Onko teidän perheissänne tällaista tapaa?
Aikoinaan kun olin pieni, toi isäni mulle lähes joka päivä pienen yllätyksen tullessaan töistä. Se saattoi olla vaikka pieni luonnonkukka, kynä, penaali, kirja, tikkari , hedelmä tai sitten lomakkeita, joita sain itse täyttää. Juoksin kuulemma häntä aina vastaan innokkaana kysyen: Onko yllätyksiä :)
Tein omalle lapselleni saman, hänkin juoksi vastaan samalla tavalla. Olin neljä vuotta opiskelemassa toisella paikkakunnalla, silloin yllätykset olivat vähän isompia tai niitä oli enemmän. Nämä olivat kuulemma lapselle yhtä mieluisia muistoja kuin oman isäni yllätykset mulle.
Ja nyt, kun lapsi on jo aikuinen, jatkamme samaa mieheni kanssa. Kun menen kauppaan, pyydetään tuomaan yllätyksiä, eilen sain mieheltäni uutuus-cavaa yllätyksenä, saas nähdä mitä tänään tulee. Ihan joka kerta yllätystä ei tule, sekin kuuluu asiaan.
Onko muiden perheissä ollut tällaista tapaa? Vai onko tämä vain oman isäni keksintöä? Isälleni viedyt yllätykset ovat useimmiten kirjoja, hän kun ei oikein välitä muusta. Viimeksi vein kirjan Pietarin suomalaisista. Mutta ne ovat oikeastaan normaaleja tuliaisia eivätkä niinkään yllätyksiä.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaa vauva-palstaa: ap aloittaa kivan ja positiivisen keskustelun ja saa vastineeksi vihamielistä naljailua.
Tuo ei kuullosta kivalta vaan rasittavalta.
Just tätä tarkoitin. Ap kuvailee lämpimiä muistoja ja kivoja tekoja joita tekee omalle perheelleen, ja joku ankea vänisijä alkaa heti kitistä. Eihän kukaan ole pakottanut sua samaan
Omantunnon puhtaaksi ostamista.
Peilaatko nyt jotain omia kokemuksiasi?
Oli aina yllätyksenä tuliko haukkumista vai turpaan vai leikittinkö piilosta ja äiti katosi taas jonnekkin reissuilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaa vauva-palstaa: ap aloittaa kivan ja positiivisen keskustelun ja saa vastineeksi vihamielistä naljailua.
Tuo ei kuullosta kivalta vaan rasittavalta.
Just tätä tarkoitin. Ap kuvailee lämpimiä muistoja ja kivoja tekoja joita tekee omalle perheelleen, ja joku ankea vänisijä alkaa heti kitistä. Eihän kukaan ole pakottanut sua samaan
Omantunnon puhtaaksi ostamista.
Niii-i, uskalletaankohan puhua säästä tai uutisista kummemmista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaa vauva-palstaa: ap aloittaa kivan ja positiivisen keskustelun ja saa vastineeksi vihamielistä naljailua.
Tuo ei kuullosta kivalta vaan rasittavalta.
Just tätä tarkoitin. Ap kuvailee lämpimiä muistoja ja kivoja tekoja joita tekee omalle perheelleen, ja joku ankea vänisijä alkaa heti kitistä. Eihän kukaan ole pakottanut sua samaan
Omantunnon puhtaaksi ostamista.
Peilaatko nyt jotain omia kokemuksiasi?
Peilaan.
- 70-luvun avainkaulapsi.
Ei ole ollut tällaista tapaa lapsuudessa, eikä nyt omienkaan lasten kanssa. Yllätyksiä töistä saapumisen jälkeen? Huh, ei todellakaan.
Omassa lapsuudessa silloin tällöin, joitakin kertoja vuodessa saatiin yllätyksenä jotain esimerkiksi toivomaamme valmisruokaa (meillä ei syöty valmisruokia tai käyty ravintoloissa) tai jotain extra vaateostoja kun äiti kävi kirppiksellä. Jotain pihapelejä saattoi joinakin kesinä tulla isän ostamana. Jos vanhemmat kävi ulkomaan reissulla tai pitkällä työmatkalla esim. Yli viikko, niin toivat yleensä karkkia tai jotain pientä käyttötavaraa esim. Oman mukin/lautanen. Teininä sain hajuveden.
Omien lasten kanssa: pitkiltä reissuilta (n. Viikko) tai jos olemme molemmat vanhemmat samaan aikaan pois ostetaan jotain pientä tuliaista, joko tarvetta tai syötävää. Joskus yllätän, muutamia kertoja vuodessa tuomalla muuten vaan. Toki arjessa esim saatamme päättää tehdä herkullista arjesta poikkeavaa iltapalaa tms. Niin sitten hankitaan sellaista. Muuten ostetaan tarpeeseen.
Ei todellakaan ollut, eikä ole minun lapsilla ollut. En ymmärrä lähes päivittäin joku yllätys. Juoksit isää vastaan sait kynän ja se oli siinä, isä sai olla rauhassa loppu päivän...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaa vauva-palstaa: ap aloittaa kivan ja positiivisen keskustelun ja saa vastineeksi vihamielistä naljailua.
Tuo ei kuullosta kivalta vaan rasittavalta.
Just tätä tarkoitin. Ap kuvailee lämpimiä muistoja ja kivoja tekoja joita tekee omalle perheelleen, ja joku ankea vänisijä alkaa heti kitistä. Eihän kukaan ole pakottanut sua samaan
Omantunnon puhtaaksi ostamista.
Peilaatko nyt jotain omia kokemuksiasi?
Peilaan.
- 70-luvun avainkaulapsi.
Olen pahoillani jos et saanut kasvaa välittävässä perheessä. Näkökulmasi ei kuitenkaan ole objektiivinen etkä voi yleistää sitä koskemaan kaikkia perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ollut, eikä ole minun lapsilla ollut. En ymmärrä lähes päivittäin joku yllätys. Juoksit isää vastaan sait kynän ja se oli siinä, isä sai olla rauhassa loppu päivän...
Tätä ap e oikeasti tajua. Koiriakin koulutetaan antamalla niille makupaloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaa vauva-palstaa: ap aloittaa kivan ja positiivisen keskustelun ja saa vastineeksi vihamielistä naljailua.
Tuo ei kuullosta kivalta vaan rasittavalta.
Just tätä tarkoitin. Ap kuvailee lämpimiä muistoja ja kivoja tekoja joita tekee omalle perheelleen, ja joku ankea vänisijä alkaa heti kitistä. Eihän kukaan ole pakottanut sua samaan
Omantunnon puhtaaksi ostamista.
Peilaatko nyt jotain omia kokemuksiasi?
Peilaan.
- 70-luvun avainkaulapsi.
Olen pahoillani jos et saanut kasvaa välittävässä perhee
Eikö se ole keskustelun tarkoistus kertoa niistä ajatuksista joita ajatus herättää eikä esim vain myötäillä oi kuinka kivaa ja ihanaa? Sydämiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaa vauva-palstaa: ap aloittaa kivan ja positiivisen keskustelun ja saa vastineeksi vihamielistä naljailua.
Tuo ei kuullosta kivalta vaan rasittavalta.
Just tätä tarkoitin. Ap kuvailee lämpimiä muistoja ja kivoja tekoja joita tekee omalle perheelleen, ja joku ankea vänisijä alkaa heti kitistä. Eihän kukaan ole pakottanut sua samaan
Omantunnon puhtaaksi ostamista.
Peilaatko nyt jotain omia kokemuksiasi?
Peilaan.
- 70-luvun avainkaulapsi.
Olen pah
Ei tietenkään tarvitse myötäillä, mutta ei ole rehellistä väittää että vain omat kokemukset ja laiminlyödyksi tuleminen on todellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaa vauva-palstaa: ap aloittaa kivan ja positiivisen keskustelun ja saa vastineeksi vihamielistä naljailua.
Tuo ei kuullosta kivalta vaan rasittavalta.
Just tätä tarkoitin. Ap kuvailee lämpimiä muistoja ja kivoja tekoja joita tekee omalle perheelleen, ja joku ankea vänisijä alkaa heti kitistä. Eihän kukaan ole pakottanut sua samaan
Omantunnon puhtaaksi ostamista.
Peilaatko nyt jotain omia kokemuksiasi?
Peilaan.
- 70-luvun avainkaulapsi.
Olen pah
Eikö se ole keskustelun tarkoistus kertoa niistä ajatuksista joita ajatus herättää eikä esim vain myötäillä oi kuinka kivaa ja ihanaa? Sydämiä.
Nykyisessä tahallisen väärinymmärtämisen kulttuurissa tavoitteena on tulkita kommentit mahdollisimman pahantahtoisesti. Entäpä jos seuraavan kerran ennen kommentin kirjoittamista miettisitkin, onko mahdollista että olet tulkinnut hänet väärin? Ehkä hän tarkoittikin hyvää.
No ei ole harrastettu roinan ostamista. Joulu ja syntymäpäivä ainoat ja syntymäpäivistä vain lasten synttärit ja aikuisena tasakymmenet. Joululahjoissa siirryttiin jo 25v sitten lahjomaan vain lapsia. Ei osteta "kiintymystä" materialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaa vauva-palstaa: ap aloittaa kivan ja positiivisen keskustelun ja saa vastineeksi vihamielistä naljailua.
Tuo ei kuullosta kivalta vaan rasittavalta.
Just tätä tarkoitin. Ap kuvailee lämpimiä muistoja ja kivoja tekoja joita tekee omalle perheelleen, ja joku ankea vänisijä alkaa heti kitistä. Eihän kukaan ole pakottanut sua samaan
Omantunnon puhtaaksi ostamista.
Peilaatko nyt jotain omia kokemuksiasi?
Peilaan.
- 70-lu
Ei tietenkään tarvitse myötäillä, mutta ei ole rehellistä väittää että vain omat kokemukset ja laiminlyödyksi tuleminen on todellisuutta.
Sinunkin on syytä tarkastella että se mitä sinä nyt väität on vain sinun tulkintaasi.
No ei onneksi. Ei jaksais tuollaisia yllätyksiä.
Mikä yllätys se on, kun joka päivä tuodaan jotain? Aika piloille hemmoteltu kakara, kun aina saa halutessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan ollut, eikä ole minun lapsilla ollut. En ymmärrä lähes päivittäin joku yllätys. Juoksit isää vastaan sait kynän ja se oli siinä, isä sai olla rauhassa loppu päivän...
Tätä ap e oikeasti tajua. Koiriakin koulutetaan antamalla niille makupaloja.
"vaan enemmän se oli sitä, että olin mukana hänen puuhissaan. Ap"
Entä nyt kun sinulla on niitä omia lapsia? Miten sinä olet läsnä ja miten mies on läsnä tiedän arjessa?
Ei ole tuollaista tapaa. Onneksi. Hyvä kun joulusta ja synttäreistä selviän.
Yllätys lakkaa olemasta yllätys, ellei aina ylitä odotuksia. Siitä tulee lopulta pirun stressaavaa. Ainakin minulle.
No mun lapset juoksi vastaan vaan siitä ilosta että äiti tulee kotiin.
Pikkasen rasittavalta kuullostaa tuo krooninen yllättyminen joka siis ei enää ole yllätys koska se on rutiini.
Mitäs jos mulla ei ole mitään? Lapsi pettyy kun tulen kotiin?
Mutta joo kukin tavallaan.
Omantunnon puhtaaksi ostamista.