Kokonainen viikko rippileirillä osalle nuorista liian haastavaa
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000011272678.html
"Joillekin nuorille on nykyään liian haastavaa viettää kokonainen viikko rippileirillä, uudessa ympäristössä poissa kotoa.
Tämän vuoksi Ylöjärven seurakunnassa on parhaillaan käynnissä hybridi-rippikoulu, jossa ensimmäiset päivät maanantaista keskiviikkoon kokoonnutaan nuorisotilassa Ylöjärven keskustassa ja vain loput päivät torstaista sunnuntaihin ollaan leirillä."
Sääli kun maksumuurin takana.
Olispa munkin nuoruudessa 1990-luvulla ollut tuollaisia lyhytleirejä, muistan kuinka vaikea oli olla pois kotoa reilu viikko.
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ripari ikäiset pysty olemaan viikkoa kotoa poissa, se koetaan liian "haastavaksi" niin kyllä on syytä olla huolissaan. Miten nämä jaksaa aikuisenakaan mitään raskasta tai elämän vastoinkäymisiä? Päälääkärille ja nappikuuri pienimmästäkin harmituksesta??
En jaksanut viikkoa jeesusjuttuja, mutta ihan hyvä veronmaksaja minusta tuli. En olisi huolissani.
En ole käynyt lainkaan rippikoulua. Uskoa voi muutenkin ja naimisiin en halua mennä.
Nykyajan penskat ovat narisijoita. Riparilla ei ilmeisesti saa räplätä kännykkää, niin onhan se vaikeaa. Itse olin aikoinaan viikon mittaisella rippileirillä ja hauskaa oli.
Onhan se erikoista, että rippileirillä tulee joillekin niin koti- ikävä, että pitää keskeyttää viikon leiri. Isosena ollut.
Vierailija kirjoitti:
En ole käynyt lainkaan rippikoulua. Uskoa voi muutenkin ja naimisiin en halua mennä.
Kyllä naimisiin voi mennä ilman rippikoulun käymistäkin. Oletko koskaan kuullut siviilivihkimisestä?
ihme nuorten syyttelyä. kirkko jämähtänyt 1900 luvulle. syytellään nuoria vaikka omat tavat pitäisi päivittää. ei yksin koti ikävä ole syynä nyky nuoret näkevät läpi hihhuloinnin valheet.
Onko tämä yleistäkin nykyään? Itse olin kymppileirillä 10-vuotiaana, kukaan lähtenyt kesken. Myöskään riparilta kukaan lähtenyt. Eikä niiltä 4 leiriltä, joilla olin isosena 90-luvun lopulla. Totuttu hyysäykseen nykyään vai mikä on?
Vierailija kirjoitti:
ihme nuorten syyttelyä. kirkko jämähtänyt 1900 luvulle. syytellään nuoria vaikka omat tavat pitäisi päivittää. ei yksin koti ikävä ole syynä nyky nuoret näkevät läpi hihhuloinnin valheet.
Näin on. Eivät nuoret kaipaa uskonnollista ehdollistamista ja valheita, taantumuksellisten instituutioiden aika on lähestymässä loppuaan. Pikemminkin nuorison tarpeita kehittyvässä maailmassa tukisi leirikoulu jossa keskusteltaisiin yhteiskunnan sosiaalisista haasteista ja Marxilaisesta dialektiikasta.
terv: Edistyksellinen humanisti
Meillä ei ollut 1993 mitään rippileirejä (asuttiin maalla). Käytiin päivärippikoulua seurakuntasalissa.
Mä olin vuonna -98 päiväleirillä. Kesti 10 päivää (kaksi viikkoa). Ohjelmaa päivisin ehkä klo 8-15. Oli kivaa tekemistä, retkiä ym. joka päivä jotain erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ne siellä riparillakaan pelkästään keskenään ole. Onhan sielläkin aikuisia, pappi yms. nuoriso-ohjaajat huolehtimassa.
On se silti vieras ympäristö ja olet vieraiden ihmisten keskellä. Itse olin ensimmäisen kerran joskus 12-vuotiaana pois kotoa yötä kotoa, olin kaksi yötä kaverini mökillä. Itkin koti-ikävää siellä salaa kaiket yöt. En siis yhtään ihmettele,jos ensimmäinen mahdollisuus tulee vaikka rippileirille, ja kyseessä on koko viikko, etteikö koti-ikävä yllättäisi, minusta ihan luonnollista. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö pärjäisi myöhemmin elämässä.
Minusta 12-vuotias on kyllä todella vanha yöpymään ekaa kertaa pois kotoa, eli ei ihme että jännitti. Mulla on useampia tuttuja jotka myös aika isoina ekaa kertaa kokeilivat yöpymist
Mun lapsi oli 17-vuotias. Ei kaikki ole öitä kotona sen vuoksi, että ollaan jotain äidin helmoissa olevia nösseleitä, vaan ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia. Jos ei ole sukulaisia, ei rahaa leireille, eikä sellaisia kavereitakaan, jotka voisivat johonkin pyytää, niin silloin on pakko olla kotona. Itsekin olin ensimmäistä kertaa yötä pois kotoa melkein 18-vuotiaana. Lähdin silloin kahden viikon matkalle, eikä ollut mitään ongelmia olla pois kotoa.
Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.
Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ne siellä riparillakaan pelkästään keskenään ole. Onhan sielläkin aikuisia, pappi yms. nuoriso-ohjaajat huolehtimassa.
On se silti vieras ympäristö ja olet vieraiden ihmisten keskellä. Itse olin ensimmäisen kerran joskus 12-vuotiaana pois kotoa yötä kotoa, olin kaksi yötä kaverini mökillä. Itkin koti-ikävää siellä salaa kaiket yöt. En siis yhtään ihmettele,jos ensimmäinen mahdollisuus tulee vaikka rippileirille, ja kyseessä on koko viikko, etteikö koti-ikävä yllättäisi, minusta ihan luonnollista. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö pärjäisi myöhemmin elämässä.
Minusta 12-vuotias on kyllä todella vanha yöpymään ekaa kertaa pois kotoa, eli ei ihme että jännitti. Mulla on useampia tuttuja jotka myös aika isoina ekaa kertaa kokeilivat yöpymist
Kaikilla se ei ole valintakysymys. Yleensä tätä asiaa ihmettelevät ne, joiden lapset voidaan tuupata isovanhemmille jo vauvaiästä lähtien ja on kaikenlaista kummia, jotka ottavat mukaan ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
ihme nuorten syyttelyä. kirkko jämähtänyt 1900 luvulle. syytellään nuoria vaikka omat tavat pitäisi päivittää. ei yksin koti ikävä ole syynä nyky nuoret näkevät läpi hihhuloinnin valheet.
Niin että omat tavat pitäisi päivittää. Ripari tulisi saada käydä kotoa käsin, älypuhelimen välityksellä, kotisohvalla tai sängyssä maaten. Päiväohjelma alkaisi aina vasta puolenpäivän jälkeen että nuoret saa tarpeeksi unta. Ja jos ei itse asiassa haluu tehdä mitään, niin se on ihan fine.
Siinä ripari päivitettynä 2020-luvulle, ns. lumihiutale versio.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.
Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.
Tuo on valitettavasti melko yleistä. Syynä on yleensä ns. punatauti, joka aiheuttaa sitä potevissa (vasukeissa) harhaisia ajatuksia mm. yhteiskuntajärjestelmää koskien, ja kaikkien perinteiden ja hyväksi koettujen tapojen halveksuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa. Meidän 10-vuotias on sujuvasti jo viikon poissa kotoaan.
Ei saisi olla. Nykyohjeiden mukaan lapsi pidetään pumpulissa vain omassa kotonaan.
Minä en ajattele niin, mutta 95% tämän palstan äityleistä ajattelee.
No mihin ne teidän kymmenvuotiaat jo menee viikoiksi pois kotoa ilman vanhempiaan? Omat lapset oli jo teini-ikäisiä kun olivat ensimmäistä kertaa yötä ilman vanhempiaan. Oltiinhan me matkustettu, mutta ei tuon ikäiset keskenään missään matkustele, vanhemmat on mukana. Sukulaisia ei ole sellaisia, mihin lapset voisi yöksi tuupata hoidettavaksi.
Esimerkiksi joukkuelajeja harrastavat saattavat tehdä jo pelireissuja ulkomaille 10-vuotiaina. Oma poika pärjäsi loistavasti myös kahdeksan päivän rippileirin kaukana kotoa. Oli pari päivää ollut kotona, kun haikaili takaisin riparille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eihän ne siellä riparillakaan pelkästään keskenään ole. Onhan sielläkin aikuisia, pappi yms. nuoriso-ohjaajat huolehtimassa.
On se silti vieras ympäristö ja olet vieraiden ihmisten keskellä. Itse olin ensimmäisen kerran joskus 12-vuotiaana pois kotoa yötä kotoa, olin kaksi yötä kaverini mökillä. Itkin koti-ikävää siellä salaa kaiket yöt. En siis yhtään ihmettele,jos ensimmäinen mahdollisuus tulee vaikka rippileirille, ja kyseessä on koko viikko, etteikö koti-ikävä yllättäisi, minusta ihan luonnollista. Eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö pärjäisi myöhemmin elämässä.
Minusta 12-vuotias on kyllä todella vanha yöpymään ekaa kertaa pois kotoa, eli ei ihme että jännitti. Mulla on useampia tuttuja jotk
Valtaosa mun yöpymisistä tapahtui kyllä ihan kunnan ja eri järjestöjen leireillä, jotka olivat ja taitavat yhä edelleen olla ilmaisia tai ainakin edullisia pienituloisille. Kaikessa ei aina kannata kokeilla sitä olet etuoikeutettu -korttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voivoi, silloin kun minä kävin se oli kivaa ja vähän jännää, ensimmäisen kerran pidempi aika poissa kotoa. Joillakin oli vielä vanhemmilta lupalappu että saavat käydä tupakalla leirin aikana. Se oli myös aikamoista.
Meillä tämä sama. Ysäri oli hienoa aikaa kasvaa.
En ole tippaakaan uskonnollinen, leiristä jäi tosi kivat muistot kaverien kanssa.
Nykyään ei tarvitse tehdä mitään, ei saa tehdä mitään ja kaikki ongelmat yritetään ennaltaehkäistä niin että lapsistamme kasvaa elämässä pärjäämättömiä reppanoita. Jos teini ei pysty olemaan viikkoa erossa vanhemmistaan niin jossain mättää. Ehkä siellä av-mamma noudatti jo lapsesta sääntöjä ettei lapsi saa mennä edes mummolaan kun vain äiti on ainoa oikea hoitaja.
Tai sitten osa arvostaa oikeasti sitä hyvää unta. Kiva nukkua jollain halvalla lirulla vaahtomuovipatjalla selkä kipeänä.
Jos notkea ja terve teini ikänen (vai mopo auton ratissa lihonut pullapoika/tyttö?) ei pysty viikkoa nukkumaan sitä oman sängyn prinsessa patjaa ohkasemmalla matressilla tulematta selkäkipuiseksi kuin joku vanhus, niin ennustan ikäviä tuki- ja liikuntaelin terveysongelmia about 40 ikävuodesta ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän näitä nuoria.
Itse en kestä pappeja hetkeäkään. Minuuttikin on minuutti liikaa ja paipn näkeminenkin kuvottaa ja inhottaa.
Tuo on valitettavasti melko yleistä. Syynä on yleensä ns. punatauti, joka aiheuttaa sitä potevissa (vasukeissa) harhaisia ajatuksia mm. yhteiskuntajärjestelmää koskien, ja kaikkien perinteiden ja hyväksi koettujen tapojen halveksuntaa.
Ööö. siis papithan ovat nykyään punataudin riivaamia, en suinkaan minä joka olen punataudista täysin vapaa. Pappis-sääty on nykyisin lähes täysin punavihreä. Ei ole enää Elias Simojoen kaltaisia pappeja.
2vk leiri -76 ruuat todella huonoja lähdin sunnuntaina (vanhempien vierailu päivä) omani eivät ehtineet. kävin kotona hakemassa ruokaa. kärähdin pappi alkoi paasaamaan kysyin erotatko vai eroanko itse alkoi selittelemään sitä sun tätä. olin loppuun heti kun täytin 18 erosin kirkosta.