tehtävänä on ollut edistää kauppaa ja tuotantoa, ei kansalaisten terveyttä. Ja Suomen Vihreiden pitäisi keskittyä myrkkyjen käytön vähentämisen painostukseen ennemmin kuin siihen mihin se käyttää aikansa ja energiansa.

Haluatko tietää vielä jotain?

Haluaisiko joku tavanomainen viljelijä vastata noihin edelläoleviin kysymyksiin?

.

Eihän sitä ruiskuteta koko ajan vaan 2 - 3 kertaa kesässä

Glyfosaatti on yhdistetty syöpiin, mutta valmistajan lobbauksen takia sitä ei olla saatu kiellettyä. Ranskassa on ajat sitten löydetty pohjavedestä glyfosaattia, vaikka valmistaja väittää sen hajoavan itsestään.