Sain vasta esikoiseni mutta olen jo ahdistunut siitä, että pitäisi joskus olla vielä raskaana ja synnyttää uudelleen

Kyllä yksikin lapsi on ihan ok. Ei sinun täydy enää ikinä synnyttää, ole huoleti. Kaikkea hyvää 💛

Biologia hoitaa tämänkin ongelman puolestasi. En minäkään halunnut toista lasta heti ensimmäisen (epäonnistuneen) synnytyksen jälkeen, mutta jo parin vuoden kuluttua olin toista mieltä. Sain korjaavan kokemuksen.

Ei sinun PITÄISI olla uudestaan raskaana ja synnyttää. Valinta on sinun ja miehesi. 

No sitten et tee sitä toista.

Minä taas voisin synnyttää ja olla raskaana uudestaan, mutta en kestäisi uutta vauvavuotta. Sen takia lapsiluku jää yhteen.

Mutta sinun tilanteeseesi palatakseni voisitko käydä jossain juttelemassa asiasta. Neuvolassa esimerkiksi. 

Jokainen synnytys on erilainen. Jutelkaa noistajatuksistanne neuvolassa. Puhukaa, oikeasti.

Suotta haudotte asioita yksin.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas voisin synnyttää ja olla raskaana uudestaan, mutta en kestäisi uutta vauvavuotta. Sen takia lapsiluku jää yhteen.

 

Mutta sinun tilanteeseesi palatakseni voisitko käydä jossain juttelemassa asiasta. Neuvolassa esimerkiksi. 

Minusta taas vauvat ihania ja helppoja, elämä leppoisaa ja oksitosiinin täyteistä utuista vauvantuoksuista imettelyä, mutta raskaana oleminen ei ole ollenkaan kiinnostavaa :D Siinähän leviää koko kroppa, ei ole kivaa. Synnytys sitten aina riski, siihenhän edelleen kuolee joka vuosi naisia Suomessakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas voisin synnyttää ja olla raskaana uudestaan, mutta en kestäisi uutta vauvavuotta. Sen takia lapsiluku jää yhteen.

 

Mutta sinun tilanteeseesi palatakseni voisitko käydä jossain juttelemassa asiasta. Neuvolassa esimerkiksi. 

Minusta taas vauvat ihania ja helppoja, elämä leppoisaa ja oksitosiinin täyteistä utuista vauvantuoksuista imettelyä, mutta raskaana oleminen ei ole ollenkaan kiinnostavaa :D Siinähän leviää koko kroppa, ei ole kivaa. Synnytys sitten aina riski, siihenhän edelleen kuolee joka vuosi naisia Suomessakin. 

Ei Suomessa ei kuole joka vuosi naisia synnytykseen. Vaurioituu kyllä. Mutta Suomessa on pitkään ollut maailman parhaat lukemat äiti ja lapsikuolleisuudessa.

Ap. Ensinnäkin. Sun pitää odottaa ainakin kolme vuotta ennenkuin sun kroppa ja mieli on oikeasti valmis seuraavaan raskauteen, eli jos et ole nelikymppinen nyt, niin heitä mielestäsi koko asia. Keskity lapseesi, ja nauti siitä että sulla on nyt se yksi kovalla vaivalla saatu ihana lapsi, ja anna hänenkin nauttia siitä että saa olla perheen vauva seuraavat vuodet, ennenkuin tulee joku toinen uusi vauva joka vie hänen asemansa perheessä.

Varmasti seuraavalla kerralla saat paremmin apua terveydenhoidossa ja synnytyksen aikana sairaalassa, jos nyt päädyt siihen että hankit vielä toisen lapsen.

Itse taas ihan mielelläni synnytän ja vietän vauvavuoden. Yhtään raskautta en vaan kestä enää.

Hyperemeesi joka kerta ja kohdunkaula heikko. Olen viettänyt jokaisesta lapsesta melkein 6kk vuodelevossa sairaalassa, ensin oksentelun takia, sitten enennaikaisuuden uhan takia. Pää ei vaan enää kestä sitä pahaa oloa ja huolta keskoisuudesta.

Mutta kuten tuolla yllä jo sanottiin, aika saattaa kullasta muistot ja myöhemmin saatat miettiä oliko se sittenkään niin paha, ehkä sitä vielä uskaltaisi uudelleen?

-neljän äiti 

Minä sain kaikki kolme lastani suunnitellulla sektiolla, koska en suostunut synnyttämään. Olen tyytyväinen valintaani. Hyviä kokemuksia olivat kaikki kolme,

Ei ole pakko alatiesynnyttää.

Hei, usein kyllä seuraavan synnytyksen kohdalla osaavat varautua vuotoihin. Itse ainakin sain heti vauvan tultua ulos kohtua supistavaa lääkettä piikillä ja vuoto jäi ihan olemattomaksi. Istukkakin syntyi ihan nätisti tämän jälkeen.

Niin, minä pelkäsin toisessa synnytyksessä yli kaiken ponnistusvaihetta. Toisessa synnytyksessä ponnistusvaihe oli kuitenkin 0 minuuttia. Lapsi tuli ulos supistuksen mukana. Kätilökään ei huomannut, että aukesin 15 minuutissa 6 cm:stä kymmeneen.

Ensi kerralla kaikki voi mennä toisin. Paremmin.