Lue keskustelun säännöt.
Miehen äiti pitää kotiamme ja mökkiämme omanaan
02.06.2025 |
Alkaa mennä hiljalleen hermot, asiasta on keskusteltu ja keskusteltu ja tehty erilaisia rajanvetoja, mutta mikään ei muutu.
Asuu ihan kivenheiton päässä, saattaa itse vain pölähtää ovestamme sisään sen kummempia kyselemättä. Tämä on ratkaistu sillä, että pidämme oven lukossa. Yrittää määräillä kotimme sisustuksesta ja järjestyksestä esimerkiksi tuomalla mattoja ja kyselemättä levittelemällä ne lattioilla haluamiinsa paikkoihin, viime viikolla lasten syntymäpäivillä alkoi laittaa olohuoneen huonekalujen järjestystä uuteen uskoon muiden vieraiden läsnäollessa.
Asuu itse pienessä asunnossa ja on useampaan otteeseen luvannut omille yövierailleen majoituksen meillä kertomatta meille etukäteen, koska kyllähän meille mahtuu. Ehkä kahdesti ollaan näitä majoitettu, mutta sitten vedimme rajan ja olemme muutamaan otteeseen itse sitten joutuneet syntipukeiksi tilanteessa, jossa anopin meille entuudestaan tuntemattomat vieraat joutuivatkin menemään yllättäen hotelliin kun ei otettu meille pitkäksi viikonlopuksi 10 minuutin varoajalla. Lievemmissä tapauksissa tuo vieraansa pihallemme kahvittelemaan kysymättä ja ilmoittamatta etukäteen
Ostimme muutama vuosi saarimökin. Hänellä riittää mielipiteitä mökin pihan hoidosta, sisustuksesta sun muusta ja pyrkiikin näitä sielläkin toteuttamaan omatoimisesti. Lupailee omille vierailleen myös mökkireissuja meiltä kysymättä. Mökki on saaressa, jonne 20 km matka veneellä, eli ei edes pääse sinne käymään omin avuin. Saattaa soittaa torstaina että Marjaana ja Seppo tulevat lauantaina käymään ja lupasin käyttää mökillä, kumpi lähtee kuskiksi.
Kuten kirjoitettu, niin emme toki näiden aivoitusten mukaan hyppää ja ensisijaisesti mies hoitaa rajanvedon kyllä hyvin ja itsekin miellyttämiseen taipuvaisena olen opetellut sanomaan suoraan. Tuntuu kuitenkin todella pahalta kun omalle henkilökohtaiselle alueelle tunkeudutaan noin rajusti ja sitä joutuu ikään kuin jatkuvasti puolustamaan lähes tuloksetta. Nytkin työt lopetettuani huomasin, että anoppi on soitellut ja laittanut perään viestiä että nyt olisi hyvä keli ja ajankohta öljytä terassimme, koska hänelle on tulossa vieraita viikonloppuna ja parempi kahvitella siistillä terassilla.
Huoh.
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks on täyspäiset miniät. Terveisin Martilla käyvä. Vaikka miniän mummon perinnöillä asunto miniän hyväksi onkin.
Pitäisikö minun oikeasti joka paikassa puolitutuillekin selttää että martilla on vaan 30 % talosta jos tulee puheeksi oletko käynyt jyväskylässä?
Ei. Mutta voisit sanoa, että kävit Miinan ja Martin luona. Ei pelkän Martin. Se olisi kohteliasta. Ja se olisi tärkeää, ettet sanoisi taloa Martin taloksi.
. No en varmaan sano koska kirjoitan ihan fiktiota näiden vauva-miniöiietn keskusteluista poimittuja juttuja.
Selitä nyt kuitenkin miksi sen anopin pitäisi selvittää joka puolella ne talon omistussuhteet?
Kunhan et valehtele niistä omistussuhteista
Olet varmaan varakkaampi kuin miehesi kun jumiuduit tuohon että anopin pitää muistaa sanoa ettei martti asuntoa omista.
Tuttu meni avoliittoon talon omistajattaren ( ensimmäsessä liitossa jäänyt rouvalle) kanssa. Koska tuttu omistanut siivuakaan, hänen alle 10-vuotiaat lapsensa eivät saaneet käydä isänsä luona vaan tavata muualla. Siinä sitren tapahtui talottomalle miehelle vieraantuminen lapsista kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En käy poikani kotona koskaan, hän kyllä käy meillä omassa lapsuudenkodissaan, mutta onneksi yksin. Haluan näin antaa rauhan poikani puolisolle, jotta hänen ei tarvitse avautua joka helevatan paikassa anopin tekosista. Testamentissäni on määräys, että minulta tuleevaan perintöön ei pojan puolisolla ole mitään oikeutta, koska hän on minulle täysin vieras henkilö.
Haukutte täällä jatkuvasti anoppeja, mutta kyllä niitä taitaa enemmän olla todella vittumaisia miniöitä!
Eiköhän veemäisiä löydy niin anopeista kuin miniöistäkin. Ja aina on vika siinä toisessa osapuolessa. Katsokaa välillä peiliin.
No oikeassahan anoppi on. Olisiko miehesi olenassa ilman häntä? Mietipä sitä. Teidän tulee olla kiitollisia hänelle kaikesta mitä teillä on ja olisi pelkästään kohteliasta antaa hänen osallistua. Kuolee kuitenkin ennen teitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että tuota tapahtuu niin kauan, kunnes lopulta ne hermot menee ja joku sanoo pahasti ja toinen pahoittaa mielensä. Jos ihminen ei usko hyvällä, niin lopulta sitten pahalla. On varmasti väsyttävää.
Minäpä lopetin heti alkuunsa anoppikokelaan silmille hyppimiset minun kotona, oli siis vasta kokelas. Yritti sitten muutaman vuoden päästä uudestaan kun lapsia tuli, piti taas pahoittaa anopin mieli niin että kun nähdään, hyvin harvoin, puhutaan säästä ei mistään muusta. Eli kerralla kertoa anopille vaikka naama punaisena huutaen ja kirosanoja käyttäen oma mielipide.
Minä en ainakaan kykene mihinkään huutamiseen ja kiroiluun. Onneksi mies yleensä hoitaa suhteet vanhempiinsa. Meillä se appi on rajaton.
Mä kyllä huusin anopille, koska anoppi nimenomaan kävi meillä vain silloin hyppimässä nenille, kun mieheni oli töissä. Nätisti sanominen ja pyynnöt kaikuivat kuuroille korville. Yritin kyllä. Painu s@@#@nan harppu h€!v€#iin! - auttoi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi ja anopin tytär eli miehen sisko myös kävivät usein. Ei heille tullut mieleen,että se oli myös minun kotini. Sinne kannettiin sisustustavaraa ja vahdittiin on elämäämme. Meidän kotona sai vaikka aloittaa minun arvostelu ja haukkuminen. Ei auttanut, kun pyysin lähtemään pois. Kun ei heidän tarvitse lähteä kuulemma, jos ei poika itse käske. Kyseessähän on heidän pojan ja veljen koti, eli kuulemma se on silloin heidänkin koti ja heillä on oikeus siellä olla, sanoin minä mitä lystään.
Onko se teidän mielestä niin? En käyttäytyisi koskaan niin oman veljeni kotona, kunnioitan hänen kumppaniaan ja HEIDÄN kotiaan.
Jatkuuko tuo edelleen vai miten saitte sen loppumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun olin mökillä sanoin että odottelen vukralaisia. ajelin nurmikon ja lämmitin saunaa. odottelivat pihalla ja sanoivat mahtaako tulla sanoin ovat eksyneet tulevat kohta. TAJUSIVAT eivät enää änkeneet<
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei miniöille kelpaa. Ei ahkerasti yhteyttä pitävä, ei siivoava eikä ees sellanen joka ei ota oma-aloitteisesti lapsensa perheeseen yhteyttä, ei anopit osaa ees joulukorttia laittaa. Vanhemmille anopeille tuottaa vaikeuksia muistaa ettei sukunimi olekaan sama kuin ennen muinoin oli tapana.
Omin luvin ei toisen kotiin pidä mennä siivoamaan, sisustamaan, ei edes mennä kylään. Jos dementia on iskenyt,niin pahempi juttu. "Nimen muistamattomuus" kun kohdistuu vain miniään, silloin on kyse ilkeydestä ja mitätöinnistä, ei muistisairaudesta.
T. "Matin emäntä"
Matin emäntä on avioitunut aikana kun sai pitää oman sukunimen. Tarkoitin vanhoilla ihmisillä heitä jotka ovat tottuneet perheen yhteiseen sukunimeen. Ei se 88 v vältämät
Nyt puhutaan anopista joka on alle 70, ei muistisairautta. Ei mistään puolison seniilistä isoisoäidistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin on hyvä kun oma-aloitteisesti en pojille soita, en koskaan.
Ottakaas nyt anopeistanne valittavat minusta oppia kun tuutte anopeiksi mutta tehän olette IHAN ERI ASIA. Tottakai te pidätte joka päivä yhteyttä poikiinne ja olette tervetulleita.
Et ole ihan terve. Tottakai sinun pitäisi olla poikiisi yhteydessä. Ei tietenkään joka päivä, mutta kerran viikossa olisi hyvä tahti.
Ja kutsuttuna kaikki ovat tervetulleita kylään, kutsumatta ei kukaan. Ei näin helpoista asioista kannata uhriutua.
En. Pojat soittavat jos tahtovat kerran viikossa olla yhteyksissä.. mikä on ihan liikaa aikuisilta ruuhkavuosia eläviltä.
Se on kyllä ihan totta, että ruuhkavuodina voi olla yllättävän vaikeaa löytää kaikille sopivaa yhteistä aikaa puhua puhelimessa. Hankalaa on, jos puheluiden sisältö on valittamista ja arvostelua tai miniän vähättelyä. Sekin on hankalaa, jos puhelu aina venyy, kun on menemisiä ja tulemista ja lapsetkin odottaa, untakinnpitäisi saada ja ruoka tehtyä. Yritetään siis puolin ja toisin tehdä puheluista maltillisia. Joskus se voi olla natatonpuhelukin, mutta ei yleensä.
On joskus hankalaa vastata oman äidin puheluun, kun tietää, ettei äitini keskity kuuntelemaan vaan puhuu vain omiaan - tai naapureiden ja ystävättärien kuulumisia ja kuulumattomuuksiakin. Kun yrittää hienovaraisesti sanoa,että kuule kun meidän pitäisi nyt lähteä tapaamiseen ja pitäisi ehtiä tehdä yksi sun toinenkin juttu, puhe kuitenkin vain jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Appiukko on halunnut järjestää meillä sukujuhlia ja kutsua muutenkin meille kyläilemään miehen puolen sukulaisia. En ole ottanut näihin kantaa, sillä tämä on miehen talo. Miestä ei kuitenkaan kiinnosta ollenkaan järjestää mitään sukutapaamisia, ja onneksi aikansa riideltyään appiukko tajusi kutsua sukulaiset omaan kotiinsa anopin passattavaksi. Ja kyllä se anoppi on saanut passatakin, aikoo kuulemma tänä kesänä lopettaa sen homman. Hieno päätös vanhalta mummolta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On eri asia sanoa käyvänsä Martilla, kuin puhua Martin talosta, kun se on oikeasti Martin ja Maijan tai jopa pelkästään Maijan. Tähän liittyy vähän sukupuolistereotypioita. Talo mielletään herkemmin miehen taloksi kuin naisen, vaikka se oikeasti olisi naisen.
Siksi siis anopit oppikaamme sanomaan omistussuhteet kun käymme lapsillamme kylässä. Tai mahdollisesti puolison perimässä asunnossa.
Ehkäpä vaan et väitä miniän taloa poikasi omaksi. Muuten voit ihan hyvin käydä Matilla kylässä. Kohtelias tietysti sanoisi sen miniänkin nimen.
Mun anopin mielestä mulla ei ole nimeä. Oon "Matin emäntä". Vasta 15 vuotta tunnettu.
Minä olin melkein 10 vuotta "Matin kaveri". Meillä oli kyllä jo yhteinen omistusasuntokin, mutta kun ei oltu naimisissa niin kaveri mikä kaveri.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs tuttu kävi ahkerasti ja hyvää hyvyyttään siivoamassa miniänsä kodissa. Miniä ehkä tykkäsikin. Mutta jäin ihmettelemään, kun tuttu moitti miniäänsä laiskaksi ja sotkuiseksi. Eipä muuten moittinut poikaansa, vaikka hänkin siellä asuu. Jos käy toisen kodissa siivoamassa ja se hyväksymään, silloin on vallalla sanaton ystävyys ja yhteistyösopimus. Silloin ei sovi arvostella ja moittia, eikä juoruilla miniän asioita laajalle tuttavapiirilleen kuin kiillottaen omaa kruunuaan ihanana siivoavana hyväntekijänä laiskan ja huolimattoman miniän huushollissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen on naiselle susi. Jostain kumman syystä miehet eivät harrasta tätä toimintaa.
Kyllä harrastaa. Meillä appi tunkee kylään, kävelee vain sisään. Puhuu talostamme mieheni talona, ja sekaantuu kaikkeen. Antaa vääriä ohjeita remonttimiehille jos sellaisia on, ja sotkee asiat.
Tämä. Jotkut antavat väärää tietoa koko suvulle lapsistaan, miniöistään tai vävyistään ja sotkevat asiat ja välit tietämättään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi ja anopin tytär eli miehen sisko myös kävivät usein. Ei heille tullut mieleen,että se oli myös minun kotini. Sinne kannettiin sisustustavaraa ja vahdittiin on elämäämme. Meidän kotona sai vaikka aloittaa minun arvostelu ja haukkuminen. Ei auttanut, kun pyysin lähtemään pois. Kun ei heidän tarvitse lähteä kuulemma, jos ei poika itse käske. Kyseessähän on heidän pojan ja veljen koti, eli kuulemma se on silloin heidänkin koti ja heillä on oikeus siellä olla, sanoin minä mitä lystään.
Onko se teidän mielestä niin? En käyttäytyisi koskaan niin oman veljeni kotona, kunnioitan hänen kumppaniaan ja HEIDÄN kotiaan.
Jatkuuko tuo edelleen vai miten saitte sen loppumaan?
Ero siitä tuli.
Keskustelu osoittaa minun olevan ihan oikeassa. Olen Se, joka ei koskaan ota yhteyttä lapsiinsa päin, he ottavat jos haluavat ja ehtivät.
Vierailija kirjoitti:
En käy poikani kotona koskaan, hän kyllä käy meillä omassa lapsuudenkodissaan, mutta onneksi yksin. Haluan näin antaa rauhan poikani puolisolle, jotta hänen ei tarvitse avautua joka helevatan paikassa anopin tekosista. Testamentissäni on määräys, että minulta tuleevaan perintöön ei pojan puolisolla ole mitään oikeutta, koska hän on minulle täysin vieras henkilö.
Haukutte täällä jatkuvasti anoppeja, mutta kyllä niitä taitaa enemmän olla todella vittumaisia miniöitä!
Siinä taas yksi marttyyrianoppi.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei miniöille kelpaa. Ei ahkerasti yhteyttä pitävä, ei siivoava eikä ees sellanen joka ei ota oma-aloitteisesti lapsensa perheeseen yhteyttä, ei anopit osaa ees joulukorttia laittaa. Vanhemmille anopeille tuottaa vaikeuksia muistaa ettei sukunimi olekaan sama kuin ennen muinoin oli tapana.
Ei kyllä kovinkaan ennen muinoin.
Suomessa avioliittolaki vuosina 1930-1985 velvoitti naisen ottamaan puolisonsa sukunimen.
Minä ajattelen sen niin, että jos olisin ikävä miniälle, tekisin sen myös pojalleni. Miniässä ei ole mitään moitittavaa. Mutta jos ilkeilisin miniälle, se vahingoittaisi myös minun ja poikani välejä.
Ja muistakaa anopit, että poikanne valitsee pill eikun vaimonsa teidän sijaan. Ja niin sen kuulukin mennä.
Jos haluatte pysyä poikanne elämässä, käyttäytykää ihmisiksi.
N64
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävät ja tutut kyllä tietää jos sanon käyneeni martilla että tarkoitan koko perhettä. Martin vaimoa ja heidän lapsiaan.
MIKSI sinun pitää häivyttää se miniä olemattomiin?
Kyllhään ne sun ystäbäsi ja tuttusi tietäisi sun puhuvan pojastasi, vaikka sanoisitkin asiallisesti käyneesi Mikolla ja Miinalla kylässä.
Niinpä. Kyllä se vastenmielisyys pojan puolisoa kohtaan tästä paistaa läpi.
Voiko naisilla olla niin huono itsetunto ettei anoppi voi sanoa käyneensä Martilla? Heidän oma äitinsä kuitenkin kertoo käyneensä Tiinalla Tiinan lapsia katsomassa eikä ehkä ollenkaan kerro Tiinansa asuvan miehen sinkkuna ostamassa kolmiossa.
Tätä minäkin ihmettelen. Jos ne anopin ystävät eivät ole koskaan tavanneet Tiinaa, niin ei hänen mainitsemisellaan ole mitään merkitystä. Sama tietysti Tiinan äidin ystävien kanssa. Jos eivät tunne Marttia, niin miksi mainita.
Minua ei ollenkaan häiritse, vaikka mieheni vanhemmat kertoisivat käyneensä poikansa luona, samaten miehen lapset voivat ihan vapaasti sanoa olleensa isänsä luona. Ja ihan mukavia ihmisiä ovat ja hyvin tulen heidän kanssaan toimeen. Kummallista herkkähipiäisyyttä täällä.
Kyllä harrastaa. Meillä appi tunkee kylään, kävelee vain sisään. Puhuu talostamme mieheni talona, ja sekaantuu kaikkeen. Antaa vääriä ohjeita remonttimiehille jos sellaisia on, ja sotkee asiat.