Lue keskustelun säännöt.
Lapset jäi tekemättä. Sitä sopivaa aikaa ei vaan koskaan tullut.
31.05.2025 |
Asia on sinänsä ihan ok, sillä ei minulle lapsien saaminen ole ikinä ollut mikään elämän päätavoite. En tosin ole myöskään vela, vaan ajattelin aina, että ehkä sitten joskus. Sitten joskus kun ja jos on sopiva hetki.
No minulle sitä sopivaa hetkeä ei ikinä tullut. Löysin nykyisen puolisoni vasta liki kolmekymppisenä, eikä ennen häntä ollut ketään kenen kanssa olisi perhettä voinut edes ajatella perustaa.
Sitten oli työttömyyttä, uudelleen opiskelua, työn perässä muuttamista, oman vanhemman vakava sairastuminen yms. Paljon asioita jotka veivät niin paljon energiaa, ettei siinä perheen perustaminen ollut päällimmäisenä mielessä, kun piti omasta jaksamisestakin huolehtia.
Nyt olisin ensimmäistä kertaa elämässä siinä tilanteessa, että olisi oikeasti ne puitteet mihin perheen voisi hyvillä mielin perustaa. Minun osaltani se juna kuitenkin meni jo. Olen jo yli neljän kymmenen ja mieheni vielä minua viisi vuotta vanhempi. Meillä sopivaa hetkeä ei vain osunut kohdalle.
Tällä tekstillä haluan sanoa, mutta aina se ei todellakaan ole vain itsestä kiinni. Välillä elämä vain menee näin. En ole katkera. Elämäni on oikein hyvää ja olen onnellinen. Kaikilta meiltä jää jotain kokematta. Minulla se oli omat lapset. Lähipiirissä lapsia kuitenkaan on, joten eivät he toki minulle täysin vieraaksi konseptiksi jää.
Kommentit (155)
Suomen terveydenhuolto ei hoitanut minun alaselkäkipua, niin en sitten lapsia tehnyt. Miten jos en jaksa kannatella normaalipainoisena yläkroppaa vaikka kuinka sitä fysioterapiasssa jumpattiin, mutta ei koskaan kuvattu, jaksaisin kantaa raskausmahaa tai lasta?
Ihan turha on Suomen itkeä alhaisia lapsilukuja. Iteppä sen aiheutitte
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti: Suomen terveydenhuolto ei hoitanut minun alaselkäkipua, niin en sitten lapsia tehnyt. Miten jos en jaksa kannatella normaalipainoisena yläkroppaa vaikka kuinka sitä fysioterapiasssa jumpattiin, mutta ei koskaan kuvattu, jaksaisin kantaa raskausmahaa tai lasta? Ihan turha on Suomen itkeä alhaisia lapsilukuja. Iteppä sen aiheutitte
Mikset mennyt ulkomaille hoitoon, jos se tuosta oli kiinni? Aina muiden vika, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tarinasi jakamisesta. Hyvä kuulla, että olet sinut asian kanssa eikä katkeruutta ole jäänyt.
Toisaalta haluan sanoa, että älkää ihmiset jääkö odottamaan sitä 100% täydellistä tilannetta. Jos elämän perusasiat olisi kohtuu kunnossa (katto pään päällä, ruokaa pöydässä, turvallinen elämäntilanne), niin kyllä elämä kantaa.
Tarkoitatko että lapset pitää tehdä parikymppisenä jonkun random baaripanon kanssa?
En tarkoita. Vaan tarkoitan sitä, että kun ne isot elämän perusasiat on about kondiksessa, niin se on jo hyvä lähtöasetelma perheen perustamiselle. Kaiken ei tarvitse olla täydellisen valmista. Usein kun ne isot peruspilarit on kunnossa, pystyy itsensä lisäksi huolehtimaan myös lapsesta. Nämä peruspilarit ei tarkoita uutta autoa pihassa, 200m2 omakotitaloa, vakityötä ja 100 tonnia säästöjä (kärjistetysti sitä monen ajattelemaa täydellistä hetkeä lapsen hankintaan) vaan sitä että ihmisellä on kohtuullinen ja pysyvä asunto, vakaa taloudellinen tilanne jossa elämän perustarpeet pystyy tyydyttämään, elämänhallinta kunnossa esim päihteiden suhteen jne.
Raskaus ja lapsen aikuiseksi kasvattaminen vie kuitenkin lähes 20v aikaa. Tuossa ajassa ennättää ihmisen elämässä olemaan monenlaista vaihetta. Hyviä ja huonoja aikoja. Työttömyyttä, sairautta, uuden ammatin opiskelua, asunnon vaihtoa jne.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se nyt menekään niin että naiset tekee itsellisesti lapset ja miehet jää ilman vulvaa.
Harva sitä pllunvinkuja miestä haluaa, vaikka lapsen haluaisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tarinasi jakamisesta. Hyvä kuulla, että olet sinut asian kanssa eikä katkeruutta ole jäänyt.
Toisaalta haluan sanoa, että älkää ihmiset jääkö odottamaan sitä 100% täydellistä tilannetta. Jos elämän perusasiat olisi kohtuu kunnossa (katto pään päällä, ruokaa pöydässä, turvallinen elämäntilanne), niin kyllä elämä kantaa.
No kaikilla ei sitä turvallista tilannetta ole.
On terveysongelmia, lähipiirin terveysongelmia, työttömyyttä, rahahuolia, väliaikaisasumista, näköalattomuutta yms kuormittavaa. Ei siihen kaiken päälle osaa kyllä 24h huollettavaa vauvaa ajatella.
Enhän niin väittänytkään että kaikilla olisi sellainen tilanne. Kirjoitin, että JOS nämä isot asiat on kunnossa, niin kyllä perheen perustamiselle on hyvä pohja jo olemassa. JOS taas elämä on ihan retuperällä erinäisten syiden takia, ei tietystikään siihen kannata lasta tehdä lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmassa on jo pari miljardia ihmistä liikaa, joten lapsettomuutesi on itse asiassa siunaus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi sama kuin aloittajalla. Olen 37-vuotias eli muuten ehtisi mutta olen sinkku. Ero tuli reilu vuosi sitten eikä uutta miestä ole löytynyt. Vuosiin mahtuu pätkätöitä, uudelleen kouluttautumista, silloisen puolison vakava sairastuminen yms. Nyt voisin vihdoin työnäkymien ja taloudellisen tilanteen puolesta, mutta...Kaikki ei ole itsestä kiinni
Kaikki ei ole itsestä kiinni? Kuka valitsi sun miehen? Entä kuka valitsi mitä opiskelet?
Sanotko sinä syöpään sairastuneelle että itsepähän valitsit sairastua. Sairaus ei ole valinta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen saanut lapseni yli neljäkymppisenä luomusti.
Niin varmaan
Ei taida olla oikein biologia hallussa, jos kuvittelet, että heti kun 40 rapsahtaa naisen mittariin, niin lapsia ei enää tule tai saada.
Tiedän muutamia, jotka perustivat perheen yli nelikymppisinä, että kyllä se mahdollista on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ankea vanhuus odotettavissa,jos satut elämään niin pitkään..lapseton ja yksinäinen..
Työskentelen lähihoitajana hoivakodissa, ja voin kertoa että moni lapsia hankkinut on vanhana yksinäinen. Ne lapset kun eivät välttämättä kovin usein käy katsomassa, ja jotkut eivät koskaan. Sitten taas on lapsettomia, joilla käy esim. sisarukset käymässä välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Suomen terveydenhuolto ei hoitanut minun alaselkäkipua, niin en sitten lapsia tehnyt. Miten jos en jaksa kannatella normaalipainoisena yläkroppaa vaikka kuinka sitä fysioterapiasssa jumpattiin, mutta ei koskaan kuvattu, jaksaisin kantaa raskausmahaa tai lasta? Ihan turha on Suomen itkeä alhaisia lapsilukuja. Iteppä sen aiheutitte
Mikset mennyt ulkomaille hoitoon, jos se tuosta oli kiinni? Aina muiden vika, vai mitä?
Jos ei ollut rahaa? Ulkomaille hoitoon matkustaminen on kallista, kun hoitomaksujen lisäksi pitää ostaa lennot, majoitus, lääkkeet yms. ja olla pois töistä.
Ja miksi suomalaisen pitäisi edes hankkia hoitonsa ulkomailta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman samanlainen tarina täälläkin.
Kolmenkympin korvilla ei sopivaa kumppania tahtonut löytyä, opiskelin ja etsin ammatillisesti paikkaani. Sopiva mies löytyi samaan aikaan vakituisen työn kanssa viitisen vuotta sitten.
Mies lupaili lasta, mutta tosipaikan tullen kieltäytyi ryhtymästä tuumasta toimeen.
Erosin ja löysin uuden kumppanin, mutta hän paljastui hedelmättömäksi.
Nyt olen yli neljäkymmentä ja jo kauhulla odotan lapsettomuuden mukanaan tuomaa katkeruutta ja katumusta.
Mitä katumusta? Mitä oikein kadut?
Sitä, etten vaan hankkinut sitä lasta. Mahdollisuuksia olisi ollut, sen verran miehiä ehkäisy kiinnostaa. Mutta olin rehellinen, avoin. Ja olin niin hölmö, että kuvittelin muidenkin olevan sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
😂😂😂😂
Kuuden lapsenlapsen sydänmummi 💜 💚
Tyhmät ne selkeästi lisääntyy vauhdilla, kun eivät opiskele. Itse akateeminen ja aikeissa perustaa perheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, oletko varma että ohi on. Esim. Kwanin Mariko sai yli 4-kymppisenä esikoisensa jne. jne. Esimerkkejä riittää. Olen myös lukenut tapauksista mediasta, kuinka lapsettomuushoitojen lopettamisen jälkeen toivonsa menettänyt pariskunta saakin yllättäen raskauden alulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa tavattoman typerä.
Itsestäsikö puhut? Et näköjään osaa kommentoida muuten kuin toisia haukkumalla. Et ilmeisesti osaa perustella mielipidettäsi mitenkään?
Jos sinä osaisit keskustella fiksusti, saattaisin minäkin vaivautua. Tuolla tyylillä saat huudella itseksesi.
No kerro nyt, miten se opiskeluaika ei todellakaan sovi lastenhankintaan? Monet kun ovat siinä kuitenkin oikein hyvin onnistuneet?
Miten opiskelija hoitaa esimerkiksi lapsen harrastuskyyditykset? Harvalla opiskelijalla on varaa autoon.
On sulla kapea maailmankuva. Varmaan säikähdät nyt ihan kunnolla mutta olen ollut äiti kohta 15 vuotta enkä ole eläissäni omistanut autoa. Kun lapset olivat pienempiä, kuskasin harrastuksiin pyörällä tai saatoin julkisilla. Nyt menevät itse. Asumme suuren kaupungin keskusta-alueella ja valitaan harrastukset sen perusteella miten helppo niihin on kulkea. Jos olisin muuttanut kehyskuntaan, olisi tilanne eri. Minäkin muuten olin äiti jo opiskeluaikana. Aloitin yliopistossa kun esikoinen oli 4 ja toisen tein siinä opintojen aikana. Nyt olen hyvin palkatussa asiantuntijatyössä ja on rahaa kaikkeen oleelliseen. Ajatella jos olisin jäänyt odottamaan valmistumista ja vakityötä ennen lapsentekoa. Aloittelisin vasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Suomen terveydenhuolto ei hoitanut minun alaselkäkipua, niin en sitten lapsia tehnyt. Miten jos en jaksa kannatella normaalipainoisena yläkroppaa vaikka kuinka sitä fysioterapiasssa jumpattiin, mutta ei koskaan kuvattu, jaksaisin kantaa raskausmahaa tai lasta? Ihan turha on Suomen itkeä alhaisia lapsilukuja. Iteppä sen aiheutitte
Mikset mennyt ulkomaille hoitoon, jos se tuosta oli kiinni? Aina muiden vika, vai mitä?
Jos ei ollut rahaa? Ulkomaille hoitoon matkustaminen on kallista, kun hoitomaksujen lisäksi pitää ostaa lennot, majoitus, lääkkeet yms. ja olla pois töistä.
Ja miksi suomalaisen pitäisi edes hankkia hoitonsa ulkomailta?
Jos suomesta ei saa hoitoa niin kyllä kannattaa mennä sinne, mistä saa. Tiedän yhden kanadalaisen joka vei lapsensa silmäleikkaukseen Espanjaan kun ei Kanadassa saanut. Mutta voihan sitä jättää menemättä ja sitten surkutella koko loppuelämänsä. Kyllä ihmiset löytää rahat niihin asioihin, jotka heille ovat todella tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.
Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa.
Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa.
Joo, noista näkee valitettavan paljon esimerkkejä. Ihmisiä, joilla elämä sekaisin ja silti lapsia.😞
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin jäi lapset tekemättä, kun sopivaa miestä ei löytynyt, epäsopivia kyllä joka sormelle. Haaveilin isosta perheestä.
Sä et halunnut tarpeeksi. Yksinkin voi tehdä lapsen. Ei sitä sopivaa miestäkään tule koskasn vastaan.
Niinhän hän sanoikin, ettei lapset olleet hänelle elämän päätavoite.
Meitä näin ajattelevia on monia, osalla lapsia, osalla ei .
Mäkin ajattelin, että lapset ok, mutta ei yksin, ei väärän miehen kanssa eikä silloin, kun elämässä oli raskas vaihe menossa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, oletko varma että ohi on. Esim. Kwanin Mariko sai yli 4-kymppisenä esikoisensa jne. jne. Esimerkkejä riittää. Olen myös lukenut tapauksista mediasta, kuinka lapsettomuushoitojen lopettamisen jälkeen toivonsa menettänyt pariskunta saakin yllättäen raskauden alulle.
Kaikkea sattuu. On niitä, jotka saa lapsen ja niitä, joilla se menee kerta toisensa jälkeen kesken, kun sitä +40 iässä yrittää. Kokemuksesta, en voi lehtien kiiltokuva juttujen perusteella suositella.
Johan on katkeraa tekstiä. Taidat olla avun tarpeessa.