Lue keskustelun säännöt.
Millaista elämää viisikymppiset elää?
Kommentit (164)
Hyvä parisuhde, velaton asunto, lapsi asuu omillaan, on aikaa ja rahaa matkusteluun ja harrastuksiin, töissä on mukavaa ja työnantaja joustava. Terveys kun vielä saataisiin kuntoon, niin mikäs tässä olisi elellessä vaikka kuinka pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väsyttää, masentaa ja väsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Aikalailla samanlaista kuin kolmikymppisenä, mutta kaikessa on laatu parantunut. Koti, ruoka, ravintolat, harrastusvälineet, matkat ovat laadukkaampia kun ura on siinä vaiheessa ettei enää tarvi pihtailla missään.
Noilla ei ole mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 54v, ollut jo kahdeksan vuotta mieheni omaishoitajana. Koko ajan tilanne menee rankemmaksi kun mieheni terveys huononee vuosi vuodelta enkä tiedä, kauanko jaksan. Omaishoitajana olen kiinni koko ajan, omaa elämää ei oikeastaan ole.
Pääseekö mies edes intervallihoitoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 54v, ollut jo kahdeksan vuotta mieheni omaishoitajana. Koko ajan tilanne menee rankemmaksi kun mieheni terveys huononee vuosi vuodelta enkä tiedä, kauanko jaksan. Omaishoitajana olen kiinni koko ajan, omaa elämää ei oikeastaan ole.
Nosta ns.kytkintä..sinulla ainakin teoriassa vielä elettävää elämää jäljellä..
Ehkäpä hän on luvannut rakastaa myös vastoinkäymisissä, ei vai myötämäessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Upeaa! Rahaa on ja elämä on täynnä mahdollisuuksia! Seksikin on hyvää, kun ei ole nuoruuden paineita vaan voi vapautuneesti vain nauttia!
Ei kai tuon ikäiset enää seksin päälle ymmärrä? 🤔
Hulluko sinä olet? Seksi on yksi syy olla parisuhteessa.
N55
Seksi on enää ainoa syy parisuhteelle. Ilman sitä se on kaverisuhde.
M50
Ehkä teille troglodyyteille. Kyllä 80-90-v. pariskuntien suhde voii olla rakkautta, oli seksiä tai ei :)
Sun kannattaa ehkä pysytellä niissä OF-suhteissa, kyllä hän oikeasti juuri sinusta tykkää
Vierailija kirjoitti:
Sellaista tasaisen tavallistahan tämä on. Öisin saa jännittää löytyykö lakanoilta aamulla kusta vai paskaa. Päivän kohokohta on yleensä köpötellä kepin kanssa R-kioskille tekemään lotto tai raviveikkaukset. Joskus harvoin joku soittaa tai tulee käymään, yleensä ulosottomies.
Ikävää, että olet työtön ja sairas. Voimia sinulle! Missä maassa asut? Suomessa ei ovelle tule ulosottomiehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä parisuhde, velaton asunto, lapsi asuu omillaan, on aikaa ja rahaa matkusteluun ja harrastuksiin, töissä on mukavaa ja työnantaja joustava. Terveys kun vielä saataisiin kuntoon, niin mikäs tässä olisi elellessä vaikka kuinka pitkään.
Tällainen kupla minullakin. En kyllä näe tässä enää mitään järkeä. Muu maailma palaa.
Sain vuosi sitten työkyvyttömyyseläkkeen. Aikaa on tehdä vaikka mitä kivaa, mutta se kiva ei saa maksaa mitään. Lapset muuttivat myös pois kotoa vuosi sitten. Nyt mulla on aikaa miesystävälle. Ihan uusi elämänvaihe menossa. En ole ikinä ennen asunut yksin ja tämä on luksusta. Enää en muuta yhdenkään miehen kanssa saman katon alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen työni ohella, osa lapsista jo omillaan. Kuntoilen ja nautin luonnosta. Säästöjä ei ole mutta kohtuu hyvin pärjään taloudellisesti. Autan lapsia.
On aikaa nauttia elämästä ja omista harrastuksista, kun lapset elävät omillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla samanlaista, kuin nelikymppisenäkin. Tosin 10 vuotta vanhempi ja lapset aikuistuneet.
Saan vielä nauttia nuorimpien lasteni seurasta päivittäin vaikka 60 lähenee. On kivaa kun isommatkin lapset tulee joskus käymään. Teen asioita joita tykkään tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautinnollista. Matkustellaan, mökkeillään. Lapset aikuisia ja on aikaa itselle ja toisillemme. Olemme olleet yhdessä yli 30 vuotta. Taloudellinen tilanne toista kuin nuorempana ja olemme vielä terveitä. Elämän parasta aikaa.
Täällä oleva väki on lähes kokonaan kansakoulun -50 luvulla käyneitä tai aiemmin, eivät osaa englanninkieltä. Eli eivät tiedä vastausta otsikon kysymykseen.
Teen duunia, oon himassa, käyn moikkaamassa kavereita. Rahaa ei ole paljoa eikä omaisuuttakaan mutta näillä mennään mitä on. Lapset ei asu enää himassa, joten pitää siivota vaan omat sotkut ja tehdä itelle safkaa. Vähän rauhallisempaa nyt on kun kymmenen vuotta sitten, mutta se tuntuu hyvältä.
Ihan mukavaa perhe-elämää vietän. Lapset yläkouluikäisiä. Joka kesäinen ohjelma huvipuisto, mikä on minustakin tosi kivaa. Ja uusi lemmikki kotona. Ainoa, että puolisolla alkaa olla potenssiongelmia, mitähän tähän avuksi, kun häntä itseä ei kiinnosta hakea apua? Alkaa nimittäin olla aika merkittäävä tekijä parisuhteessa. (Pitihän täällä olla rehellinen)
Ei ole mitään kipuja tai kolotuksia. Olen aika hyvin säilynyt. Mutta työtön. Ei ole rahaa tehdä mitään. Kyllähän siinä säilyy kun oleilee kotona ja nukkuu pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 54v, ollut jo kahdeksan vuotta mieheni omaishoitajana. Koko ajan tilanne menee rankemmaksi kun mieheni terveys huononee vuosi vuodelta enkä tiedä, kauanko jaksan. Omaishoitajana olen kiinni koko ajan, omaa elämää ei oikeastaan ole.
Pääseekö mies edes intervallihoitoon?
Olisi mahdollista saada mies hoitopaikkaan? Jossain vaiheessa päätös on tehtävä, onko aika nyt. Sinun elämä jatkuu, nauti siitä niin kuin pystyt, elämä on lahja. Joskus on vain jatkettava, vaikka vaikealta tuntuu.
Aikalailla samanlaista kuin kolmikymppisenä, mutta kaikessa on laatu parantunut. Koti, ruoka, ravintolat, harrastusvälineet, matkat ovat laadukkaampia kun ura on siinä vaiheessa ettei enää tarvi pihtailla missään.