Lue keskustelun säännöt.
Erosin tänään - epätodellinen olo
23.06.2025 |
Seurustelimme kaksi vuotta, olimme etäsuhteessa mutta näimme kuukausittain ja pidimme päivittäin yhteyttä.
Ajan kuluessa aloin pelkäämään, että sama asia joka kariutti hänen ensimmäisen vakavan suhteensa - puhumattomuus tunteista - koituisi meidänkin kohtaloksi. Ja niin siinä kävi.
Mies täysin välttelevä kiintymystyyliltään. Hän ei osannut reagoidaan oikein mihinkään sanallisiin tunneilmaisuihini. Esim. eräänä aamuna vihdoin yhdessä herättyämme sanoin, että rakastan häntä. Hän vastas "voimmeko puhua tästä kunnolla herättyämme", mutta asiaa ei enää nostettu sinä päivänä esille. Myöhemmin juttelin tästä, hän sanoi että ehkä tunteemme eivät ole erilaiset, mutta näytämme ne vaan eri tavoin..
Kuitenkin, hän ei osannut soitella tai puhua puhelimessa. Nyt viimeisin kuukausi meni niin, että hän ei ole vastannut yhteenkään puheluuni, koska hänellä aina jotain kiirettä, tai soittanut minulle takaisin. Kuukauteen!
Juhannuksen alla sovimme, että nyt viikonloppuna saisimme puhelun onnistumaan. Eilen aamulla hän kysyi, mikä olisi minulle hyvä hetki. Vastasin hänelle, että illalla käy hyvin, silloin olen kotona. Hän vastasi että sukuloi päivällä, mutta ilmoittaa kun on kotona. Puolilta öin häneltä oli tullut viesti "anteeksi, kulta, soitellaan huomenna, lupaan!".
Luin viestin ja mahaan ilmestyi kylmä kivimöhkäle. En edes ollut surullinen, vaan suutuin. Aamulla laitoin hänelle viestiä etten pysty tähän, näin ei voi toimia parisuhteessa, etten saa puolisoani kuukauteen puhelimitse kiinni? Se ei ole ok millään muotoa. Hän vastasi että olen epäreilu, en minäkään ole aina tavoitettavissa, eikä hän silloin valita. No, ei hän myöskään ehdota tai pyydä puhelinsoittoja.
Olen jotenkin aivan rikki. Viimeiseen asti toivoin että saadaan tämä jotenkin auki puhuttua.
En ole saanut hetkeen syötyä kunnolla tämän tilanteen ollessa kummallisen sekava. Ruoka ei maistu, olen purrut kynteni aivan nysiksi, yöllä narskutan hampaita niin että aamulla korvat soivat.
Kesäksi olimme suunnitelleet vaikka mitä reissuja. Mikään ei toteudu. Olen nyt täysin yksin, ja soimaan itseäni että miksi menin rakastumaan ihmiseen, josta mun olisi pitänyt heti alussa ymmärtää, ei olisi parisuhteeseen?
Kommentit (102)
Älä ota välttelevää seuraavaksi. Miksi kuvittelit, että hän muuttuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
tunneköyhää kumppania ei kannata ottaa ja monesti mm. hyvin korkeakoulutetuilta puuttuu mm. tunneälykkyys ja empatia
ja kannattaa muistaa että toisaalta ilman kumppania on jopa onnellisempi muuten teet koko elämän kompromisseja kaikista asioista, ilman kumppania et joudu siihen vankeuteen kun opettelet olemaan onnellinen itsesi kanssa, pystyt siihen kyllä
ap vastaa. Olen itsekin korkeasti koulutettu, en ehkä haluaisi yleistää tuolla lailla. Olen myös avioeronnut 10v sitten joten tunnistan syyt milloin kannattaa suhteen eteen jatkaa taistelua ja milloin luovuttaa, sekä yksin olemisen toki handlaan hyvin - olenhan nytkin ollut etäsuhteessa tämän pari vuotta.
Silti, todella, todella surullinen olo. Järki / tunteet jne.
Vierailija kirjoitti:
tunneköyhää kumppania ei kannata ottaa ja monesti mm. hyvin korkeakoulutetuilta puuttuu mm. tunneälykkyys ja empatia
ja kannattaa muistaa että toisaalta ilman kumppania on jopa onnellisempi muuten teet koko elämän kompromisseja kaikista asioista, ilman kumppania et joudu siihen vankeuteen kun opettelet olemaan onnellinen itsesi kanssa, pystyt siihen kyllä
Just just. Korkeakoulutetuilta puuttuu tunneälyä, koska siellä korkeassa koulussaan eivät opi vastuuta ja itsereflektointia. Kyllä pitää kunnom wt-röökiukko olla, joka on käynyt kovan elämämkoulun niin löytyy tunneälyä.
Helpottaa, kun saa tehtyä ratkaisun. Kannattaa keskittyä omaan hyvinvointiin ja mennä ihmisten ilmoille eikä jäädä suremaan asiaa.
Meressä on kaloja, kesää jäljellä. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuukauteen ette ole saaneet toisianne kiinni puhelimella ja silti kaikenlaisia kesäsuunnitelmia?
Kyl kyl.
No, vähän eri mutta kuitenkin sama. Minäkin olin ihan epäterveessä suhteessa melkein kaksi vuotta. Ero tuli maaliskuussa ja vieläkin olen jotenkin hajalla.
Mutta siis halusin sanoa sinulle sen, että älä soimaa itseäsi. Olet varmasti kiltti ja ymmärtäväinen ihminen, joka haluaa uskoa kaikista hyvää. Liiankin pitkään. Nyt on mahdollista opetella pitämään itsestään huolta tulevaisuudessa ettei jää tämmöisiin virityksiin oman hyvinvointinsa kustannuksella. Mies on jotenkin jäänyt roikottamaan sinua tuossa kun et ole osannut pitää puoliasi ja vältellyt vaikeita aiheita. Lueskele omista rajoista ja muusta.
Miehessä et menettänyt pitemmän päälle juuri mitään. Ei se tuosta olisi paremmaksi tullut. En minäkään menettänyt, vaikka vieläkin mieli uskottelee niin. Ja minua sentään petettiin. Läheisriippuvainen ihminen ei osaa tervettä rajanvetoa. Katso olisiko sinulla samoja ongelmia. Kiintymystyyleihin ilmeisesti oletkin jo tutustunut. Tsemppiä. Nyt tulee elämääsi mahdollisuus tutustua ihmiseen joka haluaa olla oikeasti kanssasi ja jolle tunteesi ovat tärkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi, miten se mies oli PUOLISOSI vaikka olitte tapailleet kaksi vuotta "kuukausittain" ja elitte etäsuhteessa? Älä käytä noin isoja sanoja. Mies oli sitoutumiskammoinen ja pelästyi rakkauttasi.
No eipä toi mikään iso menetys ollut, kun hädin tuskin edes tapasitte toisianne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä oli sivusäätöjä, tai sinä olit se sivusäätö.
M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, miten se mies oli PUOLISOSI vaikka olitte tapailleet kaksi vuotta "kuukausittain" ja elitte etäsuhteessa? Älä käytä noin isoja sanoja. Mies oli sitoutumiskammoinen ja pelästyi rakkauttasi.
luulen ettei ollut sitoutumiskammoinen, ei vain halunnut sitoutua tähän naiseen. tämä nainen oli vain varasuunnitelma siihen saakka kunnes löytyy kovempi naaras!
minkälaiset kesäfestarisuunnitelmat teillä oli? millaista reissua olisi ollut tarjolla? mistä jäätiin nyt paitsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on ettet muuta löytäisi? Haluatko tosiaan suhteen, jossa ei olla juurikaan tekemisissä? Olet mennyt halpaan.
Tuo välttelevä kiintymysmalli on vain etuoikeutettujen ja kusipäisten naisten itsepetosmetodi, kun ne ei halua myöntää sitä ettei itsellä rahkeet riitä olla sellainen puoliso, johon mies oikeasti haluaisi sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ettet muuta löytäisi? Haluatko tosiaan suhteen, jossa ei olla juurikaan tekemisissä? Olet mennyt halpaan.
niin juuri. sulla oli jo suunnitelmat kesäksi valmiina, niin mitä jos toteuttaisit ne ja katsoisit tulisko mitään kivaa vastaan!
Eihän tuo edes ollut mikään oikea suhde...
Välttelevä käytös on RED FLAG. Ei tule muuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuukauteen ette ole saaneet toisianne kiinni puhelimella ja silti kaikenlaisia kesäsuunnitelmia?
Kyl kyl.
Käsitin tuossa, että mies luistaa puhelimessa puhumisesta. Joo ei pitäisi olla liikaa pyydetty kuulla joskus sitä ääntäkin jos suhteessa ollaan. On näitä miehiä nähty jotka päättää yksipuolisesti koska ja miten ollaan yhteyksissä ja se on vaan alentavaa ja tietynlaista henkistä väkivaltaa kieltäytyä puhumasta.
Ja ihmisillä on kesäsuunnitelmat usein tiedossa jo talvella.
tunneköyhää kumppania ei kannata ottaa ja monesti mm. hyvin korkeakoulutetuilta puuttuu mm. tunneälykkyys ja empatia
ja kannattaa muistaa että toisaalta ilman kumppania on jopa onnellisempi muuten teet koko elämän kompromisseja kaikista asioista, ilman kumppania et joudu siihen vankeuteen kun opettelet olemaan onnellinen itsesi kanssa, pystyt siihen kyllä