Lue keskustelun säännöt.
Sinä yli 50-vuotias lapseton nainen, kaduttaako tai harmittaako koskaan, ettet hankkinutkaan lasta/lapsia?
31.05.2025 |
Et halunnut lapsia tai ehkä olisit halunnutkin muttet saanut ja nyt olet yli 50-vuotias. Tuleeko koskaan sellaisia hetkiä, että olisi sittenkin pitänyt hankkia lapsi? Tai harmittaako/kaduttaako, että äitiys ja lapsiperhe-elämä jäi sinulta kokematta?
Kerro myös halutessasi, oletko parisuhteessa tai tapailetko miehiä vai elätkö yksin.
Kommentit (618)
Kyllä se vieläkin harmittaa. Enemmän toki harmitti nuorempana. Olisihan ihanaa, jos vaikka olisi lapsenlapsia. Yksinäistä, näköalatonta elämää vietän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan kaduta! En ole koskaan halunnut lapsia ja olen nauttinut lapsettomasta elämästäni mieheni kanssa. Onneksi löysin jo nuorena miehen joka ajattelee asiasta samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 45-vuotias ja se aika on meni jo eikä kaduta yhtään. Ja ihaninta on, ettei kukaan enää kysele että onko niitä vauvoja tulossa. Olen vapaa.
Laura Malmivaara tuli raskaaksi luonnollisesti 48-vuotiaana.
Mistäs tiedät et tuli luonnollisesti raskaaksi? Naiset eivät juuri koskaan tule luonnollisesti raskaaksi yli 43v iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 45-vuotias ja se aika on meni jo eikä kaduta yhtään. Ja ihaninta on, ettei kukaan enää kysele että onko niitä vauvoja tulossa. Olen vapaa.
Laura Malmivaara tuli raskaaksi luonnollisesti 48-vuotiaana.
Ei harmita tai kaduta yhtään. Viisas päätös tuli aikanaan tehtyä. Ei edes, vaikka vanhempi suku on joblähes kuollut pois, nyt kun olen 62-vuotias. Tiesin jo nuorena, että en halua perhettä enkä kokenut vauvakuumetta. Kaverieni lapsia näin paljon ja sitä lisätyötä ja vastuuta, mitä heillä oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen asti kuin on kuukautiset voi tulla raskaaksi. Meillä on ehkäisy välineet olemassa ja moni nainen ei tee lapsia raiskauksen jälkeen. Ellei tule raiskauksesta raskaaksi mikä on ikävää synnyttää rikollisen lasta. Joka ei yleensä maksa elatusmaksuja vaan pakenee. Jos yhtään on järkeä päässä lapsen elättäminen maksaa ja koulutus 18-20 VUOTTA ! KOKEILE. Voihan sitä ajatella miten helppo juttu on valvoa yöt vauvan itkua sen sairaudet kuin hampaiden tulon ja käydä siinä töissä samalla kuin ostaa vaatteet joka vuosi uudet ja käyttää lääkärissä neuvolassa viedä kouluun jne jne jne. Äkkiä se 20 vuotta menee siinä eikö niin. Kyllä varsinaista pelle porukkaa . Moni mies ei halua lasta ollenkaan koska se sitoo kuin vaatii rahaa. Siksi miehet syöttää keskeytyspillereitä naisille tai teettää heille abortteja. Miesten tappamia sikiöitä kuin vauvoja on paljon. Tietty uskonto uhraa niitä. Vaikka JAHVE kieltäääää ihmisuhrit. Mutta poppamiehet tietää noidat että jumalista saa vaikka millaisia omaan makuun. Mutta onneksi on ehkäisy ja jos lasta haluaa voi adoptoida vaikka ihmiskauppa on rikollista. Voi hoitaa tuttavien lapsia kuin kouluttaa heitä ammattiin. Maksaa opiskelun. On miehiä joilla on lapsia eikä he itse tiedä niistä koska ovat käyneet harrastamassa seksiä / raiskaukset ja lähteneet pois. Sitten kun lapsenlapsia tuodaan hoidettavaksi kuumeisina sen jälkeen alkaa uusi kärsimys. Tai kuten nykyään saadaan isä äiti puolia ja huostaan otettuja. Tapellaan erossa lasten huoltajuudesta kuin hoidosta. Moni ristii kätensä kyynärpäitä myöten ettei ole lapsia eikä riitoja. Eroja. Eikä sairaita lapsia. Niitä voi hoitaa työn puolesta sairaaloissa työkseen. Sitten tietyt miehet tai huumenaiset käy nostamassa lapsilisät ja baariin. Lapset näkee nälkää. Voitte hoitaa heitä omin rahoinenne. Entä kun lapsestasi tulee huumemyyjä rikollinen tai kuolee. Entä jos hän onkin vammainen . Sokea tai rampa. Miten pärjäät sen kanssa arjessa. Entä kun siitä tulee juoppo ja prostituoitu tai lapsesi raiskataan miten selviät tai kuolee onnettomuudessa nuorena. Tähän kuvittelette fantasioita mutta kyllä elämä on vähän muuta kuin fantasiaa.
Voi olla kummina vaikka sadalle ja hoitaa sukulaisia myös VANHUKSET KUULUU HOITAA !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vieläkin harmittaa. Enemmän toki harmitti nuorempana. Olisihan ihanaa, jos vaikka olisi lapsenlapsia. Yksinäistä, näköalatonta elämää vietän.
Oletko varma, että viettäisit mielenkiintoista, kauaskatseista ja kiinnostavaa elämää sillä perusteella, että sinulla olisi lapsi? Mitä olen katsellut ympärilleni, aika moni kokee yksinäisyyttä perheessä ja arvonsa olevan vain kodinkone, jolle huudetaan ja haistatellaan, paiskotaan ovia ja pidetään mykkäkoulua. Viisivuotiaat jo haistattavat vittua. Semmoista se lasten kanssa nykyään on.
Ei harmita! Riemastuttaa enemmänkin. Ulkonäköä ja terveyttäkin on helpompi hoitaa kun kavereilla joilla lapsia. Miehen kanssa tavattiin parikymppiinä ja molemmat tiesi jo silloin ettei lapsia haluta. Keskitytään matkusteluun, mökkeilyyn ja treenaamiseen. Aikaa ja rahaa panostaa omaan itseensä ja vaikka iäkkäisiin vanhempiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, joko vastasit kysymykseen, mistä marketista sen lapsen olisi voinut hankkia?
Lakkaa jankutus. Vaikka muuta väitetään, suurin osa naisista tulee edelleen ihan normisti raskaaksi siinä kolmenkympin paikkeilla vain jättämällä ehkäisyn pois. Eli edelleen lapsia hankitaan jättämällä pois ehkäisy.
Osa tulee vaikka ehkäiseekin, kun se pettää.
Ensinnäkin olen todella pahoillani kaikkien puolesta, jotka olisivat halunneet lapsen, mutta eivät saaneet. Eniten olen pahoillani heidän puolestaan, jotka eivät ole saaneet lapsia sen vuoksi, että paria ei löytynyt, eli ovat jääneet kokonaan yksin.
Silti en ymmärrä, miksi joku ei usko, että lapsettomuus voi myös olla valinta siinä kuin muutkin elämänvalinnat. Miksi ei olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut kuin kolmisen sivua ja suurin osa kirjoittajista ei (muka) kadu. Epäilen suuresti, koska ihmiset yleensä vain pyrkivät selittelemään tekemisiään tai tekemättä jättämisiään, jopa virheitään, sillä, että juuri nimenomaan halusi tätä (tässä tapauksessa) lapsettomuutta ja eihän sitä kukaan halua tunnustaa, että kumminkin mielessään katuu valintaansa. Kun tarpeeksi tolkottaa itselleenkin niin johan sitä totena pitääkin.
Ja aina tuo sama laulu, kuinka ei halua lapsia tällaiseen maailmantilanteeseen, niin kuin se oikeasti ja todella olisi se syy. Ei ole.
Olen syntynyt 50-luvulla ja kuullut tätä samaa selitystä jo 60-luvulta lähtien. Aina on maailma ollut muka niin paha, että ei halua lasta tänne kärsimään. Aika hyvässä maailmassa on kuitenkin saatu elää ainakin tässä kolkassa.
Ja sitten tuo, että lapset hylkää vanhempansa eikä heistä mitään turvaa ole. Ehdottomasti suurin osa lapsista pitää kuitenkin vanhemmistaan huolta ja auttaa heitä heidän vanhuudessaan. Mikä väite se tuo on, että vanhukset hylätään, siis joka ikinenkö? Tiedättekö ollenkaan, että meillä on valtavan paljon kotonaan asuvia vanhuksia, joita lapsensa hoivaavat ja joista huolehditaan hyvin?
En usko tuohonkaan selitykseen. Se on myöhemmin omasta katkeruudesta syntynyt mieluinen selitys. Kukaan ei tee lapsia sen takia, että saisivat heistä itselleen turvan sitten vanhana. Sitä nämä nuoret ja vanhemmatkin lapsenhankkijat eivät ajattele tippaakaan. Lapsi halutaan lapsen itsensä takia ja koska halutaan saada elämään lapsen tuoma uusi ulottuvuus ja halutaan rakastaa omaa lasta. Se, että ehdottomasti ei halua lasta, johtuu sitten vaan siitä, että ei vain halua sitoutua lapseen. Tuntee, ettei pysty siihen eikä tunne asiaa tärkeäksi. Tämmöiset tekosyyt maailmantilanteista sun muista on ihan typeriä ja vain keksittyjä.
Ja sillä, että ei hanki lasta, kun niistä ei kuitenkaan ole vanhuuden turvaa, on vielä hullumpi tekosyy. Mistä kukaan tietää, välittääkö ne lapset vanhemmistaan vai ei? Kun ei sitä lasta tee ollenkaan, niin sillä sitten ainakin takaa sen, ettei sitä turvaa ole.
Ystävättäreni oli nelikymppiseksi asti täysin ja ehdottomasti vela. Vannoi jo parikymppisestä, ettei tulevaiduudessa missään olosuhteissa halua lapsia. Nyt hän on 42v ja onnellinen äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se vieläkin harmittaa. Enemmän toki harmitti nuorempana. Olisihan ihanaa, jos vaikka olisi lapsenlapsia. Yksinäistä, näköalatonta elämää vietän.
Oletko varma, että viettäisit mielenkiintoista, kauaskatseista ja kiinnostavaa elämää sillä perusteella, että sinulla olisi lapsi? Mitä olen katsellut ympärilleni, aika moni kokee yksinäisyyttä perheessä ja arvonsa olevan vain kodinkone, jolle huudetaan ja haistatellaan, paiskotaan ovia ja pidetään mykkäkoulua. Viisivuotiaat jo haistattavat vittua. Semmoista se lasten kanssa nykyään on.
No ei kyllä meillä.
Ainahan on ollut erilaisia perheitä.
Jos viisivuotias haistattelee vanhemmilleen, hänet on vauvasta asti kasvatettu ja opetettu siihen, että sellainen on mahdollista.
En ole vielä 50, mutta eipä niitä lapsia nyt minulle enää tule, ei ole parisuhdettakaan.
Ei kaduta ettei ole lapsia. Tämän maailman ja ihmiskunnan tulevaisuus on niin hirveä, että en missään tapauksessa haluaisi tehdä lapsia tänne, kun kaikki toivo on menetetty.
En ole myöskään viiskymppinen vaan kolmekymppinen mutta lapsia ei tule. Ainoa syy miksi lapsia olisi tehnyt olisi että vanhempani saisivat olla isovanhempia. Eli ei järkevää syytä hommata. Mieskään ei halua lapsia. Hän on vielä varmempi päätöksestään. Onneksi on jo tässä iässä löytynyt sielunkumppani joka ei myöskään halua lapsia!
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kuin kolmisen sivua ja suurin osa kirjoittajista ei (muka) kadu. Epäilen suuresti, koska ihmiset yleensä vain pyrkivät selittelemään tekemisiään tai tekemättä jättämisiään, jopa virheitään, sillä, että juuri nimenomaan halusi tätä (tässä tapauksessa) lapsettomuutta ja eihän sitä kukaan halua tunnustaa, että kumminkin mielessään katuu valintaansa. Kun tarpeeksi tolkottaa itselleenkin niin johan sitä totena pitääkin.
Taidat olla joku provoilija. Miksi ihmeessä katuisin? Miksi pitäisi katua? En ole koskaan tuntenut tarvetta tulla äidiksi. En ylipäätään kadu juurikaan mitään elämässäni, vaan pyrin elämään valintojeni mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei harmita. Elän yksin. Omaisuuteni testamenttaan eläinsuojeluun.
Sama tilanne. Työssäni olen tekemisissä nuorten kanssa ja koen sen merkitykselliseksi. En tarvitse omia lapsia. N51
Olen myös lasten kanssa tekemisissä työn puolesta, omia on kolme. Rakastan lapsia. Enkö saa rakastaa lapsia? Miten vannoutunut vela minun tunteeni torppaa? En minäkään torppaa velan lapsettomuutta.
Ei minulla ole tapana haikailla jotain, mitä minulla ei ole. En jää jumiin menneisyyteen kaivaten sinne takaisin. En halua jossitella, että mitä jos olisinkin äiti. En muutenkaan jossittele, että entä jos minusta olisikin tullut astronautti. Olen just tämän ikäinen kuin olen ja otan siitä kaiken irti, seison valintojeni takana.
Ap, joko vastasit kysymykseen, mistä marketista sen lapsen olisi voinut hankkia?