Kokonainen viikko rippileirillä osalle nuorista liian haastavaa

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.

Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.

Voi, voi kyllä sullakin on ongelmat. Itse olin muutaman vuoden seurakunnalla töissä. Olin vastuussa seurakunnan it-asioista, ja näissä puitteissa pappien kanssa olin tekemisissä lähes päivittäin. Tuli uusia työntekijöitä, piti opastaa asioissa, hankkia koneet, asentaa ne jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.

Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.

Voi, voi kyllä sullakin on ongelmat. Itse olin muutaman vuoden seurakunnalla töissä. Olin vastuussa seurakunnan it-asioista, ja näissä puitteissa pappien kanssa olin tekemisissä lähes päivittäin. Tuli uusia työntekijöitä, piti opastaa asioissa, hankkia koneet, asentaa ne jne.

Ei minulla  enää ole ongelmia pappien kanssa kun olen nykyisin sellaisessa asemassa, ettei minun tarvitse olla missään tekemisissä heidän kanssaan.

Näin on parasta, varmasti heidänkin mielestään. Minun ja pappis-säädyn välillä vallitsi ja vallitsee molemminpuolinen vastenmielisyys toisiaan kohtaan.

Minä vihasin heitä koska tiesin mitä he todellisuudessa naamioidensa takana ovat ja he vihasivat minua sillä tiesivät minun tietävän tämän.

Voi voi, itsellä leiri 2 vkoa, jälkikasvulla 10 vrk kaunilla hyvät muistot. Hyvin oudolta kuulostaa ettei tuon ikäinen kykene irtautumaan kotoa viikoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.

Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.

Voi, voi kyllä sullakin on ongelmat. Itse olin muutaman vuoden seurakunnalla töissä. Olin vastuussa seurakunnan it-asioista, ja näissä puitteissa pappien kanssa olin tekemisissä lähes päivittäin. Tuli uusia työntekijöitä, piti opastaa asioissa, hankkia koneet, asentaa ne jne.

Ei minulla  enää ole ongelmia pappien kanssa kun olen nykyisin sellaisessa asemassa, ettei minun tarvitse olla missään tekemisissä heidän kanssaan.

Näin on parasta, varmasti heidänkin mielestään. Minun ja pappis-säädyn välillä vallitsi ja vallitsee molemminpuolinen vastenmielisyys toisiaan kohtaan.

Minä vihasin heitä koska tiesin mitä he todellisuud

Kiillota kovemmin sitä sädekehääsi!:D

No en mäkään tykänny vuoden 1999 kesällä kun piti viikko olla keskellä metsää hoilata jotain lauluja. Siinä mielessä ei ajat ole muuttuneet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.

Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.

Voi, voi kyllä sullakin on ongelmat. Itse olin muutaman vuoden seurakunnalla töissä. Olin vastuussa seurakunnan it-asioista, ja näissä puitteissa pappien kanssa olin tekemisissä lähes päivittäin. Tuli uusia työntekijöitä, piti opastaa asioissa, hankkia koneet, asentaa ne jne.

Ei minulla  enää ole ongelmia pappien kanssa kun olen nykyisin sellaisessa asemassa, ettei minun tarvitse olla missään tekemisissä heidän kanssaan.

Näin on parasta, varmasti heidänkin mielestään. Minun ja pappis-säädyn välillä vallitsi ja vallitsee molemminpuolinen vastenmielisyys toisiaan kohtaan.

Minä vihasin heitä koska tiesin mitä he todellisuud

Okei... ja mitä he sitten siellä "naamioidensa takana" oikein olivat?

Nyt kuulostaa niin foliohattuiselta ja uskonto vihamieliseltä että...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.

Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.

Voi, voi kyllä sullakin on ongelmat. Itse olin muutaman vuoden seurakunnalla töissä. Olin vastuussa seurakunnan it-asioista, ja näissä puitteissa pappien kanssa olin tekemisissä lähes päivittäin. Tuli uusia työntekijöitä, piti opastaa asioissa, hankkia koneet, asentaa ne jne.

Tässä ketjussa pääkysymys on joidenkin nuorten kyvyttömyys olla viikko poissa kotoa.

Ei kai rippileireille edes hakeudu sellaiset, jotka "eivät kestä pappeja hetkeäkään". Onhan vaihtoehtoisesti olemassa Prometheus- ja muita leirejä, joissa ollaan yhtä kauan poissa kotoa, mutta ei askaroida uskonnollisten asioiden parissa.

Oli nuori uskovainen tai uskonnoton, niin kyllähän itsenäistyä kaikkien pitää.

Papin kommentti: On nuoria, joilla rippileiri sujuu ongelmitta. Nykyään on kuitenkin paljon nuoria, joilla on suuria haasteita seuraavien perusasioiden kanssa. Näistä ei tarvinnut samalla tavalla "vääntää" vielä vuosikymmen sitten.

-Riparilla on selkeä päivärytmi ja öisin nukutaan, esim. hiljaisuus on klo 23-08. Osa nuorista ei kykene tähän päivärytmiin. Haluavat valvoa yöt, päivällä ovat väsyneitä. Osa ei myöskään pysty nukkumaan samassa huoneessa muiden kanssa, ahdistaa liikaa.

-Leirillä on syötävä, jotta jaksaa. Osalle nuorista ei kelpaa leirikeskusten ruoka, joka on oikeasti hyvää. Osa oireilee syömishäiriöitä syömättömyydellä, osalla on omat eväät tai hyvin rajoittunut ruokavalio.

-Monella nuorella ahdistaa ajatus, että on oltava vieraiden ihmisten kanssa samoissa tiloissa tai jopa puhuttava heille. Toki ujoja ja hiljaisia on ollut aina, eikä siinä mitään, mutta sosiaalinen ahdistus on osalla todella kova.

-Ennen ei tarvinnut jatkuvasti vääntää siitä, että toisia kohdellaan ystävällisesti. Nykyään on tavallista, että toisille haistatellaan ja puhutaan rumasti. Tästä saa jatkuvasti muistuttaa joidenkin nuorten kanssa.

-Osalle on mahdoton ajatus, että pitäisi olla viikko ilman tietokonetta eikä puhelimella voi roikkua jatkuvasti. Viikko irrallaan ulkomaailmasta on joillekin todella vaikea paikka.

-Erityisvaatimuksia on paljon. Nykyään on ihan normaalia, että ennen riparia tulee viestiä kotoa: "Meidän Matin ei tarvitse suorittaa ulkoläksyjä, kun niiden suorittaminen ahdistaa." "Tiinaa ei saa pakottaa lukemaan mitään ääneen, kun Tiina ei tykkää siitä." "Kyllikki syö vain vihreitä hedelmiä." "Meidän Paavo pitää sitten adhd-lääkityksestä taukoa leirin ajan."

Yllättyisitte, miten paljon haasteita nykyään riparilla on.

Joo en kyllä itsekään leiristä nauttinut. Muutenkin tuonikäiset ovat kamalia, ja sitten on sitä syrjimistä ja kiusaamista. Itse en oikein muutenkaan nauti isoista porukoista. Sitten vielä hirveät paineet luoda ystävyyssuhteita jotka tuntuvat väkinäisiltä. Mielummin olisin hengannut tuonkin ajan mummini kanssa.

puolet nuorista ei  kuuntele auktoriteettia,

Nykyajan vapaata kasvatusta, eikä mitään tarvitse tehdä tai kantaa vastuuta tekemisistään 

Yrittäkää itse olla teinien keskellä viikko.

Jaa. Mä halusin mielelläni olla rippileirillä 2 viikkoa. Niin mielelläni, että opiskelin isoseksi ja olin seuraavina kesinä monta viikkoa leirillä.

Kotona oli sangen ahdistava ilmapiiri, kavereita ei saanut tavata ja riparilla sentään tienasi pientä palkkaakin ja sai olla toisten nuorten seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.

Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.

Voi, voi kyllä sullakin on ongelmat. Itse olin muutaman vuoden seurakunnalla töissä. Olin vastuussa seurakunnan it-asioista, ja näissä puitteissa pappien kanssa olin tekemisissä lähes päivittäin. Tuli uusia työntekijöitä, piti opastaa asioissa, hankkia koneet, asentaa ne jne.

Ei minulla  enää ole ongelmia pappien kanssa kun olen nykyisin sellaisessa asemassa, ettei minun tarvitse olla missään tekemisissä heidän kanssaan.

Näin on parasta, varmasti heidänkin mielestään. Minun ja pappis-säädyn välillä vallitsi ja vallitsee molemminpuolinen vastenmielisyys toisiaan kohtaan.

Minä vihasin heitä koska tiesin mitä he todellisuud

Ai sinä "tiesit". Sensijaan et tiedä, että olet sekaisin. 

Onhan se vaikeaa olla leirillä, jos 15-vuotiaana edelleen kusee sänkyynsä öisin eikä osaa käyttäytyä asiallisesti muita kohtaan. Tätä ongelmaa on psykoseksuaalisesti kypsymättömillä pojilla.

Vierailija kirjoitti:

Voi voi, itsellä leiri 2 vkoa, jälkikasvulla 10 vrk kaunilla hyvät muistot. Hyvin oudolta kuulostaa ettei tuon ikäinen kykene irtautumaan kotoa viikoksi

Ei minusta vaan, mutta annankin ihmisten olla just sitä mitä he ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.

Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.

Voi, voi kyllä sullakin on ongelmat. Itse olin muutaman vuoden seurakunnalla töissä. Olin vastuussa seurakunnan it-asioista, ja näissä puitteissa pappien kanssa olin tekemisissä lähes päivittäin. Tuli uusia työntekijöitä, piti opastaa asioissa, hankkia koneet, asentaa ne jne.

Tässä ketjussa pääkysymys on joidenkin nuorten kyvyttömyys olla viikko poissa kotoa.

Ei kai rippileireille edes hakeudu sellaiset, jotka "eivät kestä pappeja hetkeäkään". Onhan vaihtoehtoisesti olemassa Prometheus- ja muita leirejä, joissa ollaan yhtä kauan poissa kotoa, mutta ei askaroida uskonnollisten asioiden parissa.

Oli nuori uskovainen tai uskonnoton, niin kyllähän itsenäistyä kaikkien pitää.

Vaan kun eivät itsenäisty. Mamma hoivaa, elättää ja imettää vielä nelikymppisenä. Kts. alustan INCEL-parvi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.

Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.

Voi, voi kyllä sullakin on ongelmat. Itse olin muutaman vuoden seurakunnalla töissä. Olin vastuussa seurakunnan it-asioista, ja näissä puitteissa pappien kanssa olin tekemisissä lähes päivittäin. Tuli uusia työntekijöitä, piti opastaa asioissa, hankkia koneet, asentaa ne jne.

Ei minulla  enää ole ongelmia pappien kanssa kun olen nykyisin sellaisessa asemassa, ettei minun tarvitse olla missään tekemisissä heidän kanssaan.

Näin on parasta, varmasti heidänkin mielestään. Minun ja pappis-säädyn välillä vallitsi ja vallitsee molemminpuolinen vastenmielisyys toisiaan kohtaan.

Minä vihasin heitä koska tiesin mitä he todellisuud

Sun asenteestasi huokuu totaalinen vastenmielisyys. Sinun kanssa ei vapaaehtoisesti varmasti halua olla kukaan tekemisissä. 

En tiedä onko leirit ankeampia vai nuoriso jotenkin heikompaa sitten. Meillä oli nollarilla muistaakseni 10vrk ev lut rippileiri, oli teinimäinen tunteiden kirjo  koti-ikävästä tupakavereille raivostumisiin läsnä, mutta helpommaksi muuttui viikon edetessä. Ei siellä kauhean uskonnollista paatosta tosin ollutkaan, kaunis luonnonläheinen leirikeskus, hyvät ruuat ja lupalappu tupakoimiseen, niin sanoisin että kannattava kokemus. Vaikuttaisiko sitten viiihtyvyyteen että onko yökyläilystä miten paljon kokemusta ennestään, mulla oli, ja muitakin leirejä oli jo taustalla.

Vierailija kirjoitti:

puolet nuorista ei  kuuntele auktoriteettia,

 

Nykyajan vapaata kasvatusta, eikä mitään tarvitse tehdä tai kantaa vastuuta tekemisistään 

Älä viitsi käyttää termiä vapaa kasvatus, kun et tiedä mitä se edes on. Puhu mieluummin heitteillejätöstä tai kasvattamattomuudesta, koska siitä on kyse.

Vapaa kasvatus oli tämä pedagoginen teoria: https://fi.wikipedia.org/wiki/Freinetpedagogiikka

Kantsii muuten sinkkupoikien lukea ja miettiä, että teillekin olisi muiden luottamus ja yhteisön merkitys tärkeä, mutta jostain syystä eristäydytte yhteisöistä. Johtuuko pelkuruudesta?

Olin nuorena ujo eikä minulla ollut montaa kaveria. Viikko pois kotoa ympäristössä, jossa pitää olla jatkuvasti sosiaalinen olisi ollut tosi rankkaa. Se olisi rankkaa itselleni vielä näin aikuisenakin, vaikka olen ihan normaali työssäkäyvä ihminen. Introvertit tarvitsevat paljon aikaa omassa rauhassa.