Nyt pääsykokeeseen pitää lukea 3 päivässä 200 sivua

Jos ei 3 päivässä pysty lukemaan 200 sivua tekstiä, ei ehkä ole edellytyksiä MIHINKÄÄN vaativampaan tehtävään saati akateemiselle uralle. 

Kyllä ton kuka tahansa lukee parissa päivässä, eihän siitä ole kysymys. Lähinnä se, että se pitää muistaa kokeessa. Tentteihinkin on lukuaikaa vaikka kuinka paljon. Hitaammat oppijat jäävät jalkoihin. 

En osaa kyllä yhtään arvioida nykymallin mukaisia pääsykokeita. Olen tipahtanut täysin pääsykoeuudistusten kelkasta. 

Silloin aikoinaan, kun itse hain oikikseen, oli se vanha systeemi eli valtava määrä luettavaa plus koe 5 h ja vastaukset oli muistaakseni kaikki esseetyyppisiä. 

Itse pidin kirjoitusten jälkeen välivuoden ja sitten keväällä aloin lukemaan. Kävin myös jonkun valmennuskurssin, josta en muista muuta kuin sen, että kurssin päätteeksi hlökohtaisessa arvioinnissa vetäjä sanoi, että koko ryhmästä hänen mukaansa vastaustekniikkani ja päättelykykyni oli sitä luokkaa, että pääsen sisään. 

No niin siinä sitten kävikin, että menin ekalla sisään. Nyt alalla sitten jo vuodesta -97. 

Tuo 200 s ei tunnu kyllä pahalta. Lukisin kahtena sitten, että aamusessiossa 50 s, tauko, iltasessiossa 50 s ja sama toisena päivänä. Kolmantena päivänä kertaisin. Kaikki lukemiset ajatuksen kanssa eli ei mitään pikalukua. 

asianajaja

"90-luvulla sanottiin, että pääsykoe oli oikiksen vaikein koe. Myöhemmät opinnot vaativat vähemmän lukemista. Jos oikein ymmärsin, niin sitä varten piti opiskella Suomen laki"

Pääsykoekirjoina olivat 90-luvulla "Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään 1&2". Ei siis suoraan Suomen laki.

Vierailija kirjoitti:

200 sivua kolmessa päivässä tarkoittaa käytännössä sitä, että luetusta ei jää juurikaan mitään päähän.

Siinä tarvitaan kykyä ymmärtää olennaisin (kuten oikeissa töissäkin), ei ole mitään järkeä vuosia päntätä jotain tenttikirjoja ulkoa, jotta sitten pääsisi vähemmillä lahjoilla haluamaansa ammattiin.  

"Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. "

Tämä nyt keskusteltu kolmessa päivässä luettava pääsykoemateriaalihan on juuri se millä nyt otetaan se uusi suunta omassa elämässä jos kirjoitukset eivät menneet nappiin.

Vierailija kirjoitti:

"90-luvulla sanottiin, että pääsykoe oli oikiksen vaikein koe. Myöhemmät opinnot vaativat vähemmän lukemista. Jos oikein ymmärsin, niin sitä varten piti opiskella Suomen laki"

Pääsykoekirjoina olivat 90-luvulla "Johdatus Suomen oikeusjärjestelmään 1&2". Ei siis suoraan Suomen laki.

Joo, niin oli. Semmoiset paksut kirjat; muistaakseni sinikantiset. Piti joitain lakipykäliäkin lukea, minkä lisäksi oli useita muita kirjoja. Sen muistan, että luin tekstiä kasetille (kyllä, nykynuorille tiedoksi, että nimenomaan kasetille...) ja sitten, kun ajoin autoa tai omassa huoneessa esim. siivosin, niin kasetti pyörimään taustalle.... 

asianajaja

Eikö ole ihan normaalia päntätä kokeisiin viimeisillä minuuteilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Nimenomaan. Olemme kerrassaan sukeltaneet pää edellä tehokkuuden ja ekstrovertin amerikkalaisuuden maailmaan. Ajattelu, harkinta ja viisaus ovat jo melko toissijaisia.

Tuollainen pääsykoe, jossa kaikille on vain lyhyt ajanjakso asioiden omaksumiseksi, nimenomaan mittaa sitä ajattelua ja viisautta paljon paremmin kuin koe, johon päntätään kuukausia. Ensimmäisessä kokeessa pärjää aidosti lahjakas ja älykäs paremmin kuin muut, jälkimmäisessä tyhmä saa helposti tasoitusta, jos voi päntätä täyspäiväisesti äitylin helmoissa (vrt. esim. työssäkäyvä perheellinen ihminen).

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Luin kirjoituksen, jossa joku oli yrittänyt 20 krt yo kirjoituksissa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ton kuka tahansa lukee parissa päivässä, eihän siitä ole kysymys. Lähinnä se, että se pitää muistaa kokeessa. Tentteihinkin on lukuaikaa vaikka kuinka paljon. Hitaammat oppijat jäävät jalkoihin. 

Miksi juuri niiden hitaiden oppijoiden pitäisi päästä oikikseen, jos on runsaasti nopeita oppijoita tyrkyllä? Kyllähän hidas oppimiskyky haittaa sitä ammatin harjoittamistakin monilla aloilla. Ei tietenkään kaikilla, onneksi.

Nythän ne lahjakkaimmat hyvät paperit kirjoittaneet on jo päässeet sisään, joten jäljellä on se vähemmän lahjakkaampi joukko, joka kokeilee pääsykokeen kautta.

"Joo, niin oli. Semmoiset paksut kirjat; muistaakseni sinikantiset."

Ykkösosa löytyy vieläkin omasta hyllystä. Ostin sen aikanaan katsoakseni että olisko oikeustiede oikea opiskeluala minulle mutta aika nopeasti huomasin että ei ole. Toinen osa jäi sitten ostamatta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Suomessa humanistinen puoli on täynnä re-tardeilta vaikuttavia houriskelijoita, jotka ovat lähinnä rasite tieteelle ja sivistysyhteiskunnalle. Eräskin yliopiston historianopettaja kirjoitti, että "moniarvoisessa tieteessä on se hyvä puoli, että kaikki eivät ole samaan aikaan väärässä saman asian suhteen". 

Terv. äiti, jonka lapsella kaikki kymppejä lukion päästötodistuksessa. 

 

"Munkin lapsella on. " Niin ja sadalla muulla a p i n a l la. 

Mutta mun lapsella on oikeasti. 

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Päinvastoin.

Ne jotka eivät pärjänneet koulussa, voivat pyrkiä pääsykokeiden kautta. Koulussa hyvin pärjänneet pääsevät todistusvalinnassa.

Tuo 3 pv ja 200 sivua kuulostaa järkevältä. Se vastaa varmaan juristin työtä, että pitää omaksua asiakkaan iso kokonaisuus lukemalla ja myös omaksumalla se keissi.

Eli pääsykokeissa pitää sekä lukea aineisto että osata soveltaa sitä, sehän on juuri oikein. Ja siihen menee vain 3 päivää, eikä puoli vuotta kuten ennen. Oikein hyvä uudistus.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ton kuka tahansa lukee parissa päivässä, eihän siitä ole kysymys. Lähinnä se, että se pitää muistaa kokeessa. Tentteihinkin on lukuaikaa vaikka kuinka paljon. Hitaammat oppijat jäävät jalkoihin. 

Se on varmaan tarkoituskin.

Jos joutuisin palkkaamaan juristin, toivoisin, että hän kuuluu niihin terävämpiin, jotka pystyvät sekä lukemaan että ymmärtämään lukemansa.

Hesarin artikkelissa joku valitti, että lukihåiriöiset eivät nyt pärjää. Se on oikein hyvä näin juristin asiakkaan näkökulmasta. 

70 sivua päivässä on erittäin leppoisaa verrattuna siihen, että oikiksessa (oikeastan missä tahansa koulutusohjelmassa yliopistossa) luet jatkossa 200 sivua päivässä täyden opiskelupäivän päälle.

Jos ei paukut riitä tuohon 70 sivuun, älä viitsi edes pyrkiä. Et varmaan ole eläessäsi vielä lukenut 70 sivua.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ton kuka tahansa lukee parissa päivässä, eihän siitä ole kysymys. Lähinnä se, että se pitää muistaa kokeessa. Tentteihinkin on lukuaikaa vaikka kuinka paljon. Hitaammat oppijat jäävät jalkoihin. 

Sori siitä. Oikis ei ole hitaille oppijoille. Lue enemmän niin opit lukemaan. Sun olisi pitänyt opetella lukutaito jo 12 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.

Luin kirjoituksen, jossa joku oli yrittänyt 20 krt yo kirjoituksissa. 

Oliko kenties Allu, joka on 10 vuotta yrittänyt saada itselleen naista muttei edelleenkään onnistu. Kun ei tyyppi opi eikä kehity.

Ei kaikki hitailta onnistu, eikä pidäkään onnistua. Mieti nyt miten helvetin surkea juristi Allusta tulisi. Muttakun, kyllä mä ennen, jankuti jankuti. Se häviäis kaikki juttunsa. Jotkut sopii paremmin postia lajittelemaan kuin asioita oikeudessa perustelemaan tai laillisia sopimuksia tekemään.

Minusta tuo pääsykoekäytäntö on taas fiksu. Kaikilla hakijoilla on sama aika omaksua materiaali ja koe ratkaisee sisäänpääsyn.