Lue keskustelun säännöt.
Miksi aina sanotaan että se on oma syy, jos ei ole ystäviä?
07.06.2025 |
Kyllä se voi myös olla että on sellainen ihminen jonka ystävä kukaan ei halua olla eli vastuu on niillä muilla. Syitä voi olla esim. rumuus ja köyhyys, ja että näiden myötä ei pääse elämässä eteenpäin. Niin silloin ei välttämättä kelpaa kaveriksi edes vertaisilleen.
Kommentit (455)
Vierailija kirjoitti:
Voisko olla, että se ei ole kenenkään syy? Voisko??
Niin no minähän tässä juuri vastustan sitä syyllistämistä. Eli niiden yksin jääneiden itsensä syyllistämistä omasta yksinäisyydestään. T. ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lainaukset eivät (taaskaan) toimi. Joku kirjoitti tulessa makaamisesta.
Ihmiseltä ei kysytä, haluaako hän jäädä tuleen makaamaan.
Osa kokee luontevaksi jäädä, osa ei. Silti voi olla, että joudut jäämään, jos lapsuus on sairastuttanut sinut niin pahasti.
Minä kuvittelin päässeeni pois tulesta ja eroon siitä loppuelämäkseni, mutta niin vaan taas palaa koko kokko enkä pääse siitä ulos, vaikka olen tehnyt vaikka ja mitä. Olosuhteet voivat joskus olla todella paskat. Niitä on tullut nähtyä oman lisäksi vertaisryhmissä.
Mutta joo, samaa mieltä siitä, että siitä tulesta kannattaa pyrkiä pois, mutta olla syyllistämättä itseään liikaa, jos ei pysty lentämään ilman siipiä.
Voithan sinä selitellä asiaa ihan miten haluat, mutta edelleen olen sitä mieltä että vailla ystäviä eläminen on tuollaisen ihmisen omalla vastuulla. Kukaan ei voi sitä lapsuutta tai perintötekijöitä jälkikäteen korjata, niiden kanssa joko elää tai sitten ei.
"Syy" ei myöskään välttämättä tarkoita mitään tuomiota, vaan esim. että "syy allergioihin on viime aikainen kuivuus".
"Voithan sinä selitellä asiaa ihan miten haluat, mutta edelleen olen sitä mieltä että vailla ystäviä eläminen on tuollaisen ihmisen omalla vastuulla. Kukaan ei voi sitä lapsuutta tai perintötekijöitä jälkikäteen korjata, niiden kanssa joko elää tai sitten ei."
On myöskin ihan yleisinhimillinen moraalinen velvollisuus auttaa huono-osaisempien, heikoilla olevia ihmisiä. Tämä periaate löytyy jopa lakikirjastamme. Ja se on täysin mahdollista ja jopa helppoa. Että sitä suuremmalla syyllä se on koko ihmiskunnan velvollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
>>Aloittajalla on kieltämättä mielenkiintoinen tapa hahmottaa ystävyyttä. Onko se aitoa ystävyyttä, jos se perustuu pinnallisille asioille? Moni varakas ihminen on yksinäinen juuri siitä syystä, että niitä onnenonkijoita on niin paljon. Vaikka ihmiset toki usein ystävystyvät sosioekonomisen luokkansa sisällä, tuskin kukaan haluaisi että hänen ystävänsä sentään vain sitä katsovat.<<
Ei se toki ainoa asia ole mitä katsotaan, mutta kuitenkin sen täytyy sieltä muiden ominaisuuksien joukosta löytyä.
Pyh. Mulla on ystäviä todella erilaisista taustoista. On puhtaasti omaa kyvyttömyyttä, jos ei kykene ystävystymään eri elämäntilanteessa olevan ihmisen kanssa.
Luulisin, että yksinäisillä on puhtaasti omaa kyvyttömyyttä ystävystymisessä, muutenhan eivät olisi yksinäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti, noin sanovat ihmiset ovat niitä, joiden mielestä myös ihmisten pelot ovat ihmisten omaa syytä, kuten kaikki muukin tässä maailmassa. Ihmiset ovat yksinkertaisesti vain liian pelottavia, jotta niistä olisi ystäviksi.
Pelot eivät ole aina ihmisen omaa syytä, mutta se mitä peloillaan ja/tai peloilleen tekee, on ihmisen oma valinta. Niistä kun voi päästä myös irti. On siis oma valinta, että aikooko elää niiden kanssa vai päästää irti.
Eikö se ole sama asia, jos ihmiset ovat pelottavia, niin silloin on "päästettävä niistä irti", siis ihmisistä. Eivät ne ihmiset muutu yhtään ystävällisemmiksi, jos ajattelen niistä toisin. Kyllä se on niiden ihmisten tehtävä muuttaa omia ajatuksiaan ja toimia toisin, jotta eivät olisi pelottavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että jos nyt esim. joka tapauksessa on järjestämässä juhlat, niin ei jätä sieltä ketään ulos vain rumuuden, köyhyyden ja yksinäisyyden takia, vaan hyödyntää esim tilaisuuden järjestää hänelle uusia ystäviä vaikka ei nyt sitten juuri siitä itse ottaisikaan mitään erityistä vastuuta.
Kun järjestän juhlat, kutsun sinne vain ystäviäni.
Mä olen jo ajatellut, että kun isästä joskus aika jättää, olen vihdoin vapaa sukujoulujen järjestämisestä. Mun lapseni osaavat järjestää joulunsa ihan itsekin. Eivät hekään niihin sukujouluihin ole osallistuneet muiden kuin isovanhempiensa takia. Nyt on jäljellä enää isoisä. Kun mun isäni kuolee, kaikki langat sukuyhteisöön katkeaa. Ja sen jälkeen ensimmäisenä jouluna kutsun kotiini joulua viettämään asuinalueeni yksinäisiä. Tai voi olla, että sen ensimmäisen joulun syön vaan kinkkua ja rosolia ja syljeskelen sohvalla maaten kattoon, mutta seuraavana jouluna sitten.
Vierailija kirjoitti:
"Syy" ei myöskään välttämättä tarkoita mitään tuomiota, vaan esim. että "syy allergioihin on viime aikainen kuivuus".
Näin minä sen ajattelen myös tässä yhteydessä. Yleensä selittävät tekijät sille ettei ole ystäviä löytyvät omasta käyttäytymisestä. Ja se on hyvä, koska sen voi korjata.
Mulla oli alkoholistivanhemmat, koulussa kiusattiin pahasti ja olen autisti. Eli ns syyllisiä löytyisi varmaan itseni ulkopuolelta ihan riittävästi. Silti ajattelen ettei ole järkevää jäädä syyllistämään muita tai liikaa syyllistyä itse, vaan korjata sen minkä voi, surra kun surettaa ja mennä eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmat ihmiset lähettävät vapaaehtoisina koko ajan joitain avustuksia Afrikkaan, joten miksi samalla periaatteella ei parin ystävällisen sanan ja hymyn verran auttaisi myös heikko-osaisempia suomalaisia lähimmäisiä??.. ei oikeasti ole niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika usein se syy löytyy peilistä. Kyse ei ole siitä, että välttämättä olisi ihmisenä vikaa vaan siinä että ei itse tee elettäkään asian eteen. Tosi moni on yksinäinen ihan siksi ettei tee ns omaa osuuttaan niin pahalta kuin se kuulostaakin. Jättäydytään tarkoituksella tai tahattomasti taka-alalle porukassa, istutaan naama mutrussa sivussa eikä osallistuta keskusteluun, ei hakeuduta ihmisten pariin, tapahtumissa ja juhlissa istutaan hiljaa, vältetään katsekontaktia, ei esitellä itseä uusien ihmisten kanssa jne. Se luo väistämättä muille efektin ettet halua ihmisiä lähellesi.
En usko, että kukaan ei olisi ystävä vain siksi että on köyhä ja ruma. Rumuus aika subjektiivinen käsite loppujen lopuksi ja rumuuteenkin liittyy paljon asioita joihin voi itse vaikuttaa. Ihminen muuttuu aika rumaksi jonkun silmissä jo äkkiä ihan käytökselläkin ja käytös on sellainen as
jos joku jyrää sut keskustelussa sun pitää puolustaa puheenvuoroasi vaikka toteamalla anteeksi, oli kylläkin asia minulla kesken yms. Aikuisen luulisi tietävän että kukaan muu ei sua puuolusta kuin sinä itse ja turha olettaa että rajattomat antaisi sen vuoron ilman konfliktia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tässäkin ketjussa jotkut jo sanoivat että muissa maissa on ystävällisempiä ihmisiä ja ovat siksi muuttaneet niihin, miksi ei saman tien me suomalaisetkin voitaisi alkaa hiukan ystävällisemmiksi ja lämpimämmiksi ihmisiksi??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaukset eivät (taaskaan) toimi. Joku kirjoitti tulessa makaamisesta.
Ihmiseltä ei kysytä, haluaako hän jäädä tuleen makaamaan.
Osa kokee luontevaksi jäädä, osa ei. Silti voi olla, että joudut jäämään, jos lapsuus on sairastuttanut sinut niin pahasti.
Minä kuvittelin päässeeni pois tulesta ja eroon siitä loppuelämäkseni, mutta niin vaan taas palaa koko kokko enkä pääse siitä ulos, vaikka olen tehnyt vaikka ja mitä. Olosuhteet voivat joskus olla todella paskat. Niitä on tullut nähtyä oman lisäksi vertaisryhmissä.
Mutta joo, samaa mieltä siitä, että siitä tulesta kannattaa pyrkiä pois, mutta olla syyllistämättä itseään liikaa, jos ei pysty lentämään ilman siipiä.
Voithan sinä selitellä asiaa ihan miten haluat, mutta edelleen olen sitä mieltä että vailla ystäviä eläminen on tuollaisen ih
Ymmärrän sanan vastuu toisin kuin sinä. Onko hometalon omistajuus omalla vastuulla. Onko syöpään sairastuminen omalla vastuulla. Onko omalla vastuulla syntyä autistiksi. Onko omalla vastuulla se kehityksellinen trauma, joka on syntynyt lapsuudessa ja johtanut moniin uusiin myöhemmin elämässä.
Sana vastuu on omituinen tuollaisessa yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävättömyys voi olla tietoinen valinta. Ei ole mikään pakko olla porukoissa.
Vierailija kirjoitti:
Useimmat ihmiset lähettävät vapaaehtoisina koko ajan joitain avustuksia Afrikkaan, joten miksi samalla periaatteella ei parin ystävällisen sanan ja hymyn verran auttaisi myös heikko-osaisempia suomalaisia lähimmäisiä??.. ei oikeasti ole niin vaikeaa.
Ah, tyypillinen väärin autettu -argumentti.
Olen kokeillut vapaaehtoistyötä todella monessa muodossa. Vielä en ole ainakaan löytänyt sellaista mistä saisin jotain iloa itsellenikin. Ajattelen että sillä aikaa on parempi edes lahjoittaa sitä rahaa eniten tarvitseville
"jos joku jyrää sut keskustelussa sun pitää puolustaa puheenvuoroasi vaikka toteamalla anteeksi, oli kylläkin asia minulla kesken yms. Aikuisen luulisi tietävän että kukaan muu ei sua puuolusta kuin sinä itse ja turha olettaa että rajattomat antaisi sen vuoron ilman konfliktia."
Kyllä minä puolustan sellaista jonka päälle koko ajan puhutaan ja ärähdän niille päälle puhujille, ei ole ollenkaan mahdotonta! Ei ole mitään perustetta sanoa että "sinua ei kukaan muu voi auttaa kuin sinä itse", kyllä me kaikki ihmiset voimme auttaa ja puolustaa toinen toisiamme, ja taidamme aika usein odottaakin sitä kyllä omalle kohdallemme!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat ihmiset lähettävät vapaaehtoisina koko ajan joitain avustuksia Afrikkaan, joten miksi samalla periaatteella ei parin ystävällisen sanan ja hymyn verran auttaisi myös heikko-osaisempia suomalaisia lähimmäisiä??.. ei oikeasti ole niin vaikeaa.
Ah, tyypillinen väärin autettu -argumentti.
Olen kokeillut vapaaehtoistyötä todella monessa muodossa. Vielä en ole ainakaan löytänyt sellaista mistä saisin jotain iloa itsellenikin. Ajattelen että sillä aikaa on parempi edes lahjoittaa sitä rahaa eniten tarvitseville
Tyypillinen väärä syyte -argumentti, en minä kieltänyt auttamasta afrikkalaisia ja olen tehnyt sitä paljon itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lainaukset eivät (taaskaan) toimi. Joku kirjoitti tulessa makaamisesta.
Ihmiseltä ei kysytä, haluaako hän jäädä tuleen makaamaan.
Osa kokee luontevaksi jäädä, osa ei. Silti voi olla, että joudut jäämään, jos lapsuus on sairastuttanut sinut niin pahasti.
Minä kuvittelin päässeeni pois tulesta ja eroon siitä loppuelämäkseni, mutta niin vaan taas palaa koko kokko enkä pääse siitä ulos, vaikka olen tehnyt vaikka ja mitä. Olosuhteet voivat joskus olla todella paskat. Niitä on tullut nähtyä oman lisäksi vertaisryhmissä.
Mutta joo, samaa mieltä siitä, että siitä tulesta kannattaa pyrkiä pois, mutta olla syyllistämättä itseään liikaa, jos ei pysty lentämään ilman siipiä.
Voithan sinä selitellä asiaa ihan miten haluat, mutta edelleen olen sitä mielt
vastuu
substantiivi
1.
velvollisuus vastata jstak asiasta, henkilöstä, toiminnasta, teosta tms., vastuunalaisuus.
Ymmärrän sanan vastuu noin. Koen olevani vastuussa käyttäytymisestäni, ja uskon että käyttäytymiseni on selittävin tekijä sille, miksi minulla tai kenellä tahansa on ystäviä.
Rajattomien kanssa ei kannata viettää aikaansa.
Okei no mutta esim päiväkoti-ikäisten lasten Vanhemmilla on usein tapana kutsua juhlaan kaikki ryhmän lapset ja vanhemmatkin siinä tapaavat toisiaan. Tämä on minusta hyvä tapa. Toki sekin vaikuttaa kenet suostut laskemaan ystäväksesi ja kenet et ja kehen halua tutustua niin paljon että hänestä tulee ystäväsi ja kehen et. Ketä haluat auttaa lämpimällä lähimmäisyydellä, ja ketä et. Moni kokee myös jääneensä jätetyksi ulos ilman perusteita, eli ovat ainakin itse katsoneet kuuluvansa ystäväpiiriin.