Millaista elämää viisikymppiset elää?
Kommentit (164)
Pirteää! Ihan samanlainen olo kuin kolmekymppisenä. Toinen lapsi muuttanut pois kotoa, toinen muuttaa parin vuoden sisällä. Olen terve, hyväkuntoinen, hoikka. Hyvä, pitkä parisuhde. Aikaa on tehdä kaikkea mikä huvittaa ja tuntuu hyvältä ja taloudellinen tilanne tosi hyvä.
Työkaveri ainakin larppaa jotakin teiniä kun käy edelleen pussikaljoilla 20 vuotta nuorempien kanssa ja tunkee kaikki rahansa baariin.
itse kokolailla sanlaista kuin nyt 73-ikäisenä, ei ole oikeastaan mikään muuttunut paitsi että tuolloin olin töissävielä 7 vuotta eteenpäin. Muutoin elo ja olo on likipitäen samanlaista.Nyt saan harrastaa kokoaikaisesti sitä, minkä takia kävin töissä, että olisi varaa harrastaa sitä mitä halusin tuolloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Käyn töissä, normi elämää puolison kanssa, hoidan lemmikkejä, katson telkkua tai pelaan (niin, kun kakarana alkoi videopelit kiinnostamaan, ei se tarkoita että jossain vaiheessa ei enää kiinnostaisi).
Huoh, kyllä mulla ainakin tarkoitti.
Toinen jalka haudassa. Mutta onneksi vain toinen, ja sekin vain nilkkaa myöten.
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri ainakin larppaa jotakin teiniä kun käy edelleen pussikaljoilla 20 vuotta nuorempien kanssa ja tunkee kaikki rahansa baariin.
On minullakin näitä ysärille jääneitä työkavereina. Sama porukka hokee ikä on vain numero - mantraa. Nyt yhdeltä kuoli äiti, ja hän on ollut kolme kuukautta sairaslomalla, koska sanojensa mukaan heräsi todellisuuteen että on vanha, eikä halua tällaista elämää. Great moments.
Täälllä nyt on 99% varakkaita, kauniita ja vapaita.
Ihan yes, mutta jos totta puhutaan niin ei tässä enää oikeasti hyvässä kunnossa olla. Eikä kukaan, ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ole. Entisenä huippu-urheilijana suorituskyvyn suuri lasku on täyttä p*ska*. Muuten ihan hyvin menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsää elämää. Kukaan ei ole kiinnostunut.
Ja hyvä niin. Itseänikään ei kiinnosta muiden tekemiset, mielipiteet tai pukeutuminen PÄTKÄN VERTAA.
M53
Se on sun mielipitees, mutta ei koske mua.
Rahaa on ja vaivoja vaikka kuinka tekis ja huoltais kroppa. Päiväunet jo pakko nukkua että jaksaa. Samat kelit ulkona kuin muillakin. Ei enää yövalvomisia lasten vuoksi. Silti lomaa saman verran ku muillakin joten vaikka on rahaa, matkustelu ajoittuu lomiin. Työ rajoittaa samalla tapaa kun 30v eläjiä.
Mulla parasta aikaa sitten nuoruuden ja ehkä koko elämässä. Lapset voi hyvin ja ovat jo isoja, uusi aivan ihana rakastava parisuhde joka ei oo edes mihinkään haalistumista (4v yhdessä), töissä ura mallillaan ja varallisuutta/hyvä palkka. Jaksan treeneissä käydä ja kohtuullisesti hoitaa itseäni. Lievästi ylipainon puolelle paino noussut et sitä voisi vähän katsoa. Kokonaisuutena arvosana 10/10
N50
Vierailija kirjoitti:
Todella yksinäistä, en ole koskaan ollut naimisissa eikä lapsiakaan ole. Viisikymppisenä olet todella yksin, koska kuten tästäkin ketjusta huomataan, kaikilla on parisuhteet eikä kukaan ole vielä leskeytynyt.
Minä leskeydyin jo 35 -vuotiaana, mutta avioiduin uudelleen.
Jos saa elää suht terveenä, ei ihmisen mieli juuri muutu ikääntyessä tai ainakin se muuttuu todella hitaasti.
Viisikymppinen on melko samanlainen, kuin oli kolmikymppisenä.
Suuremmat muutokset henkisesti apahtuvat ennen 20-25 ikävuotta jolloin kasvetaan aikuiseksi ja joudutaan ottamaan vastuun elämästä. Silloin se henkisesti koettelee ja useimmiten vaikeimmat ajat.
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri ainakin larppaa jotakin teiniä kun käy edelleen pussikaljoilla 20 vuotta nuorempien kanssa ja tunkee kaikki rahansa baariin.
Miksi sinua niin kovasti kiinnostaa työkaveri?
Eikö ole omaa elämää elättävänä ja siitä kerrottavaa, milltä sinusta tuntuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri ainakin larppaa jotakin teiniä kun käy edelleen pussikaljoilla 20 vuotta nuorempien kanssa ja tunkee kaikki rahansa baariin.
Miksi sinua niin kovasti kiinnostaa työkaveri?
Eikö ole omaa elämää elättävänä ja siitä kerrottavaa, milltä sinusta tuntuu?
Kalahti ja älähti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri ainakin larppaa jotakin teiniä kun käy edelleen pussikaljoilla 20 vuotta nuorempien kanssa ja tunkee kaikki rahansa baariin.
On minullakin näitä ysärille jääneitä työkavereina. Sama porukka hokee ikä on vain numero - mantraa. Nyt yhdeltä kuoli äiti, ja hän on ollut kolme kuukautta sairaslomalla, koska sanojensa mukaan heräsi todellisuuteen että on vanha, eikä halua tällaista elämää. Great moments.
Hehheh..useimmilla meillä on myös niitä, jotka elävät elämää, iästä riippumatta toisen kautta ja tietää tarkasti kaiken ja kertoo niistä, kuin hän itse eläisi sen toisen elämää, jolloin oma elämä jää elämättä, kun toisista niin riippuvainen.
Vierailija kirjoitti:
Toinen jalka haudassa. Mutta onneksi vain toinen, ja sekin vain nilkkaa myöten.
Mulla on se kolmas, mutta sininen pilleri herätti sen henkiin kuin Lasaruksen konsanaan! Ihmeiden ihme!
Todella yksinäistä, en ole koskaan ollut naimisissa eikä lapsiakaan ole. Viisikymppisenä olet todella yksin, koska kuten tästäkin ketjusta huomataan, kaikilla on parisuhteet eikä kukaan ole vielä leskeytynyt.