Uusperheen talous
Tarvitisin hiukan näkökulmia liittyen meidän perheen talouteen. Tai siis lähinnä siihen, miten kulut kannattaisi jakaa.
Olemme naimisissa oleva pari, puolisollani ei ole lapsia, minulla on. Omistamme yhdessä omakotitalon.
Puolisoni palkka on kaksinkertainen verrattuna minun palkkaani. Lisäksi hänellä on vuokratuloja ja sijoituksia.Minä saan palkan lisäksi elatustukea ja lapsilisät, jolloin yhteenlasketut tuloni jäävät edelleen melkein 2000e pienemmäksi kuin hänen.
Yhteenmuuton myötä minun kulut nousivat ja tulot laskivat (en saa tietenkään enää asumistukea, enkä lapsilisän yh korotusta) ja mieheni kulut laskivat ja tulot pysyivät samana.
Tällä hetkellä kulut menee niin, että maksamme kaikki asumiseen liittyvät kulut puoliksi (vakuutukset, lainat, verot, vedet, sähköt, rempat, jätehuollot jne.). Ruokakulut jaetaan niin, että olemme jakaneet arvion kuukausittaisista ruokakuluista per pää ja minä maksan oman ja lasteni osuuden ja hän omansa. Molemmat maksaa omat puhelinlaskut ja muut henkilökohtaiset menot ja minä maksan tietty kaikki lapsiin liittyvät kulut.
Joskus kun yhteinen tili josta ruuat ostetaan, on tyhjentynyt ennen kuun loppua, yritän keksiä minulle ja lapsille jotain todella halpaa syötävää (usein joudun käyttää luottokorttia), käy mieheni ravintoloissa lounailla ja tilailee pitsoja jne. Hän käytti ennen yhteenmuuttoa ruokaostoksiin 800-1000€/kk ja nyt kun muutettin yhteen, hän ilmoitti että hänen osuus olisi 175€/kk. Minä taas laitan yhteenmuuton myötä enemmän rahaa ruokaan, kuin laitoin ennen yhteenmuuttoa. Mieheni perustelu on se, että lapseni ovat varmasti alkaneet syömään yllättäen enemmän. Itse en usko tähän, sillä minun on ylipäätään vaikea saada heitä syömään juurikaan mitään...
Me molemmat siis koemme tilanteen epäreiluna. Hän kokee, että minun lapset syövät liikaa ja minä koen, että on epäreilua laittaa meidät katsomaan vierestä kun hän syö pitsaa meidän syödessä makaroonia. Näin niinkuin kärjistetysti.
Näkökulmia asiaan kiitos! Miten sinä hoitaisit talouden kulujen jakamisen tällaisilla tuloilla ja kuvioilla?
Kommentit (187)
Meillä on uusperhe, eli minä ja puoliso sekä yhteinen lapsi ja minun kaksi vanhempaa lastani. Puoliso tienaa noin 3x minua enemmän, on sijoituksia yms. Meillä on yhteinen tili, josta maksetaan kaikki perheen kulut. Puoliso laittaa tilille reilusti enemmän kuin minä, koska tuloni ovat paljon pienemmät. Samoin kun käydään ravintolassa tms, puoliso maksaa koko perheen ruoat. Tämä on hänelle ollut itsestäänselvyys, koska haluaa kantaa isomman vastuun ja haluaa että myös minulla jää sijoitettavaa sekä omaa rahaa käyttööni. Ei väliä onko yhteinen lapsi vai minun lapseni, kaikki ajattelee yhtenä perheenä. Olen pöyristynyt kun kuulen näitä perheitä, joissa määritellään kuka maksaa kenenkin ruoat, sähköt yms. Miksi edes muuttaa yhteen siinä tapauksessa?
Sellaista se elämä on. Olisi kannattanut sinunkin opiskella hyväpalkkaiseen ammattiin.
Tai ainakin sopia, että jaatte yhteisiä kuluja tulojen mukaan.
20: kyllä rahalla on aika iso merkitys perheen elatukseen. Jos katsotte jotain laskureita, niissä nimenomaan raha on se, jota elatuskyvyssä huomioidaan eli kuluja jaetaan tulojen mukaan.
Onko AP vielä linjoilla? Onko tämä keskustelu herättänyt mitään ajatuksia muutenkin kuin ruokakulujen suhteen?
Lapsiparat käy sääliksi ap:n tapauksessa. Kokevat olevansa ylimääräinen kuluerä.
Mä en tuollaista miestä katselisi. Olen itse ollut lähi-äitipuoli ja siinä se poika meni samassa kuin yhteisetkin. On tänä päivänä kuin oma. Hulluksi olisin tullut jos olisin alkanut eri ruokia tekemään verisukulaisuuden perusteella. Me oltiin perhe ja siinä se tärkein
Vierailija kirjoitti:
Meillä on uusperhe, eli minä ja puoliso sekä yhteinen lapsi ja minun kaksi vanhempaa lastani. Puoliso tienaa noin 3x minua enemmän, on sijoituksia yms. Meillä on yhteinen tili, josta maksetaan kaikki perheen kulut. Puoliso laittaa tilille reilusti enemmän kuin minä, koska tuloni ovat paljon pienemmät. Samoin kun käydään ravintolassa tms, puoliso maksaa koko perheen ruoat. Tämä on hänelle ollut itsestäänselvyys, koska haluaa kantaa isomman vastuun ja haluaa että myös minulla jää sijoitettavaa sekä omaa rahaa käyttööni. Ei väliä onko yhteinen lapsi vai minun lapseni, kaikki ajattelee yhtenä perheenä. Olen pöyristynyt kun kuulen näitä perheitä, joissa määritellään kuka maksaa kenenkin ruoat, sähköt yms. Miksi edes muuttaa yhteen siinä tapauksessa?
Tämä! Aihe menee jo ohi ap:n tilanteen (joka on miehen suunnalta taloudellista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa), mutta kirjoitanpa silti. Asiat pitää keskustella halki ja sopia tavoista, jotka ovat kaikkien mielestä reiluja, mutta ihmettelen rahojen ja kulujen laskemista sentilleen. Minä seurustelen miehen kanssa, jolla on yksi lapsi. Emme asu yhdessä emmekä ole aikeissa muuttaa yhteen, mutta silti maksan välillä lapsenkin menoja. Ne ovat sinänsä pieniä ja yksittäisiä kuluja, mutta maksan koska voin ja haluan. Mies ei oleta tai odota minun maksavan, joten siksi on välillä mukava maksaa. Esimerkiksi kun menemme kolmistaan lyhyelle lomamatkalle Viroon, maksamme sen miehen kanssa puoliksi, ravintolassa lasku laitetaan puoliksi, ostettiin teatteriliput puoliksi jne. Tykkään viettää aikaa lapsen kanssa, joten ihan mieluusti maksan puolet ja se on helpompaa niin kuin alkaa laskeskella osuuksia.
Harmi, että moisia loisia joku viitsii elättää. No eiköhän se avioliitto siitä pääty, kun ikää tulee ja naama valahtaa.