Lue keskustelun säännöt.
Lapset jäi tekemättä. Sitä sopivaa aikaa ei vaan koskaan tullut.
31.05.2025 |
Asia on sinänsä ihan ok, sillä ei minulle lapsien saaminen ole ikinä ollut mikään elämän päätavoite. En tosin ole myöskään vela, vaan ajattelin aina, että ehkä sitten joskus. Sitten joskus kun ja jos on sopiva hetki.
No minulle sitä sopivaa hetkeä ei ikinä tullut. Löysin nykyisen puolisoni vasta liki kolmekymppisenä, eikä ennen häntä ollut ketään kenen kanssa olisi perhettä voinut edes ajatella perustaa.
Sitten oli työttömyyttä, uudelleen opiskelua, työn perässä muuttamista, oman vanhemman vakava sairastuminen yms. Paljon asioita jotka veivät niin paljon energiaa, ettei siinä perheen perustaminen ollut päällimmäisenä mielessä, kun piti omasta jaksamisestakin huolehtia.
Nyt olisin ensimmäistä kertaa elämässä siinä tilanteessa, että olisi oikeasti ne puitteet mihin perheen voisi hyvillä mielin perustaa. Minun osaltani se juna kuitenkin meni jo. Olen jo yli neljän kymmenen ja mieheni vielä minua viisi vuotta vanhempi. Meillä sopivaa hetkeä ei vain osunut kohdalle.
Tällä tekstillä haluan sanoa, mutta aina se ei todellakaan ole vain itsestä kiinni. Välillä elämä vain menee näin. En ole katkera. Elämäni on oikein hyvää ja olen onnellinen. Kaikilta meiltä jää jotain kokematta. Minulla se oli omat lapset. Lähipiirissä lapsia kuitenkaan on, joten eivät he toki minulle täysin vieraaksi konseptiksi jää.
Kommentit (155)
Avainsana ovat ne "puitteet". Vaatimukset siitä että mitkä ovat riittäviä puitteita nousevat koko ajan. Useimmat katsovat, että lapsia ei voi hankkia ennen kuin esimerkiksi molemmilla vanhemmilla on vakinainen työsuhde ja asuntona on omakotitalo tai vähintään tilava rivitalonpätkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu kun ei kilttinä miehenä kelvannut naisille. Ne naiset joista olin kiinnostunut nuorempana niin ne teki lapsia mielenvikaisten miesten kanssa. Yks sellainen tuttu nainen asuu tuossa toisessa rapussa, sillä on kaksi lasta alkoholistin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.
Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa.
Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa.
Työttömyys on väliaikaista. Itsekin tapasin kumppanini vasta yli kolmekymppisenä ja tein lapset työttömänä ollessani. Lopulta kaikki sujui hyvin. Jos perhe on tärkeä, ei kannata jahkailla tämän asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa tavattoman typerä.
Itsestäsikö puhut? Et näköjään osaa kommentoida muuten kuin toisia haukkumalla. Et ilmeisesti osaa perustella mielipidettäsi mitenkään?
Jos sinä osaisit keskustella fiksusti, saattaisin minäkin vaivautua. Tuolla tyylillä saat huudella itseksesi.
No kerro nyt, miten se opiskeluaika ei todellakaan sovi lastenhankintaan? Monet kun ovat siinä kuitenkin oikein hyvin onnistuneet?
Ketä kiinnostaa naisten porsimiset. Turha ulista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen saanut lapseni yli neljäkymppisenä luomusti.
Niin varmaan
Vierailija kirjoitti:
Mulla kävi sama kuin aloittajalla. Olen 37-vuotias eli muuten ehtisi mutta olen sinkku. Ero tuli reilu vuosi sitten eikä uutta miestä ole löytynyt. Vuosiin mahtuu pätkätöitä, uudelleen kouluttautumista, silloisen puolison vakava sairastuminen yms. Nyt voisin vihdoin työnäkymien ja taloudellisen tilanteen puolesta, mutta...Kaikki ei ole itsestä kiinni
Kaikki ei ole itsestä kiinni? Kuka valitsi sun miehen? Entä kuka valitsi mitä opiskelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa tavattoman typerä.
Itsestäsikö puhut? Et näköjään osaa kommentoida muuten kuin toisia haukkumalla. Et ilmeisesti osaa perustella mielipidettäsi mitenkään?
Jos sinä osaisit keskustella fiksusti, saattaisin minäkin vaivautua. Tuolla tyylillä saat huudella itseksesi.
No kerro nyt, miten se opiskeluaika ei todellakaan sovi lastenhankintaan? Monet kun ovat siinä kuitenkin oikein hyvin onnistuneet?
Miten opiskelija hoitaa esimerkiksi lapsen harrastuskyyditykset? Harvalla opiskelijalla on varaa autoon.
Vierailija kirjoitti:
Hieman samanlainen tarina täälläkin.
Kolmenkympin korvilla ei sopivaa kumppania tahtonut löytyä, opiskelin ja etsin ammatillisesti paikkaani. Sopiva mies löytyi samaan aikaan vakituisen työn kanssa viitisen vuotta sitten.
Mies lupaili lasta, mutta tosipaikan tullen kieltäytyi ryhtymästä tuumasta toimeen.
Erosin ja löysin uuden kumppanin, mutta hän paljastui hedelmättömäksi.
Nyt olen yli neljäkymmentä ja jo kauhulla odotan lapsettomuuden mukanaan tuomaa katkeruutta ja katumusta.
Ettekö koskaan harkinneet lahjaspermaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se nyt menekään niin että naiset tekee itsellisesti lapset ja miehet jää ilman vulvaa.
Osalla menee. Tunnen kolme naista, jotka ovat tehneet lapset ihan itse ilman parisuhdetta.
Niin varmaan
Vierailija kirjoitti:
Tässä on erittäin hyvä esimerkki siitä, ettö sopivaa aikaa lapsille ei naisen elämässä välttämättä tule. Jos löytyy sopiva kumppani, niin kannattaa antaa lapselle mahdollisuus ja se muu elämä sitten sopeutuu lapseen.
Jos ei ole työtä ja rahaa, niin on ainakin aikaa olla läsnä lapsen elämässä. Alle kouluikäinen lapsi oikeasti tarvitsee ruokaa, rakkautta ja hyvät ulkovaatteet.
Opiskeluaikakin on monesti ihan hyvä aika saada lapset, sillä opinnot joustavat toisin kuin työ.
Joten naiset - älkää odottako liian pitkään.
T. N50, joka sai lapset 27- ja 32-vuotiaana
Kaikille ei löydy suhdetta. Itselleni kävi niin että erosin juuri 25 vuotiaana kun ajattelin että olisi hyvä aika muuttaa yhteen ja ehkä yrittää lastakin jossakin vaiheessa. Kohta täytän 29 vuotta joten olikohan tää tässä....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa tavattoman typerä.
Itsestäsikö puhut? Et näköjään osaa kommentoida muuten kuin toisia haukkumalla. Et ilmeisesti osaa perustella mielipidettäsi mitenkään?
Jos sinä osaisit keskustella fiksusti, saattaisin minäkin vaivautua. Tuolla tyylillä saat huudella itseksesi.
No kerro nyt, miten se opiskeluaika ei todellakaan sovi lastenhankintaan? Monet kun ovat siinä kuitenkin oikein hyvin onnistuneet?
Miten opiskelija hoitaa esimerkiksi lapsen harrastuskyyditykset? Harvalla opiskelijalla on varaa autoon.
Eihän kaikilla kaupunkilaisillakaan ole omaa autoa ja hyvin pärjäävät? Kyllä niitä ongelmia tulee jos varsin keksii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa tavattoman typerä.
Itsestäsikö puhut? Et näköjään osaa kommentoida muuten kuin toisia haukkumalla. Et ilmeisesti osaa perustella mielipidettäsi mitenkään?
Jos sinä osaisit keskustella fiksusti, saattaisin minäkin vaivautua. Tuolla tyylillä saat huudella itseksesi.
No kerro nyt, miten se opiskeluaika ei todellakaan sovi lastenhankintaan? Monet kun ovat siinä kuitenkin oikein hyvin onnistuneet?
Miten opiskelija hoitaa esimerkiksi lapsen harrastuskyyditykset? Harvalla opiskelijalla on varaa autoon.
Kuinka nuorena ne teidän lapsenne aloittavat harrastuksensa? Ja kyllä ainakin minun kanssani samaan aikaan opiskelleista monella lapsia saavilla oli auto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä tapasin vasta 37-vuotiaana Ekaa kertaa miehen, jonka kanssa minulle tuli fiilis, että haluan lapsen hänen kanssaan, mutta hän ei ollutkaan kiinnostunut minusta romanttisesti.
Olen myös tutustunut useisiin nelikymppisiin miehiin,jotka ovat eronneet pitkistä suhteista, ja heillä on nyt kiire hankkia lapsia. Miksei siinä edellisessä 10-16 vuoden suhteessa hankkinut lasta?
Ehkäpä nainen ei halunnut lapsia silloin ja kykeni elämään tilanteessa (koska eihän mies saa lapsia)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa tavattoman typerä.
Itsestäsikö puhut? Et näköjään osaa kommentoida muuten kuin toisia haukkumalla. Et ilmeisesti osaa perustella mielipidettäsi mitenkään?
Jos sinä osaisit keskustella fiksusti, saattaisin minäkin vaivautua. Tuolla tyylillä saat huudella itseksesi.
No kerro nyt, miten se opiskeluaika ei todellakaan sovi lastenhankintaan? Monet kun ovat siinä kuitenkin oikein hyvin onnistuneet?
Miten opiskelija hoitaa esimerkiksi lapsen harrastuskyyditykset? Harvalla opiskelijalla on varaa autoon.
Kuinka nuorena ne teidän lapsenne aloittavat harrastuksensa? Ja kyllä ainakin minun kanssani samaan aikaan opiskelleista monella lapsia saavi
Ja myös saamattomilla toki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletpa tavattoman typerä.
Itsestäsikö puhut? Et näköjään osaa kommentoida muuten kuin toisia haukkumalla. Et ilmeisesti osaa perustella mielipidettäsi mitenkään?
Jos sinä osaisit keskustella fiksusti, saattaisin minäkin vaivautua. Tuolla tyylillä saat huudella itseksesi.
No kerro nyt, miten se opiskeluaika ei todellakaan sovi lastenhankintaan? Monet kun ovat siinä kuitenkin oikein hyvin onnistuneet?
Miten opiskelija hoitaa esimerkiksi lapsen harrastuskyyditykset? Harvalla opiskelijalla on varaa autoon.
Miksi lapsia pitäisi kyydittää harrastuksiin?
Kohta sä selität ettei opiskelijalla ole myöskään varaa lämminveriseen hevoseen, ratsastus on kuitenkin lapsen ihmisoikeuksia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman samanlainen tarina täälläkin.
Kolmenkympin korvilla ei sopivaa kumppania tahtonut löytyä, opiskelin ja etsin ammatillisesti paikkaani. Sopiva mies löytyi samaan aikaan vakituisen työn kanssa viitisen vuotta sitten.
Mies lupaili lasta, mutta tosipaikan tullen kieltäytyi ryhtymästä tuumasta toimeen.
Erosin ja löysin uuden kumppanin, mutta hän paljastui hedelmättömäksi.
Nyt olen yli neljäkymmentä ja jo kauhulla odotan lapsettomuuden mukanaan tuomaa katkeruutta ja katumusta.
Ettekö koskaan harkinneet lahjaspermaa?
Lapsi ei silloinkaan olisi miehen.
Lisäksi luovuttajista on pulaa. Jostain syystä miehet eivät koe että heidän pitäisi mahdollistaa naisten kotileikit ja prinsessa-larppaaminen
Itse halusin aina kovasti lapsia ja lisäksi sijaiskotilapsia mutta en löytänyt siihen hommasn halukasta miestä. Yhdessä vaiheessa hakeuduin yksinäisen naisen lapsettomuushoitoihin, mutta psykologin mukaan minusta ei ollut itselliseksi äidiksi, surin asiaa vuosia.
Tällä hetkellä olen hyvin tyytyväinen, että lapsia ei ole. Tapaan työssäni lapsia ja olen onnellinen, että minulla ei ole tuollaisia rasitteita elämässä. Saan käyttää kaikki rahani omaan hyvinvointiini, voin ostaa lähes mitä huvittaa. Nautin työstäni. Hoidan iäkkäitä omaisiani, saan sitä kautta tyydyttää hoivaamisviettiäni, mutta mitään pakkoa siihen ei ole.
Ennen kaikkea olen onnellinen, että minulla ei ole aikuisia lapsia. Ystävieni kautta olen nähnyt, kuinka iso riesa aikuisista lapsista on.
Vierailija kirjoitti:
Itse halusin aina kovasti lapsia ja lisäksi sijaiskotilapsia mutta en löytänyt siihen hommasn halukasta miestä. Yhdessä vaiheessa hakeuduin yksinäisen naisen lapsettomuushoitoihin, mutta psykologin mukaan minusta ei ollut itselliseksi äidiksi, surin asiaa vuosia.
Saako kysyä, miksi et saanut psykologin puoltoa hoitoihin ja mikä on prosessi, jos näin käy? Tai siis onko päätös voimassa aina vai voiko käydä uudestaan lahjasoluneuvonnassa, jos tilanne muuttuu?
Jos sinä osaisit keskustella fiksusti, saattaisin minäkin vaivautua. Tuolla tyylillä saat huudella itseksesi.