Nyt pääsykokeeseen pitää lukea 3 päivässä 200 sivua
Kommentit (198)
Ilmeisesti yliopistollakin on kasvava lukutaidottomuus ykköshuolena.
Kun (luvalla sanoen) tyhmä ja hidas lainaidentiteettinen kykkijä pääsee vihdoin yliopistoon, tuloksena ovat mielenterveysongelmat. Joka kolmas opiskelija kärsii mielenterveysongelmista, eikä tilanne ole parantunut korona-ajan jälkeen ainakaan julkaisun kirjoittamisajankohtaan mennessä.
Kun tällaiset kääpäläiset pääsevät joskus johonkin virkaan tai tehtävään, on turha odottaa edes virka- tm. velvollisuuksien hoitamista.
Vierailija kirjoitti:
Kun (luvalla sanoen) tyhmä ja hidas lainaidentiteettinen kykkijä pääsee vihdoin yliopistoon, tuloksena ovat mielenterveysongelmat. Joka kolmas opiskelija kärsii mielenterveysongelmista, eikä tilanne ole parantunut korona-ajan jälkeen ainakaan julkaisun kirjoittamisajankohtaan mennessä.
Kun tällaiset kääpäläiset pääsevät joskus johonkin virkaan tai tehtävään, on turha odottaa edes virka- tm. velvollisuuksien hoitamista.
Jännä, että täällä lähes kaikille 200 sivun lukeminen 3 päivässä on todella helppo juttu. Itsekin luen kyllä nopeastikin tuon 200 sivua, mutta en todellakaan muistaisi mitään nippelitietoa tai ehken edes kunnolla kokonaisuuksia. Minun tulee lukea teksti useamman kerran, jotta jää kunnon muistijälki tekstiin. Varsinkin monivalintakysymykset ohjaavat juuri yksityiskohtien tärkeyteen, koska niissä ei voi testata kokonaisuuksia. Itse olen siis yliopiston käynyt ja ihan hyvillä arvosanoilla.
Helposti lukee, eri asia, että jääkö päähän mitään.
Vierailija kirjoitti:
Lopultakin järkevä päätös, emme ehkä halua lääkäreitä, jotka vuoden pänttäämällä ulkoa kirjoja pääsevät opiskelemaan heikoillakin kyvyillä, vaan nimeomaan pitää olla kykyä oppia ja omaksua asioita loogisesti ja nopeasti.
Ei tämä koske lääkistä, vaan oikista! Ja oikis on nimenomaan kovaa ulkoa pänttäämistä. Lääkärin homma ihan erilaista!
"Toki ihmetellä täytyy, miksi eivät ole pärjänneet jo lukiossa, ellei kyse ole alan vaihtajasta tmv. joka ei pysty osallistumaan todistusvalintaan."
No ainakin oikikseen vaaditaan todistusvalinnalla melkoinen suora älliä joten jos on vaikka juuri vasta päässyt ylioppilaaksi niin joku aine on voinut jäädä vähän alle. Ja sitten voi kokeilla pääseykokeissa ettei tule välivuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on opiskella kun jo nyt homma hoituu tekoälyllä.
Ei hoidu. Eiväthän tekoälyohjelmat osaa käyttää edes hyvää ja moitteetonta suomen kieltä, ei kirjoitettua eikä puhuttua.
Luen joka päivä iltalukemisena tuon määrän. Vähintään ja yleensä asiatekstejä.
kai ne jotka ovat työssö niin ottavat lukuvapaata ne kolme päivää
Vierailija kirjoitti:
"Toki ihmetellä täytyy, miksi eivät ole pärjänneet jo lukiossa, ellei kyse ole alan vaihtajasta tmv. joka ei pysty osallistumaan todistusvalintaan."
No ainakin oikikseen vaaditaan todistusvalinnalla melkoinen suora älliä joten jos on vaikka juuri vasta päässyt ylioppilaaksi niin joku aine on voinut jäädä vähän alle. Ja sitten voi kokeilla pääseykokeissa ettei tule välivuotta.
samaten lääkis ja psykologia
"Joillain on vuosituhansien korkeakulttuurinen sivistyshistoria ja perspektiivi, kun toiset (enemmistö täällä) ovat oppineet lukemaan vasta noin 100 v. sitten."
Eivät kansan syvät rivit ole vanhan sivistyksen maissakaan sen aikaisemmin lukemaan oppineet kuin Suomessa. Päinvastoin, kansansivistys ja kaikkien lasten koulunkäynti alkoi meillä varsin aikaisin moneen muuhun maahan verrattuna.
Eliitti on sitten eri juttu mutta sitä oli ennen vanhaan jokunen prosentti ihmisitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän ne lahjakkaimmat hyvät paperit kirjoittaneet on jo päässeet sisään, joten jäljellä on se vähemmän lahjakkaampi joukko, joka kokeilee pääsykokeen kautta.
Voisiko olla niinkin, että juuri se kaikkein lahjakkain joukko pärjää tuossa kokeessa? Toisin sanoen he, jotka omaksuu nopeasti oleelliset asiat suuresta aineistosta. Toki ihmetellä täytyy, miksi eivät ole pärjänneet jo lukiossa, ellei kyse ole alan vaihtajasta tmv. joka ei pysty osallistumaan todistusvalintaan.
monet uusii että saa niitä laudatureita ja vähintään exemia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, eipähän kenenkään tarvitse enää pitää kokonaista välivuotta pääsykokeisiin valmistautumista varten!
Mitenköhän aiemmin ehdittiin kirjoitusten päättymisen jälkeen lukea pääsykokeisiin?
Huonosti. Lääkikseen ja oikikseen päästiin harvoin heti yo vuonna. Ja esim oikikseen päässeistä 100% kävi valmennuskurssin (todella kalliita). Tuo kuulostaa tosi hyvältä uudistukselta.
Poika pääsi muutamia vuosia sitten pääsykokeella Hgin lääkikseen eka kerralla ilman valmennuskurssia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, eipähän kenenkään tarvitse enää pitää kokonaista välivuotta pääsykokeisiin valmistautumista varten!
Mitenköhän aiemmin ehdittiin kirjoitusten päättymisen jälkeen lukea pääsykokeisiin?
Huonosti. Lääkikseen ja oikikseen päästiin harvoin heti yo vuonna. Ja esim oikikseen päässeistä 100% kävi valmennuskurssin (todella kalliita). Tuo kuulostaa tosi hyvältä uudistukselta.
Poika pääsi muutamia vuosia sitten pääsykokeella Hgin lääkikseen eka kerralla ilman valmennuskurssia.
Pikkuveljeni pääsi ensi yrittämällä suoraan kirjoitusten jälkeen oikikseen ilman mitään valmennuskursseja 24 vuotta sitten. Eli tuo 100% on kyllä liioittelua.
Vierailija kirjoitti:
Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. Suomella on näköjään varaa syrjäyttää hitaammin kypsyvät yhteiskunnasta. Yksilön ja tämän elämän kannalta katastrofi mutta eihän yksilöitä koskaan täällä ole ajateltu.
Asiahan on juuri päinvastoin. Jos lukioikäisenä ryssi asiansa, niin nyt voi pääsykokeella osoittaa olevansa fiksu ja nopea omaksumaan tietoa. Kaikki saavat ennakkomateriaalin samaan aikaan, ja kaikilla on yhtä vähän aikaa tutustua siihen ennen koetta. Kokeen tarkoitus on nimenomaan karsia tyhmät ja hitaat. En ymmärrä miten tämä uusi systeemi nollaisi pääsykoeurakoinnilla otettavan uuden suunnan?
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että täällä lähes kaikille 200 sivun lukeminen 3 päivässä on todella helppo juttu. Itsekin luen kyllä nopeastikin tuon 200 sivua, mutta en todellakaan muistaisi mitään nippelitietoa tai ehken edes kunnolla kokonaisuuksia. Minun tulee lukea teksti useamman kerran, jotta jää kunnon muistijälki tekstiin. Varsinkin monivalintakysymykset ohjaavat juuri yksityiskohtien tärkeyteen, koska niissä ei voi testata kokonaisuuksia. Itse olen siis yliopiston käynyt ja ihan hyvillä arvosanoilla.
Kannattaa katsoa tuo aineisto, siinä ei ole luettavaa 200 sivua. Aineisto on selkeä ja melko helppo hahmottaa. Siitä muodostaa kyllä kokonaiskäsityksen melko helposti.
Vierailija kirjoitti:
"Jutun pointti on se että omalla työllä ei voi enää muuttaa kohtaloaan jos 15-18 ikävuosina meni pieleen. Aikaisemmin pystyi juuri tuolla pääsykoeurakoinnilla ottamaan vielä uuden suunnan elämässään. Nyt kaikki on ohi jos et kirjoituksissa pärjää. "
Tämä nyt keskusteltu kolmessa päivässä luettava pääsykoemateriaalihan on juuri se millä nyt otetaan se uusi suunta omassa elämässä jos kirjoitukset eivät menneet nappiin.
Et ymmärtänyt ollenkaan pointtia.
Vanhassa systeemissä pääsykoekirjallisuus ilmoitettiin esimerkiksi 5 kk ennen koetta. Ja sisään otettiin esim 4 % hakijoista. Nyt olit sitten päättänyt ANSAITA ITSELLESI tuon opiskelupaikan ja ryhdyit tekemään töitä ja lukemaan.
Jos pystyit kurinalaiseen lukemiseen ja kovaan työntekoon (jota ominaisuutta yllättäen tarvitaan yliopistossa) pystyit nostamaan tuolla omalla työnteolla mahdollisuuttasi päästä sisään tuosta 4 prosentista esim 20 - 50 prosenttiin kun tosiasia on se että kaikki 100 prosenttia hakijoista ei kunnolla materiaalia lukenut eli tehnyt töitä sisäänpääsyn eteen.
Jos nyt annetaan materiaali pariksi päiväksi ei tuossa ajassa pysty tekemään mitään eroa kilpailijoihin eikä ansaita opiskelupaikkaa. Eikä sitä tietenkään kuuluisikaan ansaita parissa päivässä. Mahdollisuudet on nyt edelleen se 4 % joka tapauksessa ja sitä vain luovuttaa sen edessä ettei voi tehdä mitään itse enää oman tilanteen parantamiseksi.
Eli ratkaisut tehdään ikävuosina 15-18. Jos silloin oli vaikeaa niin sori siitä mutta putosit yhteiskunnasta etkä voi enää tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jännä, että täällä lähes kaikille 200 sivun lukeminen 3 päivässä on todella helppo juttu. Itsekin luen kyllä nopeastikin tuon 200 sivua, mutta en todellakaan muistaisi mitään nippelitietoa tai ehken edes kunnolla kokonaisuuksia. Minun tulee lukea teksti useamman kerran, jotta jää kunnon muistijälki tekstiin. Varsinkin monivalintakysymykset ohjaavat juuri yksityiskohtien tärkeyteen, koska niissä ei voi testata kokonaisuuksia. Itse olen siis yliopiston käynyt ja ihan hyvillä arvosanoilla.
Palstalainen ei tajua fiktion ja monimutkaisen tietokirjallisuuden luku- ja omaksumisnopeuden välistä eroa. Toisaalta näähän on tätä viherfeministi-vasemmisto porukkaa jotka ei tunnu tajuavan muutenkaan mistään mitään ja rupeaa agressiivisiksi jos noille koittaa selittää miten monella eri tavalla nuo onnistui olemaan jossain uskomuksessaan väärässä :D
Minä en kyllä sanoisi että 200 sivua teknistä tekstiä tai matematiikkaa on pikkujuttu jonka lukee tuosta vaan junamatkalla ja muistaa kertalukemalta jos ei ole aihe muuten tuttu.
Aikoinaan lääkiksen pääsykokeissa oli yhtenä osiona ns. aineistokoe. Siinä sai koetilanteessa luettavaksi noin 10- 20 sivun mittaisen tekstin jostakin ei-lääketieteellisestä aiheesta. Teksti kerättiin pois 45 min jälkeen (suunnilleen, en muista tarkkaa aikaa) ja sen jälkeen piti vastata kysymyksiin tekstiin liittyen. Tarkoitus arvioida miten hyvin hakija pystyy sisäistämään tietoa lyhyessä ajassa. Lisäksi oli muitakin osioita (ainakin kemia, fysiikka ja fysiologia + anatomia) mutta aineistokoe oli oiva testi.