Nyt pääsykokeeseen pitää lukea 3 päivässä 200 sivua

200 sivua kolmessa päivässä? Niin? Yhtä vaikeaa kuin tiskata kolme lautasta alle kymmenessä sekunnissa. Miksi itsestäänselvyys on uutinen?

Vierailija kirjoitti:

Nythän ne lahjakkaimmat hyvät paperit kirjoittaneet on jo päässeet sisään, joten jäljellä on se vähemmän lahjakkaampi joukko, joka kokeilee pääsykokeen kautta.

Voisiko olla niinkin, että juuri se kaikkein lahjakkain joukko pärjää tuossa kokeessa? Toisin sanoen he, jotka omaksuu nopeasti oleelliset asiat suuresta aineistosta. Toki ihmetellä täytyy, miksi eivät ole pärjänneet jo lukiossa, ellei kyse ole alan vaihtajasta tmv. joka ei pysty osallistumaan todistusvalintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.

Ehkä mutta normitentissä sitä aihetta on myös jauhettu koko lukukausi luennoilla ja mahdollisesti harjoituksissakin. Eli oikeasti tenttiin luku on vaan kertausta. 

Et ole tainnut yliopistossa opiskella, vaan amk:ssa.

Vai että lukukausi jotain kurssia luennoilla.

Minulla ei ollut mitään luentoja. Oli vain lista oppimääristä ja tentittävistä kirjoista (n 6 englanninkielistä kirjaa per tentti) ja siinä sitten luin ja tentin.

Vierailija kirjoitti:

Nythän ne lahjakkaimmat hyvät paperit kirjoittaneet on jo päässeet sisään, joten jäljellä on se vähemmän lahjakkaampi joukko, joka kokeilee pääsykokeen kautta.

Ei se nyt ihan näin ole. Äidinkielen ja pitkän matikan merkitys on ollut aivan liian merkittävä lähes jokaisella alalla. Monissa opinnoissa englannin kielen taito on huomattavasti tärkeämpi kuin suomen kielen ja matikkaa nyt ei e:n tai ällän tasolla tarvitse kuin fysiikan ja matikan opiskelijat. Koko systeemi on mennyt ihan rikki ja nuoret uusii ja uusi yo-kokeita, jotta pääsevät sisälle yliopistoihin. Siellä sitten pärjäämisen edellytykset ovat kuitenkin motivaatiota, edes kohtuullinen kyky tehdä yhteistyötä ja keskiverto älykkyys oman tiedekunnan aineissa. Terveisin tekniikan tohtori, jolla on b.n paperit.

Vierailija kirjoitti:

200 sivua kolmessa päivässä? Niin? Yhtä vaikeaa kuin tiskata kolme lautasta alle kymmenessä sekunnissa. Miksi itsestäänselvyys on uutinen?

Lautasten tiskaaminen nopeasti on vaikeampaa.

Tuon 200 sivua lukee helposti moneen kertaan päivässä. Ekana päivänä vierasta tekstiä hitaasti pohdiskellen kerran läpi. Tokana jo tutumpaa kaksi kertaa läpi. Kolmantena päivänä sen voi kerrata läpi n 4 - 5 kertaa.

Jos ei osaa lukea ja ymmärtää, ei kannata pyrkiä opiskelemaan alaa, jossa pitää lukea paljon ja ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

200 sivua kolmessa päivässä? Niin? Yhtä vaikeaa kuin tiskata kolme lautasta alle kymmenessä sekunnissa. Miksi itsestäänselvyys on uutinen?

Lautasten tiskaaminen nopeasti on vaikeampaa.

Tuon 200 sivua lukee helposti moneen kertaan päivässä. Ekana päivänä vierasta tekstiä hitaasti pohdiskellen kerran läpi. Tokana jo tutumpaa kaksi kertaa läpi. Kolmantena päivänä sen voi kerrata läpi n 4 - 5 kertaa.

Jos ei osaa lukea ja ymmärtää, ei kannata pyrkiä opiskelemaan alaa, jossa pitää lukea paljon ja ymmärtää.

Miksi ihmeessä se pitäisi lukea noin monta kertaa kun riittää, että sen on kerran oleellisilta osin sisäistänyt? Kuulostaa siltä, että keskityt vaan nopeaan lukemiseen sisältöä ymmärtämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

200 sivua kolmessa päivässä? Niin? Yhtä vaikeaa kuin tiskata kolme lautasta alle kymmenessä sekunnissa. Miksi itsestäänselvyys on uutinen?

Lautasten tiskaaminen nopeasti on vaikeampaa.

Tuon 200 sivua lukee helposti moneen kertaan päivässä. Ekana päivänä vierasta tekstiä hitaasti pohdiskellen kerran läpi. Tokana jo tutumpaa kaksi kertaa läpi. Kolmantena päivänä sen voi kerrata läpi n 4 - 5 kertaa.

Jos ei osaa lukea ja ymmärtää, ei kannata pyrkiä opiskelemaan alaa, jossa pitää lukea paljon ja ymmärtää.

Miksi ihmeessä se pitäisi lukea noin monta kertaa kun riittää, että sen on kerran oleellisilta osin sisäistänyt? Kuulostaa siltä, että keskityt vaan nopeaan lukemiseen sisältöä ymmärtämättä.

Olen kommentoijan kanssa samaa mieltä. 

Itse lukisin kahtena siten, että aamusessiossa 50 s, tauko, iltasessiossa 50 s ja sama toisena päivänä. Kolmantena päivänä kertaisin. Kaikki lukemiset ajatuksen kanssa eli ei mitään pikalukua. 

asianajaja

AP: lue, älä palstaile.

Koko kokeen sisältö ja tarkoitus on mitä ilmeisimmin testata juurikin tiedon nopeaa oppimista ja soveltamista?

Katsoin materiaalin läpi. Siinä on "lihaa" luitten ympärillä huomattavasti alle 200 sivua, ehkä jotain 170 sivua max. Teksti on tullut nettiin 2.6., joten neljä päivää on ollut aikaa lukea se läpi. Järkevä strategia olisi ollut printata matsku neljässä osassa ja käydä läpi ajatuksella ja alleviivaten / omia muistiinpanoja tehden noin 45 sivua per pv. Helppo nakki jos on tosissaan sisäänpääsyn suhteen ja meinaa pärjätä tulevissa opinnoissa. Paksua tekstiä tosin, jos ei oikis kiinnosta.

Itse asiassa helpon oloiseksi on pääsykokeet tulleet aiempaan kuukausien luku-urakkaan verrattuna. 

200 sivua lukee päivässäkin. Toki juridinen teksti on raskasta, mutta ei tuo mahoton paekka ole. Monille nuorille tietysti ylivoimaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Suomessa humanistinen puoli on täynnä re-tardeilta vaikuttavia houriskelijoita, jotka ovat lähinnä rasite tieteelle ja sivistysyhteiskunnalle. Eräskin yliopiston historianopettaja kirjoitti, että "moniarvoisessa tieteessä on se hyvä puoli, että kaikki eivät ole samaan aikaan väärässä saman asian suhteen". 

Terv. äiti, jonka lapsella kaikki kymppejä lukion päästötodistuksessa. 

 

Taisi osua nyt?

"kaikki eivät ole samaan aikaan väärässä saman asian suhteen".

Mun Suomen ymmärrys on aika hyvä. Jos väärässä oleminen on normaalia, yleistä ja hyväksyttävää  teikäläisten tiedekunnassa, niin on ajan, resurssien ja verovarojen haaskausta ylläpitää tuollaista lainaidentiteettisten hourulaa.

Mitä tulee kymppeihin, niin kyllähän ne kertovat kapasiteetista ja asioiden oleellisesta ja nopeasta ymmärtämisestä. Teikäläisille tuntemattomia ominaisuuksia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Suomessa humanistinen puoli on täynnä re-tardeilta vaikuttavia houriskelijoita, jotka ovat lähinnä rasite tieteelle ja sivistysyhteiskunnalle. Eräskin yliopiston historianopettaja kirjoitti, että "moniarvoisessa tieteessä on se hyvä puoli, että kaikki eivät ole samaan aikaan väärässä saman asian suhteen". 

Terv. äiti, jonka lapsella kymppejä lukion päästötodistuksessa. 

 

Taisi osua nyt?

"kaikki eivät ole samaan aikaan väärässä saman asian suhteen".

 

Mun Suomen ymmärrys on aika hyvä. Jos väärässä oleminen on normaalia, yleistä ja hyväksyttävää  teikäläisten tiedekunnassa, niin on ajan, resurssien ja verovarojen haaskausta ylläpitää tuollaista lainaidentiteettisten hourulaa.

Mitä tulee kymppeihin, niin kyllähän ne kertovat kapasiteetista ja asioiden oleellisesta ja nopeasta ymmärtämisestä. Teikäläisille tuntemattomia ominaisuuksia? 

Olen eri, mutta samaa mieltä siitä, että teet vaan itsestäsi tyhmän viittaamalla lapsesi arvosanoihin ilman mitään perustetta. Mitä kommentteihisi muuten tulee, ne myös varsin selvästi osoittaa juurikin sen, ettet ole tippaakaan ymmärtänyt mitä kyseinen opettaja on lauseellaan halunnut ilmaista, sillä hänhän käytännössä vitsailee mikä kuulostaa enemmänkin kritiikiltä kuin väitteeltä, että väärässä oleminen on normaalia, yleistä ja hyväksyttävää, kuten kuvittelet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.

Itse luen helposti 500-600 sivua päivässä.

ehkä luet sarjakuvia mutta ainakaan luonnontieteellistä tekstiä et tuohon malliin opi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Suomessa humanistinen puoli on täynnä re-tardeilta vaikuttavia houriskelijoita, jotka ovat lähinnä rasite tieteelle ja sivistysyhteiskunnalle. Eräskin yliopiston historianopettaja kirjoitti, että "moniarvoisessa tieteessä on se hyvä puoli, että kaikki eivät ole samaan aikaan väärässä saman asian suh

 

Se teksti oli tämän open alan omassa julkaisussa, eikä artikkeli ollut mikään vitsipakina, joksi sen voisi kuvitella. Siitä(kin) vaan ilmeni sen alan opetuksen ja tutkimuksen taso.

Mä olen henk. koht. ollut jo pitkään sitä mieltä, että alkuperäisille suomenheimojen jälkeläisille pitäisi perustaa omat akatemiat ja yliopistot. Joillain on vuosituhansien korkeakulttuurinen sivistyshistoria ja perspektiivi, kun toiset (enemmistö täällä) ovat oppineet lukemaan vasta noin 100 v. sitten. Kaikkien pitäisi tarpoa sen houriva lainaidentiteettisen enemmistön tahdissa.

Epäkohdista ei saisi sanoa, sit olet hirveä rasisti ja ties mitä. Virastot ja puolueet ovat täynnä täysin kyvyttömiä loisia, joiden paikka olisi jossain ihan muualla kuin asiantuntijatehtävissä. 

Tekoäly saisi jo hoitaa kaikki oikeusjutut, jotta vääryyslaitoksesta vihdoinkin tulisi oikeuslaitos. Sitten ei edes tarvita pääsykokeita, kun tekoäly osaa ja tietää kaiken jo valmiiksi. Kaiken maailman vapaamuurarit ja virkamafiosot saisivat sitten etsiä oikeita töitä, joita ei enää löydy.

Meillä alakoululainen lukee helposti 300 sivua/päivä. Huomaa, että ihmisten lukutaito on laskenut hirveästi, jos 200 sivua/3 päivää kauhistellaan. Tiedän, että oikiksen tekstit eivät ole helppolukuisimpia, mutta eivät myöskään erityisen haastavia. Omaan korvaani tuo ei kuulosta pahalta, vaikka tietysti teksti pitää myös sisäistää ja muistaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Suomessa humanistinen puoli on täynnä re-tardeilta vaikuttavia houriskelijoita, jotka ovat lähinnä rasite tieteelle ja sivistysyhteiskunnalle. Eräskin yliopiston historianopettaja kirjoitti, että "moniarvoisessa tieteessä on se hyvä puoli, että kaikki e

 

Voikin asettaa kysymyksen näin: Tarvitsevatko tiede, tutkimus ja sivistys houruja, joilla on vaikeuksia ymmärtää jopa sellainen perusjuttu, että rypevät toisen kansan identiteetillä?! Ei tiede, eikä edes länsimainen sivistysyhteiskunta tarvitse missään muodossa tällaisia. Kannattaisiko harkita jotain siperialaisille paremmin sopivaa alaa? 

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla on sama tilanne.

Milläpä sen varmistat? Jokuhan materiaalin on päättänyt ja voinut kertoa sen lähipiirilleen jo kauan sitten. Hyvä veli-verkostoja riittää tässä maassa. Tavikset saa tietää samaan aikaan.