Kelan 3v psykoterapia huononsi vointiani?

Hei valemuiston uhri, oletko nyt varma, ettei sinussa ole mitään vikaa, kun tulet toisen ihmisen psykoterapiapohdintoja käsittelevään ketjuun kirjoittamaan aggressiivisesti siitä, että jonkun aivan toisen ihmisen psykoterapia harmittaa sinua? 

Vierailija kirjoitti:

Hei valemuiston uhri, oletko nyt varma, ettei sinussa ole mitään vikaa, kun tulet toisen ihmisen psykoterapiapohdintoja käsittelevään ketjuun kirjoittamaan aggressiivisesti siitä, että jonkun aivan toisen ihmisen psykoterapia harmittaa sinua? 

Totta kai minussa on vikaa niin kuin sinussakin. En kuvittele olevani täydellinen.

Meitä valemuistot esiin nostaneita on ollut tässä ketjussa useampi. Vaikka siitä on tullut yksi tämän keskustelun sivuraide, niin alun perin se toimi ap:lle esimerkkinä siitä, että kaikilla terapeuteilla ei ole riittävästi ammattitaitoa ja tietoa hoitaa ja huomioida eri asioita. Vaikka valemuistojenkin pitäisi olla terapeuteille ihan peruskauraa, niin silti ne meidän kokemusten mukaan aiheuttavat ongelmia.

Tästä näkökulmasta katsoen on hyvinkin mahdollista, että ap:n terapeutin ammattiosaaminen ei riitä ap:n auttamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tuo ei pidä paikkansa. Juuri oli viikonlopun lehdessä miten terapeuteilla on asiakkaat vähentyneet. Paniikissa siinä ihmettelivät sitä asiakaskatoa. Tilanne ei tietenkään koske kaikkia kaikkialla, mutta ei ole mikään yksiselitteinen totuus, että asiakkaita riittää yllin kyllin."

Terapeuteilla vai psykoterapeuteilla? Oliko kyse kelan psykoterapioasiakkaista vai muista?

Onko ihmisillä rahat loppu, vai mistä asiakaskato johtuu?

Jutussa puhuttiin psykoterapeuteista. Ja näillä suurin osa asiakkaista on kela-asiakkaita, joten niistä lähinnä puhuttiin. Mutta ei jutussa eritelty että oliko väheneminen tapahtunut molemmissa ryhmissä vai missä.

Sitä siinä jutussa ei osattu arvella, että mistä asiakaskato johtuu. Se vain todettiin, että kela kyllä myöntää psykoterapiaa entiseen tahtiin, joten sieltä se ei ole kiinni.

Itse arvelen juurikin tuota, että terapiaan ja sen maksuihin ei haluta sitoutua, vaikka maksu ei kelakorvauksen jälkeen suuren suuri olekaan.

Toinen syy voisi olla, että osa terapeuteista on niin suosittuja, että niille jonotetaan. Ja osa jää sitten ilman asikkaita. No eivät nämäkään terapeutit vielä ilman asiakkaita olleet, mutta olivat huolissaan, että jos suunta jatkuu samanlaisena, niin kohta ovat.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan, että 66% tämän ketjun potilaista paranisi heti, jos saisi puoli milliä tililleen. Ongelmallinen äitisuhdekin elpyisi, jos rahat antaisi äiti.

Tätähän on ihan tutkittukin, että rikkaat ja hyväosaiset toipuu myös vaikeista ongelmista köyhiä ja moniongelmaisia paremmin.

Eli terapiasta on todennäköisesti myös enemmän hyötyä, jos on rikas. Toki helpompi myös mennä kohti tulevaa, jos elämän peruspalikat on plakkarissa. Jos on paljon ongelmia, jotka aiheuttavat pahoinvointia, ei sitä kyllä mikään määrä terapiaa poista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei valemuiston uhri, oletko nyt varma, ettei sinussa ole mitään vikaa, kun tulet toisen ihmisen psykoterapiapohdintoja käsittelevään ketjuun kirjoittamaan aggressiivisesti siitä, että jonkun aivan toisen ihmisen psykoterapia harmittaa sinua? 

Totta kai minussa on vikaa niin kuin sinussakin. En kuvittele olevani täydellinen.

Meitä valemuistot esiin nostaneita on ollut tässä ketjussa useampi. Vaikka siitä on tullut yksi tämän keskustelun sivuraide, niin alun perin se toimi ap:lle esimerkkinä siitä, että kaikilla terapeuteilla ei ole riittävästi ammattitaitoa ja tietoa hoitaa ja huomioida eri asioita. Vaikka valemuistojenkin pitäisi olla terapeuteille ihan peruskauraa, niin silti ne meidän kokemusten mukaan aiheuttavat ongelmia.

Tästä näkökulmasta katsoen on hyvinkin mahdollista, että ap:n terapeutin ammattiosaaminen ei riitä ap:n auttamiseen.

Tai sitten sillä mitä kirjoitat ei ole mitään tekemistä ap:n tilanteen kanssa, halusit vain keventää sydäntäsi. Ei edelleenkään ole mitään keinoa todentaa tässä ketjussa, että kyse on valemuistoista ja meidän kaikkien tulisi olla sinun puolellasi tuttuasi ja hänen terapeuttiaan vastaan. Se on vähän liikaa nyt vaadittu. Tässä käsiteltiin enimmäkseen terapiassa käyneiden ihmisten kokemuksia. Toisten ihmisten terapioiden uhreiksi itsensä kokeville on omia ketjuja, jotka löydät varmasti helposti erilaisilla hakusanoilla täältä. Niissä on myös paljon hyviä näkökulmia!

Olet niin kovin varma, ettei sillä terapiassa kävikällä ole mitään raivoa sinua kohtaan? Vaikka et itse näkisi siihen syytä, sitä voi silti olla. Vaikkapa narsisti raivoaa ja vihaa kaikkia ihan tasapuolisesti ja tarvitaan jokin oikeutus sille, koska mikään ei ole heidän syytään. 

Jos terapiassa oleva ei tunne riittävää turvaa, hän ei pääse käsiksi syvimpiin juttuihinsa. Turvallisuus ei välttämättä ole kiinni terapeutista, mutta voi olla siitäkin. 

Vierailija kirjoitti:Tai sitten sillä mitä kirjoitat ei ole mitään tekemistä ap:n tilanteen kanssa, halusit vain keventää sydäntäsi. Ei edelleenkään ole mitään keinoa todentaa tässä ketjussa, että kyse on valemuistoista ja meidän kaikkien tulisi olla sinun puolellasi tuttuasi ja hänen terapeuttiaan vastaan. Se on vähän liikaa nyt vaadittu. Tässä käsiteltiin enimmäkseen terapiassa käyneiden ihmisten kokemuksia. Toisten ihmisten terapioiden uhreiksi itsensä kokeville on omia ketjuja, jotka löydät varmasti helposti erilaisilla hakusanoilla täältä. Niissä on myös paljon hyviä näkökulmia!

 

 Ketjuilla on tapana rönsyillä alkuperäisestä aloituksesta. Niin kävi tässäkin, eikä siinä ole mitään ihmeellistä, eikä sinun ole tarpeen siitä loukkaantua.

Jos sinä haluat olla terapiauskovainen, niin sinä saat sitä olla. Minä saan olla päinvastaista mieltä, ja minullakin on siihen oikeus.

Sinulta en ole vaatinut yhtään mitään. Se vaatimus on vain sinun päässäsi.

Miksi ihmeessä kävit siellä noin kauan, jos siitä ei ollut apua? Terapia kannattaa lopettaa nopeasti, jos se ei auta, ja vaihtaa terapeuttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut laitettiin raskaisiin psykologisiin tutkimuksiin, joiden päätteeksi sain OmaKantaan viisi kilometriä persoonani problematisointia, ja vointi todellakin huononi.

Sama kokemus. Trauma tutkimuksista aktivoituu aina terveydenhuollossa asioidessa.

Hei sinä, jos vielä luet tätä! Haluaisitkohan kertoa lisää? Tuntuu todella helpottavalta kuulla, että jollakulla on sama kokemus. T. Sama

Minun (ex) puolison pään ainakin sekoittivat terapissa. Hän voi paljon paremmin ennen sitä, ja elämässä jo oli järkeä ja tasapainoa.

Nyt hän ei enää tiedä mistään mitään, onko mikään ollut hyvä juttu vai erehdystä, ei enää uskalla uskoa omia ajatuksiaan kun terapiassa sanottu että elämän valinnat (puoliso mukaan lukien) voikin kaikki johtua vanhoista traumoista. 

Olen tuntenut vihaa tätä terapiaa kohtaan. Siellä ei koskaan käyty yhdessä. Nyt se jätti jälkeensä rikotun parisuhteen ja pari eksyksissä olevaa ihmistä.

Ainakin itselläni trauman pitääkin tavalla tai toisella aktivoitua elimistössä, jotta sitä saa purettua ulos. Se ei toki ole sama asia kuin traumatriggeröityä terveydenhuollossa, mutta traumasta ei pääse eroon siloittelemalla sen päälle. 

- eri

Vierailija kirjoitti:

Minun (ex) puolison pään ainakin sekoittivat terapissa. Hän voi paljon paremmin ennen sitä, ja elämässä jo oli järkeä ja tasapainoa.

Nyt hän ei enää tiedä mistään mitään, onko mikään ollut hyvä juttu vai erehdystä, ei enää uskalla uskoa omia ajatuksiaan kun terapiassa sanottu että elämän valinnat (puoliso mukaan lukien) voikin kaikki johtua vanhoista traumoista. 

Olen tuntenut vihaa tätä terapiaa kohtaan. Siellä ei koskaan käyty yhdessä. Nyt se jätti jälkeensä rikotun parisuhteen ja pari eksyksissä olevaa ihmistä.

Kuulostaa niin vastuuttomalta, ettei haluaisi edes uskoa. Mutta et ole ainoa.

Terapia ei saisi olla manipulaatiota, mutta kyllä tuosta sellainen tulee mieleen.

Minä ihmettelen miksi puolisoita ei oteta mukaan terapiaan. Ei tietenkään koko ajan, mutta että esim. kerran puolessa vuodessa puolisokin saisi tietää missä mennään ja miksi se terapiassa käyvä puoliso on muuttunut niin paljon ja miten siihen pitäisi suhtautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun (ex) puolison pään ainakin sekoittivat terapissa. Hän voi paljon paremmin ennen sitä, ja elämässä jo oli järkeä ja tasapainoa.

Nyt hän ei enää tiedä mistään mitään, onko mikään ollut hyvä juttu vai erehdystä, ei enää uskalla uskoa omia ajatuksiaan kun terapiassa sanottu että elämän valinnat (puoliso mukaan lukien) voikin kaikki johtua vanhoista traumoista. 

Olen tuntenut vihaa tätä terapiaa kohtaan. Siellä ei koskaan käyty yhdessä. Nyt se jätti jälkeensä rikotun parisuhteen ja pari eksyksissä olevaa ihmistä.

Kuulostaa niin vastuuttomalta, ettei haluaisi edes uskoa. Mutta et ole ainoa.

Terapia ei saisi olla manipulaatiota, mutta kyllä tuosta sellainen tulee mieleen.

Minä ihmettelen miksi puolisoita ei oteta mukaan terapiaan. Ei tietenkään koko ajan, mutta että esim. kerran puolessa vuodessa puolisokin saisi tietää m

Minun puolisoni kertoi terapiasta aluksi. Sitten terapeutti kielsi keskustelemasta terapiasta minun kanssani, koska siitä tuli kuulemma ongelmia. Ja siitähän ne ongelmat vasta alkoivat, kun puoliso kuitenkin muuttui ihan eri ihmiseksi, ja mitä vain häneltä kysyinkin, niin vastaus oli, että hän ei voi puhua siitä minun kanssani, koska siitä seuraisi ongelmia.

Eli käytännössä terapeutti esti meidän välillä kaiken muun keskustelun paitsi arjen asioista sopimisen. Hyvin pian sitten loppui ihmissuhdekin tähän puhumattomuuteen.

Kaikenlaista terapiaa sitä onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun (ex) puolison pään ainakin sekoittivat terapissa. Hän voi paljon paremmin ennen sitä, ja elämässä jo oli järkeä ja tasapainoa.

Nyt hän ei enää tiedä mistään mitään, onko mikään ollut hyvä juttu vai erehdystä, ei enää uskalla uskoa omia ajatuksiaan kun terapiassa sanottu että elämän valinnat (puoliso mukaan lukien) voikin kaikki johtua vanhoista traumoista. 

Olen tuntenut vihaa tätä terapiaa kohtaan. Siellä ei koskaan käyty yhdessä. Nyt se jätti jälkeensä rikotun parisuhteen ja pari eksyksissä olevaa ihmistä.

Kuulostaa niin vastuuttomalta, ettei haluaisi edes uskoa. Mutta et ole ainoa.

Terapia ei saisi olla manipulaatiota, mutta kyllä tuosta sellainen tulee mieleen.

Minä ihmettelen miksi puolisoita ei oteta mukaan terapiaan. Ei tietenkään koko ajan, mutta että esim. kerran puolessa vuodessa puolisokin saisi tietää m

Tuossa on mahdollista molemmat puolet. Se, että on oikeasti halunnut erota tai sitten ei. Jotenkin kuulostaisi siltä, että ihmistä on puskettu liian syvälle omiin voimavaroihin nähden. Mikä on vastuutonta. 

Tietenkään haitallinen puoliso ei näe itsessään mitään vikaa, joten mahdoton sanoa sitäkään, että kaikki on terapian syytä. 

Itsekin tiedän monta ihmistä, jotka pitäisi erottaa ihmisistä, jotka haittaavat heidän elmäänsä, mutta ei niin voi tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan että olisit validoinut raivon ja ottanut sen vastaan, pidit kaikkein tärkeimpänä lähteä oikaisemaan asioita terapeutille. 

Ihan mahdollista on se, että terapiapotilas ei ole koskaan saanut sinulta asiallista vastakaikua raivolleen ja olet muutenkin jyrkkä besserwisser. Sitten hänen mielensä saa niin tarpeekseen, että räjähdystä ei voi välttää, mutta koska olet kieltänyt häntä raivostumasta, hänen mielensä kehittää tarinan tapahtumista. Tarinan, joka herättäisi samoja tunteita, joita hän ei ole saanut perille kanssasi. 

Jos minun pitää jotain validointia tehdä, niin terapeutti olkoon hyvä ja opettakoon minulle siihen oikean tavan. Jos minä olen osa terapiaa, niin minut pitää sitten ottaa osaksi terapiaa, eikä olettaa, että minä osaan suorittaa terapiaharjoitteita ilman ohjausta.

Ja kun minulle vastasit, niin kommentoin siihen, että terapiapotilas ei todellakaan ole saanut minult

Onko kyseinen potilas koskaan raivonnut sinulle mistään, mikä on sinun vastuullasi?

Vierailija kirjoitti:

Olet niin kovin varma, ettei sillä terapiassa kävikällä ole mitään raivoa sinua kohtaan? Vaikka et itse näkisi siihen syytä, sitä voi silti olla. Vaikkapa narsisti raivoaa ja vihaa kaikkia ihan tasapuolisesti ja tarvitaan jokin oikeutus sille, koska mikään ei ole heidän syytään. 

Onhan sillä raivoa minua kohtaan, jota osoittaa suorasti ja epäsuorasti. Mutta en minä sitä ansainnut ole.

Nämä osaavat kyllä rikkoa, mutta eivät osaa korjata rikkomaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun (ex) puolison pään ainakin sekoittivat terapissa. Hän voi paljon paremmin ennen sitä, ja elämässä jo oli järkeä ja tasapainoa.

Nyt hän ei enää tiedä mistään mitään, onko mikään ollut hyvä juttu vai erehdystä, ei enää uskalla uskoa omia ajatuksiaan kun terapiassa sanottu että elämän valinnat (puoliso mukaan lukien) voikin kaikki johtua vanhoista traumoista. 

Olen tuntenut vihaa tätä terapiaa kohtaan. Siellä ei koskaan käyty yhdessä. Nyt se jätti jälkeensä rikotun parisuhteen ja pari eksyksissä olevaa ihmistä.

Kuulostaa niin vastuuttomalta, ettei haluaisi edes uskoa. Mutta et ole ainoa.

Terapia ei saisi olla manipulaatiota, mutta kyllä tuosta sellainen tulee mieleen.

Minä ihmettelen miksi puolisoita ei oteta mukaan terapiaan. Ei tietenkään koko ajan, mutta että esim. kerran puolessa vuodessa puolisokin saisi tietää m

Manipulointi minullekin tuli mieleen, en vain käsitä miksi, mitä varten. Vai nauttiiko joku saadessaan sotkeentua muiden elämään? Enkä minäkään olisi terapiaan muuten halunnut tuppautua, mutta ajattelin että siellä olisi voitu keskustella esim. siitä kuinka parhaiten olisin puolisoani pystynyt tukemaan.

Meillä oli mielestäni hyvä ja onnellinen parisuhde, en ollut täydellinen puoliso varmastikaan mutta en ole mikään hallitseva tai kontrolloiva ihminen, rakastan tätä ex-puolisoani paljon ja olen ollut tosi järkyttynyt tästä kaikesta. Pyrin ymmärtämään asioita. Terapeutti tuntui maalailevan ns. alusta aloittamisen haavekuvia, keski-ikäiselle ihmiselle. Että kaikki on vielä mahdollista ja kannattaa nyt miettiä tarkkaan haluaako sittenkin ihan muuta mitä on jo olemassa. Onkohan niin tyytymätön omaan elämäänsä, en ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut laitettiin raskaisiin psykologisiin tutkimuksiin, joiden päätteeksi sain OmaKantaan viisi kilometriä persoonani problematisointia, ja vointi todellakin huononi.

Sama kokemus. Trauma tutkimuksista aktivoituu aina terveydenhuollossa asioidessa.

Hei sinä, jos vielä luet tätä! Haluaisitkohan kertoa lisää? Tuntuu todella helpottavalta kuulla, että jollakulla on sama kokemus. T. Sama

Kävi jotensakin niin, että ylikuormituin kaikesta kyselemisestä ja vastailemisesta ja sairastuin trikotillomaniaan (ie. nypin karvoja useita tunteja päivässä). Puhuin siitä, mutta se ei kiinnostanut ketään ja lopulta sain jonkin kummallisen diagnoosin, josta ei ollut mitään hyötyä. Ahdistaa, että kaikki se ruodinta on kirjattu ylös. Miten sinulla?