Lakimiehiä paikalla, onko mitään keinoa estää ettei lapseni joudu ottamaan lapsuudenperintöäni?
Purkukuntoinen talo, eli kotitaloni, jossa olen osakkaana. Oli ihan hyväkuntoinen silloin kun perin osuuden siitä enkä alaikäisten lasten takia olisi voinut luopua koska silloin talolla oli vielä arvoa. Leski jäi siihen ja eli vielä yli 20 vuotta. Emme ole jakaneet sitä, koska perintö kuitenkin palautuisi minulle, sillä veljellä ei ole lapsia eikä vaimoa. Siinä asuu nyt yksi henkilö vuokralla, mutta hän on jo vanha ja syksyllä muuttaa vanhusten asuintaloon jos saa paikan, eikä se ole enää talviasuinkelpoinen, nippa nappa siinä voi nytkään olla. Vuookra ei kata kuluja mitä meille tulee mutta tämä järjestely käy meille että talo on pysynyt asuttuna. Hän on sitä vähän pitänyt kunnossa mutta enää ei oikein jaksa, se on ollut lähes olemattoman vuokran ehtona että tekee pienet korjaukset ja pitää pihasta huolta. Sijainti on huono. Naapurit eivät saa parempikuntoisiaan talojaan myytyä - no yhdellä siinä se on kyllä ylihintainen, mutta naapurit kertoivat että yhtään katsojaa ei ole käynyt ja on ollut myynnissä jo monta kuukautta. Jos tuo talo periytyy lapsille, heille tulee kuluja siitä ja kumpikin asuu kaukana eikä ole kiinnostunut muuttamaan lähellekään. Kesäpaikaksi siitä ei ole, pieni tontti keskellä kylää ja lähialueella on useita rakentamattomiakin tontteja myytävänä. Tontin laskennallinen hinta ei kata purkukustannuksia, olen laskenut tämän. En ole itse kiinnostunut muuttamaan ko. paikkakunnalle tai ruveta kunnostamaan taloa enää tässä iässä, koska siinä on jyrkkiä portaita ja paljon kunnossapitoa.
Olen miettinyt että siirrän kaikki omaisuuteni miehen nimiin tai toisena vaihtoehtona myydään nykyinen asunto ja annetaan lapsille ennakkoperintöä, voitaisiin muuttaa jo vuokralle vanhuudenpäivien asuntoon. Ei täällä kuitenkaan enää vuosikausia tallata, ollaan yli 60. Veljeltä ei nyt mitään perintöä lapsille jää joten siitä ei tarvitse välittää.
En oikein löydä googlella tähän neuvoa.
Kommentit (217)
Testamenttaa kiinteistö lahjoituksena palokunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyisköhän sen talon ja tontin testamenttaamaan kunnalle jossa se sijaitsee🤔 nyt kannattaa kysyä lakimiestä apuun eikä yrittää saada tältä palstalta neuvoja.
Miksi kunta ottaisi sitä vastaa tai mikään muukaan taho vaikka testamenttaisikin?
Sen jälkeenhän se menisi valtiolle. Problem solved.
Niin? Mitä valtio sillä tekisi?
No se ei ole sinun eikä minun huoleni.
Ei ottaisi vastaa. Mitään perintöä ei ole minkään tahon pakko ottaa vastaa. Siitä voi kieltäytyä.
Perinnöt joita kukaan ei ota vastaan menevät valtiolle. Valtio on juurikin se viimeinen takalaita jolle paska päätyy.
Vierailija kirjoitti:
Ap: n pitkä sloitus aiheuttaa vaan hämmennystä.
Myynti ehdiäottaneet huomioikaa ap omistaa kiinteistöstä vain osan. Ap ei voi sitä myydä. Mehän emme tiedä ap:n veljen intresseistä.
Osuuden kiinteistöstä voi myydä tai lahjoittaa. Osuuden kuolinpesästä voi myydä tai lahjoittaa. Yhteisomistuksen purkua voi hakea kuka vain yhden siivun omistaja.
Vierailija kirjoitti:
Step 1: Kysy veljeltä, yritetäänkö myydä talo ja tontti 0-100 € hintaan, vai jatketaanko kustannusten makselua.
Step 2: Yritetään myydä.
Step 3: Jos ei onnistu, palaa Vauva-palstalle.
Parempi ja nopeampi Step 1: kysy veljeltä haluaako ap:n osuuden lahjana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Aion nyt vaatia että se on hyväksyttävä seuraava tarjous mikä tulee tai muuten jaetaan kaikki niin että minä en ota mitään vastaan."
Eli toisin sanoen lahjoita sen veljelle. Ihan varmasti molemmille oikea ratkaisu.
Veljen pitää suostua ottamaan lahja vastaan. Vastentahtoisesti ei voi lahjoittaa. Myös lahjasta voi kieltäytyä.
No miksi hän sitten vastustaa myyntiä jos hän ei siitä ole kiinnostunut edes lahjana?
Laitat oman osuutesi hinnaksi euro tai kaksi. Veli tekee mitä haluaa ostaa tai ei. Jos veli ei ole kiinnostunut ostamaan lahjoitatte tontin kunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Kiintöistöverosta pääsee kyllä eroon vaikka perilliset talosta sinällään ei eroon pääsisikään.
Ensisijaisesti kannattaa kysyä onko joku valmis se ostamaan purkukuntoisena. Purettaessa siitä voi vielä olla jollekin hyötyä ja purkamisen jälkeen hankkiutua eroon kiinteistöverosta.
Kai siitä tontista kiinteistövero silti maksetaan.
Pistä talo myyntiin eurolla ja kysy ostaisiko vuokralainen sen. Jos ei osta, myy negatiivisella hinnalla, eli maksat vaikka 500 euroa, että joku sen huolisi. Voit alkaa muuttaa omaisuuttasi kiinteään muotoon (vaikka koruiksi) ja annat siten lapsille niitä perintönä (jos siis uhkana olisi, että lapset joutuisivat ottamaan tönön vastaan). Eli annat tavallaan perinnön kiinteässä muodossa ohi valtion byrokratian. On varmasti juristeja, jotka osaavat junailla tällaisen tilanteen parhain päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset saavat perinnön täysi-ikäisinä, eikös siitä voi kieltäytyä jolloin paikka menee valtiolle?
Testamentin voi laatia myös niin, että perilliset voivat ottaa vastaan vain osan perinnöstä. Silloin sieltä voidaan eritellä pois esim. tämä kiinteistö. Tässä kannattaa toki käyttää apuna osaavaa lakimiestä.
Kiitos, tämä on hyvä vaihtoehto mitä mietin tässä aikaisemmin joskus. Nyt vaan aloin miettiä asiaa vasta. Tämä asukas sanoi aiemmin että asuisi vielä yhden talven mutta on nyt kuitenkin hakeutunut jonoon vanhusten asutoon kun jalka meni huonoksi ja portaat on hankalat. Taidan aloittaa testamentin laatimisen. Veljen osuudesta lasten on helppo kieltäytyä.
Ottaisko veli lahjoituksen vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Talo purkuun
Se on kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette edes yritä veljesi kanssa löytää kiinteistölle ostajaa/ jotakuta jolle se kelpaa lahjoituksena? Miksi maksaa kiinteistöveroja vielä vuosikausia ja jättää/testamentata se jollekulle?
Veli jarruttaa. En jaksaisi alkaa riidellä asiasta. Tiedän kyllä että voisin vaatia pesän jakoa, mutta eno on erityisesti kuopukselle tärkeä enkä haluaisi katkaista välejä. Siitä tulee aina kinaa kun alan puhua että tuosta omaisuudesta pitäisi päästä eroon. En ihan kaikkea ole tässä kertonut, talo on suurin murhe mutta muutakin omaisuutta on toisaalla, kiinteää ja arvotona, mutta se muu omaisuus saadaan kyllä myytyä purettavaksi, sillä siitä pystyy tekemään jotain ja sille on ostajaehdokkaita ollutkin. Veli jarruttaa siinäkin, ei suostu siihen hintaan mikä minulle on ihan ok kun vaan eroon pääsisi. Puolestani veli saa pitää kaikki rahat mitä noista saa jos jotain saa. A
Tuossa tilanteessa kannattaa jakaa perintö. Vaikka niin että antaisit veljelle selvästi suuremman osan sitä perintöä, kunhan saisitte sen jotenkin jaettua niin että jaon jälkeen sä voisit hankkiutua omasta osuudestasi eroon, ja veli voisi sitten tehdä omalla osuudellaan ihan mitä haluaa.
Jos sä et saa veljesi kanssa sovittua perinnön jakamisesta, niin sitten on aika epätodennäköistä että sä saisit sovittua mistään muustakaan, koska se jakaminen on tuollaisissa yleensä helpoin mistä voi sopia.
Jos kuolinpesään kuuluva muu omaisuus on tarpeeksi arvotonta niin silloin sun kannattaisi myös miettiä että voisitko sä lahjoittaa sen oman kuolinpesän osuuden veljellesi. Kovin arvokasta ei kannata lahjoittaa, mutta muutaman tonnin arvoinen kuolinpesän osuus on joskus parempi vaikka lahjoittaa että siitä pääsee eroon.
Mihin tahansa ratkaisuun päädytkin, tee se juristin avustuksella. Älä hae ns. väärää säästöä. Emme me turhaan kymmeniätuhansia sivuja tenti.
Ei ole (enää) oma lehmä ojassa.
Veljellä on siis jotain sellaista omaisuutta jota ap hamuaa itselleen tai lapsilleen. Veikkaan metsää. Muuten oli todella yksinkertaista: arvottomat vanhat tönöt lahjoituksena veljelle ja tulevaisuudessa kaikki vaan kieltäytyy perinnöstä jos tulevat perintökaaren mukaan ap:n perheeseen eikä esim testamentilla mene muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapset saavat perinnön täysi-ikäisinä, eikös siitä voi kieltäytyä jolloin paikka menee valtiolle?
Testamentin voi laatia myös niin, että perilliset voivat ottaa vastaan vain osan perinnöstä. Silloin sieltä voidaan eritellä pois esim. tämä kiinteistö. Tässä kannattaa toki käyttää apuna osaavaa lakimiestä.
Kiitos, tämä on hyvä vaihtoehto mitä mietin tässä aikaisemmin joskus. Nyt vaan aloin miettiä asiaa vasta. Tämä asukas sanoi aiemmin että asuisi vielä yhden talven mutta on nyt kuitenkin hakeutunut jonoon vanhusten asutoon kun jalka meni huonoksi ja portaat on hankalat. Taidan aloittaa testamentin laatimisen. Veljen osuudesta lasten on helppo kieltäytyä.
Mielestäni tuo testamentista osittaisluopuminen ei ratkaise omistusoikeuden siirtymisen ongelmaa silloin, jos kukaan ei ole halukas ottamaan tätä omaisuuserää vastaan. Silloin kai vastuut pysyvät edelleen kuolinpesällä ja sen osakkailla, myös tämän omaisuuserän osalta. Osakkaat eivät kai vastaa henk. koht. omaisuudellaan kuolinpesän veloista, jolloin jos kukaan ei ota omaisuuserää vastaan, jää kai tuo omaisuuserä lopulta kuolinpesän konkurssipesän vastuulle. Mutta niin kauan kuin kukaan ei hae kuolinpesää konkurssiin vastaa kai jakamaton kuolinpesä kuolinpesään kuuluvin varoin tuosta ilman omistajaa jääneestä omaisuuserästä.
Käyttäjä7079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo purkuun
Se on kallista.
Harvoin purkamisesta enemmän kuluja tulee kuin mitä sen purkutavaran arvo on. Se on totta että tuntityönä sitä ei kannata tehdä mutta jos aikaa ja intoa on niin saahan noista usein monen moista hyödyllistäkin tavaraa/materiaalia.
"Suomessa on 200 000 asumatonta kiinteistöä. Autiotalon omistaja voi joutua korjaamaan luvattomien kulkijoiden jälkiä ja vastaa heidän turvallisuudestaan."
Vierailija kirjoitti:
Pistä talo myyntiin eurolla ja kysy ostaisiko vuokralainen sen. Jos ei osta, myy negatiivisella hinnalla, eli maksat vaikka 500 euroa, että joku sen huolisi. Voit alkaa muuttaa omaisuuttasi kiinteään muotoon (vaikka koruiksi) ja annat siten lapsille niitä perintönä (jos siis uhkana olisi, että lapset joutuisivat ottamaan tönön vastaan). Eli annat tavallaan perinnön kiinteässä muodossa ohi valtion byrokratian. On varmasti juristeja, jotka osaavat junailla tällaisen tilanteen parhain päin.
Perintöveron joutuu maksamaan alueen markkinahinnan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
"Suomessa on 200 000 asumatonta kiinteistöä. Autiotalon omistaja voi joutua korjaamaan luvattomien kulkijoiden jälkiä ja vastaa heidän turvallisuudestaan."
Osa ei myy ajoissa maaseudun taloja ja sitten ne on niin kamalassa kunnossa, että ei kukaan osta enää niitä. Ovat olleet kylmillään ja talon rakenteet piloilla ja hometta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistä talo myyntiin eurolla ja kysy ostaisiko vuokralainen sen. Jos ei osta, myy negatiivisella hinnalla, eli maksat vaikka 500 euroa, että joku sen huolisi. Voit alkaa muuttaa omaisuuttasi kiinteään muotoon (vaikka koruiksi) ja annat siten lapsille niitä perintönä (jos siis uhkana olisi, että lapset joutuisivat ottamaan tönön vastaan). Eli annat tavallaan perinnön kiinteässä muodossa ohi valtion byrokratian. On varmasti juristeja, jotka osaavat junailla tällaisen tilanteen parhain päin.
Perintöveron joutuu maksamaan alueen markkinahinnan mukaan.
Ei .moilla ole mitään markkinahintaa kun ei ole ostajiakaan.
Juuri tätä mietin että jos tarkoitus on vaan päästä eroon tontista niin myy se tappiolla. Näin tehdään muillekin tavaroille, annetaan kierrätykseen tai laitetaan eurolla myyntiin.