Lue keskustelun säännöt.
Miehen äiti pitää kotiamme ja mökkiämme omanaan
02.06.2025 |
Alkaa mennä hiljalleen hermot, asiasta on keskusteltu ja keskusteltu ja tehty erilaisia rajanvetoja, mutta mikään ei muutu.
Asuu ihan kivenheiton päässä, saattaa itse vain pölähtää ovestamme sisään sen kummempia kyselemättä. Tämä on ratkaistu sillä, että pidämme oven lukossa. Yrittää määräillä kotimme sisustuksesta ja järjestyksestä esimerkiksi tuomalla mattoja ja kyselemättä levittelemällä ne lattioilla haluamiinsa paikkoihin, viime viikolla lasten syntymäpäivillä alkoi laittaa olohuoneen huonekalujen järjestystä uuteen uskoon muiden vieraiden läsnäollessa.
Asuu itse pienessä asunnossa ja on useampaan otteeseen luvannut omille yövierailleen majoituksen meillä kertomatta meille etukäteen, koska kyllähän meille mahtuu. Ehkä kahdesti ollaan näitä majoitettu, mutta sitten vedimme rajan ja olemme muutamaan otteeseen itse sitten joutuneet syntipukeiksi tilanteessa, jossa anopin meille entuudestaan tuntemattomat vieraat joutuivatkin menemään yllättäen hotelliin kun ei otettu meille pitkäksi viikonlopuksi 10 minuutin varoajalla. Lievemmissä tapauksissa tuo vieraansa pihallemme kahvittelemaan kysymättä ja ilmoittamatta etukäteen
Ostimme muutama vuosi saarimökin. Hänellä riittää mielipiteitä mökin pihan hoidosta, sisustuksesta sun muusta ja pyrkiikin näitä sielläkin toteuttamaan omatoimisesti. Lupailee omille vierailleen myös mökkireissuja meiltä kysymättä. Mökki on saaressa, jonne 20 km matka veneellä, eli ei edes pääse sinne käymään omin avuin. Saattaa soittaa torstaina että Marjaana ja Seppo tulevat lauantaina käymään ja lupasin käyttää mökillä, kumpi lähtee kuskiksi.
Kuten kirjoitettu, niin emme toki näiden aivoitusten mukaan hyppää ja ensisijaisesti mies hoitaa rajanvedon kyllä hyvin ja itsekin miellyttämiseen taipuvaisena olen opetellut sanomaan suoraan. Tuntuu kuitenkin todella pahalta kun omalle henkilökohtaiselle alueelle tunkeudutaan noin rajusti ja sitä joutuu ikään kuin jatkuvasti puolustamaan lähes tuloksetta. Nytkin työt lopetettuani huomasin, että anoppi on soitellut ja laittanut perään viestiä että nyt olisi hyvä keli ja ajankohta öljytä terassimme, koska hänelle on tulossa vieraita viikonloppuna ja parempi kahvitella siistillä terassilla.
Huoh.
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Monissa muissa kulttuureissa ollaan yhteisöllisiä ja tällainen ei ole ongelma vaan on ihan normaalia että suku on yhdessä jatkuvasti. Eikä ole yksinäisyyttä ja masennusta niin paljon kuin täällä.
Tällaiset kulttuurit kasvattavat ihmisiä, joilla menee sormi suuhun heti kun pitäisi osata jotain yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen sen niin, että jos olisin ikävä miniälle, tekisin sen myös pojalleni. Miniässä ei ole mitään moitittavaa. Mutta jos ilkeilisin miniälle, se vahingoittaisi myös minun ja poikani välejä.
Ja muistakaa anopit, että poikanne valitsee pill eikun vaimonsa teidän sijaan. Ja niin sen kuulukin mennä.
Jos haluatte pysyä poikanne elämässä, käyttäytykää ihmisiksi.
N64
Ihan rehellisen mukava anoppi et ole sinäkään, kun pitää päästä miniää pilluksi nimittelemään vähän muka "lipsauttamalla
Ihmisiksi käyttäytymistä edellytetään myös miniöiltä, vävyiltä ja ylipäänsä kaikilta ihmisiltä.
Minä en kyllä aikanani tehnyt mitään valintaa puolisoni ja vanhempieni välillä. Miksi ne vanhemmat pitäisi samalla hylätä,
Valinta riitatilanteessa. Tietenkin.
Jos vaimo ja äiti on riidoissa ja joutuu ikävään välikäteen. Yleensä valinta on puoliso ja niin pitää ollakin.
Parempi tietty jos osataan olla väleissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eri asia sanoa käyvänsä Martilla, kuin puhua Martin talosta, kun se on oikeasti Martin ja Maijan tai jopa pelkästään Maijan. Tähän liittyy vähän sukupuolistereotypioita. Talo mielletään herkemmin miehen taloksi kuin naisen, vaikka se oikeasti olisi naisen.
Siksi siis anopit oppikaamme sanomaan omistussuhteet kun käymme lapsillamme kylässä. Tai mahdollisesti puolison perimässä asunnossa.
Ehkäpä vaan et väitä miniän taloa poikasi omaksi. Muuten voit ihan hyvin käydä Matilla kylässä. Kohtelias tietysti sanoisi sen miniänkin nimen.
Mun anopin mielestä mulla ei ole nimeä. Oon "Matin emäntä". Vasta 15 vuotta tunnettu.
Ei. Ei ole kehu. Kohteli mua huonommin kuin kapista kulkukoiraa. Kaikkensa teki, että saisi osoittaa olevansa talon valtiatar ja mä hänen kynnysmattonsa.
No, eipä olla puheväleissä oltu vuosiin. Jos näen anopin auton kaupan pihassa käyn ajamassa ylimääräisen lenkin, jotta vältyn kohtaamiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eri asia sanoa käyvänsä Martilla, kuin puhua Martin talosta, kun se on oikeasti Martin ja Maijan tai jopa pelkästään Maijan. Tähän liittyy vähän sukupuolistereotypioita. Talo mielletään herkemmin miehen taloksi kuin naisen, vaikka se oikeasti olisi naisen.
Siksi siis anopit oppikaamme sanomaan omistussuhteet kun käymme lapsillamme kylässä. Tai mahdollisesti puolison perimässä asunnossa.
Ehkäpä vaan et väitä miniän taloa poikasi omaksi. Muuten voit ihan hyvin käydä Matilla kylässä. Kohtelias tietysti sanoisi sen miniänkin nimen.
Mun anopin mielestä mulla ei ole nimeä
Olen maalta kotoisin mutta millään en enää muuttaisi mihinkään kirkonkylään näiden kirkonkyläongelmien kanssa. Maalla kun ollaan vielä enemmän materiassa kiinni, on just nää emäntätaistelutkin ja kumpi rikkaampi niin lapsuuden mieleen tuovia.
Vierailija kirjoitti:
Sulla sentään on mies puolellasi. Exä oli rajattoman äitinsä puolella. Minun olisi pitänyt hyväksyä kaikki rajanylitykset mm. omillla avaimillaan poissaollessamme kotiimme tehdyt siivoukset ja kaappien tonkimiset. Mies valitsi kaikessa äitinsä ja isänsä.
Mulla oli ihan sama tilanne aikanaan. Exän anoppi mm. Heitti tavaroitani roskiin jos ne eivät olleet hänen mielestään laadukkaita. Tällä hetkellä puolestaan olen joutunut omalle äidilleni vetämään todella hurjat rajat pakon edessä. Uuteen asuntoomme en ole kutsunut häntä kertaakaan, koska äiti ei kunnioita kenenkään rajoja ja nepsy-puolisolleni on ollut poikkeuksellisen ilkeä. Ensimmäinen puoliso jonka kanssa olen aidosti onnellinen ja tasapainoinen ja ensimmäistä kertaa äitini käyttäytyy näin. Silmät on avautuneet sen suhteen, että äitini on hyötynyt onnettomista suhteistani ja siitä että niiden vuoksi äiti on ollut elämässä mulle niin sanotusti se tärkein ihminen kenen kanssa olen viettänyt paljon aikaa kotoa paossa.
Olen miettinyt myös että koskaan ei saisi tehdä lapsia itselleen seuraksi ja elämän tarkoitukseksi, koska ketään ihmistä et omista. Et edes lastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää varmaan tekisin niin että kun tietäisin että kutsumattomia vieraita on tulossa laittaisin kunnon bdsm-show käyntiin (tykkäsitte sellaisesta sitten oikeasti tai ei). Eli tyyliin toiselle pallo suuhun ja koirantalutushihnaan konttaamaan ja toiselle musta lateksiasu päälle. Takuulla loppuu kaikenlainen rajojen ylittäminen teidän suuntaan ja aina vain parempi jos anopin ystävätkin näkee 😆 Meillä joskus mökkinaapurit tuli koputtamatta toistuvasti kylään. Mies sitten vihjasi että saatetaan olla alasti panemassa keskellä päivää niin johan oppivat huutelemaan kaukaa terassilta sisälle että sopiiko tulla käymään. Itse ne on rajat vedettävä.
Voi sanoa, että myytiin mökki.
Lomat vietetään ulkomailla tai vuokramökillä.
Ehkä saa olla rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei miniöille kelpaa. Ei ahkerasti yhteyttä pitävä, ei siivoava eikä ees sellanen joka ei ota oma-aloitteisesti lapsensa perheeseen yhteyttä, ei anopit osaa ees joulukorttia laittaa. Vanhemmille anopeille tuottaa vaikeuksia muistaa ettei sukunimi olekaan sama kuin ennen muinoin oli tapana.
En minä ainakaan kaivannut anoppia siivoamaan kotiani mutta minulla olikin sen verran fiksu anoppi että riitti kun kerran sanoin että MINÄ hoidan kotimme siivoamiset ja ruuanlaitot ja anoppi on hyvä vaan ja istuu siinä passattavana, ei koskaan enää motkottanut mistään turhasta ja ymmärsi hyvin että minä olen taloni emäntä, ei hän. Poikansa nyt ei mikään tumpelokaan ole ettei anoppi tarvinnut poikansa jälkiäkään siivota.
Täällä on usein valituksia kun appivanhemmat tule
Hyvä vaan että saavat päästellä höyryjä nimettömälle palstalle kuitenkin.
Siis kun ihminen ylenee miniäksi hänestä tulee virheetön malliyksilö jota muiden tulee nöyristellä ja korottaa jalustalle. Esim ei saa puhua pojan perheestä, se käy miniän luonnolle, häntäkö ei mainita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko naisilla olla niin huono itsetunto ettei anoppi voi sanoa käyneensä Martilla?
Miksi anopilla on jäätävä tarve hävittää se miniä jopa miniän omasta kodista?
Olisikohan siksi, että anopin keskustelukumppani ei välttämättä tiedä/muista Matin vaimon nimeä, mutta ymmärtää, minne anoppi on menossa, kun puhutaan Matin talosta.
En minäkään puhu lähipiiristäni nimillä, kun keskustelen sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät tunne läheisiäni.
Vierailija kirjoitti:
Siis kun ihminen ylenee miniäksi hänestä tulee virheetön malliyksilö jota muiden tulee nöyristellä ja korottaa jalustalle. Esim ei saa puhua pojan perheestä, se käy miniän luonnolle, häntäkö ei mainita.
Ei tarvitse korottaa jalustalle. Mutta omassa kodissaan jokainen saa päättää itse. Sinä omassasi ja poika ja miniä omassaan. Ja aina ei tarvitse miniää mainita, mutta onhan sinussa jotain vikaa, jos et ikinä mainitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anopin kanssa tilanne voi tosiaan muodostua niin hankalaksi kuin ap:lle on käynyt ja näyttää käyneen joillekin muillekin tässä ketjussa. Mutta onneksi asiat voivat mennä ihan päinvastoinkin. Valaiseva esimerkki on tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sit
Mummo tiesi ja ymmärsi ja osasi hoitaa hankslat tilanteet pienestä pitäen. Ota oppia, ap.
Vierailija kirjoitti:
Anopin kanssa tilanne voi tosiaan muodostua niin hankalaksi kuin ap:lle on käynyt ja näyttää käyneen joillekin muillekin tässä ketjussa. Mutta onneksi asiat voivat mennä ihan päinvastoinkin. Valaiseva esimerkki on tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sit
Ihana mummo 👵🏻🙏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missähän päin itäistä Suomea on saareen 20 km matka veneellä suuntaansa?
Varmaan aika monessa. Hyvin järvistä aluetta.
On, mutta ei niin isoja selkiä, että lähimmästä venerannasta olisi tuollainen matka
Olisiko kellään tuota kissakeittoreseptiä? Haluaisin kokeilla sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kun ihminen ylenee miniäksi hänestä tulee virheetön malliyksilö jota muiden tulee nöyristellä ja korottaa jalustalle. Esim ei saa puhua pojan perheestä, se käy miniän luonnolle, häntäkö ei mainita.
Ei tarvitse korottaa jalustalle. Mutta omassa kodissaan jokainen saa päättää itse. Sinä omassasi ja poika ja miniä omassaan. Ja aina ei tarvitse miniää mainita, mutta onhan sinussa jotain vikaa, jos et ikinä mainitse.
Jos minä vaikka small talkkaan naapurin mummon kanssa pihalla ei minun kannata sanoa että kävin katjalla ja nikolla. Hänelle ne ei merkitse mitään koska emme ole niin tuttuja. Eli saatan sanoa, kävimme pojan perheen kanssa mökillä. Se on selkee tieto, naapurilla on aikuinen perheellinen poika jonka kanssa on vietetty aikaa. Juoruamatta vaikka miniän omistamasta talosta tai tittelistä Mitään nimiä mainitsematta.
Ymmärrä nyt hyvä ihminen, että isossa järvessä on satoja saaria. Tässä tapauksessa se oma mökki ei sijaitse LÄHIMMÄSSÄ saaressa. Sinne omalle mökille mennään 20 kilomertiä, ohitetaan muita saaria siinä matkan varrella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kun ihminen ylenee miniäksi hänestä tulee virheetön malliyksilö jota muiden tulee nöyristellä ja korottaa jalustalle. Esim ei saa puhua pojan perheestä, se käy miniän luonnolle, häntäkö ei mainita.
Ei tarvitse korottaa jalustalle. Mutta omassa kodissaan jokainen saa päättää itse. Sinä omassasi ja poika ja miniä omassaan. Ja aina ei tarvitse miniää mainita, mutta onhan sinussa jotain vikaa, jos et ikinä mainitse.
Jos minä vaikka small talkkaan naapurin mummon kanssa pihalla ei minun kannata sanoa että kävin katjalla ja nikolla. Hänelle ne ei merkitse mitään koska emme ole niin tuttuja. Eli saatan sanoa, kävimme pojan perheen kanssa mökillä. Se on selkee tieto, naapurilla on aikuinen perheellinen poika jonka kanssa on viete
Tämä on jotenkin tosi vaikea juttu nyt jollekin. Alunperin tässä mainittiin kaksi ongelmaa:
-väitetään miniän omistamaa kotia pojan omistamaksi
-vältetään kaikin mahdollisin keinoin miniän mainitsemista
Kyse ei ole siitä, etteikö voisi joskus jollekulle puhua pojan perheestä. Vaan siitä, että ei ohiteta sitä miniää ihan kokonaan. Ja sovinistisesti ajatella, että kaikki omaisuus on aina miehen omaisuutta.
Korjaus: isossa järvessä KYMMENIÄ saaria.
Jossei usko puhetta niin välit poikki. Mikä pidättää? En katsois tuota touhua yhtään, enkä olis puhelimeenkaan vastaamassa. Minulla on rajoja ylittävä äiti, joten olen opetellut kantapään kautta. En ole ollut tekemisissä 10 vuoteen, kerran tänä aikana yritin, mutta hän äityi heti, joten se kokeilu loppui.