Onko 45-vuotiaalla enää mahdollisuutta kasvattaa varallisuutta?

Elämä meni kolmen lapsen yksinhuoltajana. Lasten eteen tein kaikkeni ja elätin heidät pienellä palkallani, maksoin autokoulut ja pääsykoekurssit. Lapset ovat nyt aikuisia, kouluttautuneet yliopistossa ja elävät taloudellisessa yltäkylläisyydessä. 

Itse en omista mitään, asun vuokralla ja elän hyvin pienesti. Eläke tulee siis olemaan myös pieni. Säästöjä ei ole. Kuilu omiin lapsiin kasvaa, he eivät kykene ymmärtämään että en pysty samanlaiseen elämäntyyliin, esim lähtemään heidän kanssaan ulkomaille, laskettelureissuille, hotelleihin jne.

Sen tein nyt, että lähdin kouluttamaan itseäni vihdoin näiden vaikeiden ja rankkojen vuosien jälkeen kun olen ollut yksin vastuussa lapsista. Aiemmin ei ollut mitään mahdollsuuksia, koska mitään tukiverkostoja ei ollut edes lasten isästä. Isä lähti aikoja sitten ja perusti uuden perheen, ei tavannut enää lapsia ollenkaan. Isovanhemmat menehtyivät suht nuorina. Nyt minullakin tulee olemaan korkeakoulututkinto niin kuin muillakin meidän perheessä, ja vielä hyvin työllistävällä alalla. Toisaalta alkaa olla kaikenlaista vaivaa eletystä elämästä. En ehtinyt huolehtimaan kovin hyvin edes terveydestäni.

Katsotaan siis pääsenkö tästä vielä jaloilleni. Taloudellisia haaveita on, mutta en tiedä onko ne enää mitenkään realistisia tässä iässä ja elämäntilanteessa.