Lue keskustelun säännöt.
Nyt pääsykokeeseen pitää lukea 3 päivässä 200 sivua
03.06.2025 |
Kommentit (198)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.
Itse luen helposti 500-600 sivua päivässä.
Oon kade. Mä en koskaan saanut luettua (fysiikan) tenttikirjoja enempää kuin pari-kolmekymmentä sivua päivässä, vaikka kuinka yritin.
t: ADHD
Autistien superpower:DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. "
Tämä nyt keskusteltu kolmessa päivässä luettava pääsykoemateriaalihan on juuri se millä nyt otetaan se uusi suunta omassa elämässä jos kirjoitukset eivät menneet nappiin.
Et ymmärtänyt ollenkaan pointtia.
Vanhassa systeemissä pääsykoekirjallisuus ilmoitettiin esimerkiksi 5 kk ennen koetta. Ja sisään otettiin esim 4 % hakijoista. Nyt olit sitten päättänyt ANSAITA ITSELLESI tuon opiskelupaikan ja ryhdyit tekemään töitä ja lukemaan.
Jos pystyit kurinalaiseen lukemiseen ja kovaan työntekoon (jota ominaisuutta yllättäen tarvitaan yliopistossa) pystyit nostamaan tuolla omalla työnteolla mahdollisuuttasi päästä sisään tuosta 4 prosentista esim 20 - 50 prosenttiin kun tosiasia on se että kaikki 100 prosenttia hakijoista ei kunnolla materiaalia lukenut eli tehnyt töitä sisäänpääsyn eteen.
Jos nyt annetaan materiaali pariksi päiväksi ei tuossa ajassa pysty tekemään mitään eroa kilpailijoihin eikä ansaita opiskelupaikkaa. Eikä sitä tietenkään kuuluisikaan ansaita parissa päivässä. Mahdollisuudet on nyt edelleen se 4 % joka tapauksessa ja sitä vain luovuttaa sen edessä ettei voi tehdä mitään itse enää oman tilanteen parantamiseksi.
Eli ratkaisut tehdään ikävuosina 15-18. Jos silloin oli vaikeaa niin sori siitä mutta putosit yhteiskunnasta etkä voi enää tehdä mitään.
Selvästikään et itse ymmärrä. Jos vain 10% hakijoista luki materiaalin kunnolla 5 kk:n aikana, niin miten muka yhtäkkiä silti 100% lukisi sen kunnolla, kun aikaa annetaan vain 3 päivää? Voitko selittää juurta jaksain, miten lukiossa muuhun kuin koulunkäyntiin keskittyminen aiheuttaa sen, ettei enää koskaan elämässään pysty omaksumaan laajaa aineistoa nopeasti?
Toi on tehty Tiktokkaajille. Pääsykokeisiin lukeminen kuukausien ajan vaan ei enää onnistu.
Nyt välttämättömyydestä tehdään hyve ja tunnin rastiruutuun pelleily korvaa alaan syvällisen perehtymisen etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.
Ehkä mutta normitentissä sitä aihetta on myös jauhettu koko lukukausi luennoilla ja mahdollisesti harjoituksissakin. Eli oikeasti tenttiin luku on vaan kertausta.
Tämä ei oikiksen osalta pidä tai pitänyt ainakaan aina paikkansa. - En muiista yhtäkään oikeuden alaa, jota olisin voinut opiskella koko lukukauden. Luennot saattoivat kestää vajaan viikon, jossa luennoitsija saattoi käsitellä vain verraten pientä osaa siitäm nitä vastaavasti ole luettava tenttiin. Ne olivat ts. usein kaksi eri maailmaansa. - Eräs professori josku asiasta jonkun huomautettua vastasi, että miksi hän luennoisi ja kertosi keskittyen siihen, mitä on kerrottuna tenttikirjoissa. Jos on oikiksieen tai yliopistoon päässyt opiskelemaan, niin hän olettaa, että opiskelija on (A) kiinnostunut alasta ja haluaa tietää siitä,. (B) Opiskelija todennäköisesti osaa sekä kuunnella että lukea, joten hän tarjoaa ja mahdollistaa opiskelija saamaan enemmän asiasta kun sekä kuuntelemalla, mitä hän / tai yleisemmin luennoitsija kertoo luennolla ja toivottavasti enempi muuta kuin niitä asioita,kuin niitä jota opiskelija voi lukea ja oppia kirjoista opiskelija voi ja perehtymällä lainsäädäntöön laajassa mielessä; tutustumalla paitsi lakeisin niin myös lakien esitöihin.
Lainaus alkaa
Selvästikään et itse ymmärrä. Jos vain 10% hakijoista luki materiaalin kunnolla 5 kk:n aikana, niin miten muka yhtäkkiä silti 100% lukisi sen kunnolla, kun aikaa annetaan vain 3 päivää?
lainaus päättyy
Sen takia että huomattavasti useampi jaksaa ja viitsii tehdä töitä intensiivisesti 3 kuin 150 päivää. Luulisi olevan itsestään selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.
Juuri näin. Tämä uudistus pilaa aika monen nuoren tulevaisuuden. Ennen oli paremmin (20v sitten) kun pääsykokeeseen pystyi valmistautumaan koko vuoden (tietyt pääsykoekirjat vaihtuivat vain harvoin) ja pääsykokeella pystyi pääsemään haluamaansa opinahjoon. Todennäköisesti tämä uudistus ei ole jäädäkseen kun huomataan ettei se toimi.
Vierailija kirjoitti:
Lainaus alkaa
Selvästikään et itse ymmärrä. Jos vain 10% hakijoista luki materiaalin kunnolla 5 kk:n aikana, niin miten muka yhtäkkiä silti 100% lukisi sen kunnolla, kun aikaa annetaan vain 3 päivää?
lainaus päättyy
Sen takia että huomattavasti useampi jaksaa ja viitsii tehdä töitä intensiivisesti 3 kuin 150 päivää. Luulisi olevan itsestään selvää.
Itsellä ainakin oli tuo puolen vuoden pääsykourakka kauan sitten ja pääsin sisään kilpaillulle alalle. Pääsykokeessa päntätyt asiat jäivät pitkäaikaismuistiin ja niistä on ollut erittäin paljon hyötyä myöhemmin. 3 päivän lukemisella ei isompia muistijälkiä jää eikä opita opiskelutekniikoita eikä työntekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Joillain on vuosituhansien korkeakulttuurinen sivistyshistoria ja perspektiivi, kun toiset (enemmistö täällä) ovat oppineet lukemaan vasta noin 100 v. sitten."
Eivät kansan syvät rivit ole vanhan sivistyksen maissakaan sen aikaisemmin lukemaan oppineet kuin Suomessa. Päinvastoin, kansansivistys ja kaikkien lasten koulunkäynti alkoi meillä varsin aikaisin moneen muuhun maahan verrattuna.
Eliitti on sitten eri juttu mutta sitä oli ennen vanhaan jokunen prosentti ihmisitä.
Minkä kansan syvät rivit? Vielä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa täkäläistä väestöä kutsuttiin tattareiksi tai tataareiksi, mukaan lukien valtaväestö, romanit ja lappalaiset. Saami-identiteettikin, alunperin aivan toisen heimon identiteetti sekin, otettiin nenetsien taholla käyttöön vasta 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Tarkoitat siis tattareita N1c ydna jne.? Alkuperäiset suomenkieliset olivat ja ovat arjalaisia, eri ydna, eri genetiikka, eri historia. Heitä on noin 5% täällä nykyään. Nämä olivat kirjoitustaitoisia jo pronssikaudella, todennäköisesti jo kivikaudella.
Teidän hourula-opinahjoissa ei ole eritelty näitä eri kansoja?
Nyt yliopistoihin alkaa siis tulla porukkaa joka koulussa on aina päästetty helpolla ja luokilta läpi ja suoraan suurin osa todistusvalinnalla yliopistoon. Loput sitten tällaisella tunnin rasti ruutuun pelleilyllä jossa ei tarvitse lukea eikä kirjoittaa.
Yliopistot puolestaan päästävät kaikista tenteistä läpi kun rahat tulevat Jyrki Käteisen fantastisen yliopistouudistuksen ansiosta vain valmistuneista, laadusta viis.
Mikä voisi mennä pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.
Ehkä mutta normitentissä sitä aihetta on myös jauhettu koko lukukausi luennoilla ja mahdollisesti harjoituksissakin. Eli oikeasti tenttiin luku on vaan kertausta.
Tämä ei oikiksen osalta pidä tai pitänyt ainakaan aina paikkansa. - En muiista yhtäkään oikeuden alaa, jota olisin voinut opiskella koko lukukauden. Luennot saattoivat kestää vajaan viikon, jossa luennoitsija saattoi käsitellä vain verraten pientä osaa siitäm nitä vastaavasti ole luettava tenttiin. Ne olivat ts. usein kaksi eri maailmaansa. - Eräs professori josku asiasta jonkun huomautettua vastasi, että miksi hän luennoisi ja kertosi keskittyen siihen, mitä on kerrottuna tenttikirjoissa. Jos on oikiksieen tai yliopistoon päässyt opiskelemaan, niin hän olettaa, että opiskelija on (A) kiinnostunut alasta ja haluaa tietää siitä,. (B) Opiskelija todennäköisesti osaa sekä kuunnella että lukea, joten hän tarjoaa ja mahdollistaa opiskelija saamaan enemmän asiasta kun sekä kuuntelemalla, mitä hän / tai yleisemmin luennoitsija kertoo luennolla ja toivottavasti enempi muuta kuin niitä asioita,kuin niitä jota opiskelija voi lukea ja oppia kirjoista opiskelija voi ja perehtymällä lainsäädäntöön laajassa mielessä; tutustumalla paitsi lakeisin niin myös lakien esitöihin.
Urgh voisi tuon esittää varmaan tiiviimminkin, mutta ilmeisesti oikeustieteellisessä ei moista taitoa opeteta.
Eihän tuo ole edes paljon. Jos ei tuohon pysty, ei kuulu päästä edes oikikseen saati harjoittaa ammattia. Ei se tyhmille ole tarkoitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
200 sivua ei ole paljon. Tiukka asiateksti tosin vaatii nopeaa asioiden omaksumista ja hyvää muistia. Toisaalta hitaiden pitäisikin etsiä jotain itselle paremmin sopivaa käytännön alaa. Älkää ajatelko, että humanistiset tieteet ovat jokin roskakori, jonne pyrkivät ne, jotka eivät muualle pääse. Sinnekin pitäisi seloa huomattavasti tiukemmalla seulalla.
YO-kirjoitukset on se pääsykoe. Sehän oli niitten alkuperäinen tarkoitus, eihän niissä muuten ole mitään järkeä kun lukion kursseista saa jo arvosanat todistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Urgh voisi tuon esittää varmaan tiiviimminkin, mutta ilmeisesti oikeustieteellisessä ei moista taitoa opeteta. "
Piruuttanikin tekisi mieleni vastata kaikkiin oikista liittyviin kysymyksiin vain jaarittelemalla ja kirjoittamalla mahdollisimman pitkästi ja laveasti varmistaakseni vielä, että kommenttini on mahdollsimman epäselvä. - Ärsyttää kun tuntuu, että yliopistoon pyrkimisestä on tehty vitsi.
Mutta joo oikeassahan tuo oli. Kyllä sama juttu on monessa muussakin opinnoissa luennot ja ahd. tenntimateriaalit ovat omat maailmansa, jotka kohtaavat satunnaisesti. - Se on osa sitä ns akateemista ja opettamsien vapautta katsos
Eri
Vierailija kirjoitti:
YO-kirjoitukset on se pääsykoe. Sehän oli niitten alkuperäinen tarkoitus, eihän niissä muuten ole mitään järkeä kun lukion kursseista saa jo arvosanat todistukseen.
Yo kokeellahan pääsee jo suoraan iso osa omassa kiintiössään.
Nyt lopetettiin perinteiset pääsykokeet.
Vierailija kirjoitti:
AP: lue, älä palstaile.
Miksi AP:n pitäisi lukea?
Yo-kokeissa voi menestyä hyvin, vaikkei erityisen kyvykäs olisikaan, kunhan on ahkera ja sinnikäs ja tekee niin kuin on opetettu. Lukiossa opettajat vielä hyysäävät niin, että on helppo saada hyviäkin tuloksia, kunhan pysyttelee kursseilla mukana.
Itse en yhtään enempää kirjoitusten merkitystä jatko-opintoihin pääsyssä enää korostaisi, jos saisin päättää, vaan lisäisin hieman painostusta pääsykokeisiin. Tarvitsemme myös nopeita omaksujia ja itsenäisiä ajattelijoita, emme vain märehtivää opintokarjaa.
Mitä tulee tuohon vajaaseen kahteensataan sivuun, niin minäpä otan ensi vuonna lukeakseni oikiksen materiaalin ja menen pääsykokeeseen, niin sillähän sen helppous/vaikeus selviää. Vaikka olisi miten raskaita virkerakenteita ja ehdollisia ilmauksia ja ristiinviittauksia, niin en näe että tuollainen tekstimäärä olisi siltikään liian vaikea omaksua siinä ajassa, mikä sille on varattu. Koirahan tietysti jonnekin on haudattu, ja senkin löytämistä testataan ja pitääkin testata.
Vierailija kirjoitti:
Et voi tehdä mitään enää jos YO menee pieleen.
Voitpas. Mennä esim. tähän pääsykokeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
200 sivua on aikas vähän, tentteihin tulee paljon enemmän.
Ehkä mutta normitentissä sitä aihetta on myös jauhettu koko lukukausi luennoilla ja mahdollisesti harjoituksissakin. Eli oikeasti tenttiin luku on vaan kertausta.
Ei todellakaan! Ainakin omana opiskeluaikanani 20+ vuotta sitten homma toimi niin, että tenttiin piti lukea x määrä kirjoja, usein 3-5. Tyypillisesti yhden kirjan saattoi korvata käymällä 2 viikon luentosarjan, josta piti tehdä oppimispäiväkirja tai pidettiin erillinen kuulustelu tms. Mutta lähtökohtaisesti tentit olivat juuri sitä, että niihin luettiin annetut kirjat (joita EI ollut käsitelty luennoilla). Eli juuri kuten tässä pääsykokeessa.
terv. OTK vm 2005
Heti yo-kokeiden jälkeen? Tosin nykyäänhän se nimenomaan on helpompaa kun aiemmin, kun lääkikseen vaaditaan nimenomaan lukiossa opitut asiat eikä tarvitse kahlata läpi erillistä laajaa pääsykoemateriaalia kuten aiemmin. Sekin helpottaa, että ne kirjoitukset voi jakaa vaikka useammalle vuodelle eikä kaikkia kokeita tarvitse tehdä samana keväänä kuten aiemmin, jolloin keväällä kaikki aika meni niihin yo-kokeisiin valmistautumiseen eikä pääsykokeisiin lukemista varten ainakaan ennen niitä juurikaan jäänyt aikaa.