Muita katkeria kolmekymppisiä joiden some on täynnä vauvoja ja kihloja?
Kyllä ketuttaa. Miksi joillekin tuollainen onni putoaa syliin? Itselleni jäi käteen tyhjä arpa kun pitkä parisuhde kariutui siihen ettei mies halunnut naimisiin tai suostunut edes puhumaan siitä. Deittailu sen jälkeen on ollut toivotonta ja tuntuu että tekemällä omat toiveet selväksi saat vain epätoivoisen kolmekymppisen lapsettoman leiman otsaasi ja pitäisi jotenkin pelata jotain peliä missä olet vain kevyellä kaverimielellä liikkeellä ettei miestä vaan yhtään ala ahdistamaan. Ja sitten taas jos olen passiiviseksi ja odotan miesten johdattelevan tilannetta tai tekevän aloitteen, ainoat miehet jotka lähestyy ovat tukevasti naimisissa (ei kiitos).
Tuntuu epäreilulta että tekee kaiken teoriassa oikein. Käy koulut, on hyvässä työssä ja hyväpalkkainen, sosiaalinen, urheilullinen, haluaisi olla perhekeskeinen. Huoh. Mistä helkkarista löytää miehen joka haluaisi harrastaa ihan oikeaa deittailua ja joka laittaa jotain eforttia koko kuvioon? Enkä tarkoita mitään kalliita lahjoja ja ihmeellisyyksiä, vaan rehellisyyttä, treffejä, kivoja pieniä eleitä ja tutustumista ilman oletusta että jotain tulisi antaa vastineeksi. Tuntuu et jokainen mies on liikkeellä sillä mielellä että mitä nainen tuo hänen elämäänsä ilman että kokisin/näkisin noiden miehen yrittävän mitenkään laittaa elettäkään ristiin. Ja puhun ihan tavallisista miehistä, en palstan tutusta lentäjä-jääkiekkoilijasta vaan jostain sohvaperuna-sähkömies-Santusta.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä ap. 50 huomaat, että suurin osa niistä on eronneita ja katkeria siitä, että tuli niitä lapsia tehtyä.
Älähän nyt. Suurin osa viisikymppisistä pysyy liitossaan enkä tunne ainuttakaan, joka olisi katkera lapsistaan. Harva nainen (ikään katsomatta) katkeroituu siitä, että "tuli niitä lapsia tehtyä".
Some kiinni (pysyvästi) ja Raamattu auki, josta luet mikä tässä elämässä on oikeasti olennaista.
Tietenkään se ei poista lapsettomuuden tai huonojen ihmissuhteiden tuomaa surua, mutta auttaa jaksamaan ja käsittelemään asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole katkera mutta surullinen miten ystävyyssuhteet ovat katkenneet lasten saannin myötä. Onneksi mulla on myös ikisinkkukavereita.
Miksi olet katkaissut ne? Minulla on useita ystäviä, joilla on perhettä. Osan kanssa tapaamme aina ilman lapsia, osan kanssa siten, että lapset ovat mukana. Ei minun puoleltani mitään onhgelmaa.
t. lapseton ikisinkku
En minä ole katkaissut niitä. Lapsia saaneet ovat yksi kerrallaan jääneet pois juhlista ja muista.
Ota heihin yhteyttä, ole aktiivinen! He ovat voineen aistia, että aiheessa on jotain vaikeaa ja ajattelevat mahdollisesti, että sinua ei kenties kiinnosta. He voivat myös olla niin väsyneitä ja lapsiperhe-elämän pyörityksessä, että eivät tajua, että eivät ole olleet sinuun yhte
Aikamoista. Jos perheellinen ei ikinä osallistu mihinkään kutsuttuna, niin tuskinpa sitä intoa on muuhunkaan yhteydenpitoon. Tai jos onkin, niin voisi sitten itse olla vuorostaan aktiivinen.
Vuosia järjestin kaikenlaista. Yksipuolisesti. Nykyään kadun sitä, että olen haaskannut energiaani ihmisiin, joilla ei ole mitään halua vastavuoroisuuteen.
Ajattele tältä kannalta: olen kuullut monen ikääntyneen naisen sanovan "en enää ikinä ottaisi miestä passattavakseni."
Vierailija kirjoitti:
Ajattele tältä kannalta: olen kuullut monen ikääntyneen naisen sanovan "en enää ikinä ottaisi miestä passattavakseni."
Tuttu hokema, ihan omankin äidin suusta. Toki harva suhde säilyy hyvänä vuosikymmeniä, mutta äitini on sanonut että lapset ovat silti parasta mitä hänelle on elämä suonut. Minulla ei ole edes mitään ihanteellista IG-käsitystä siitä mitä auvoa perhe-elämä on, mutta eihän siitä nyt päästä mihinkään että lapsi ja perhe on monelle niitä elämän suurimpia onnellisia asioita ja taas tahaton lapsettomuus suuri suru monelle. Ei siinä oikein auta tsempata että joo, varmaan siellä IG-filtterin takana oikeasti on ulosotto, mies hakkaa ja juo jne. :D AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole katkera mutta surullinen miten ystävyyssuhteet ovat katkenneet lasten saannin myötä. Onneksi mulla on myös ikisinkkukavereita.
Miksi olet katkaissut ne? Minulla on useita ystäviä, joilla on perhettä. Osan kanssa tapaamme aina ilman lapsia, osan kanssa siten, että lapset ovat mukana. Ei minun puoleltani mitään onhgelmaa.
t. lapseton ikisinkku
En minä ole katkaissut niitä. Lapsia saaneet ovat yksi kerrallaan jääneet pois juhlista ja muista.
Ota heihin yhteyttä, ole aktiivinen! He ovat voineen aistia, että aiheessa on jotain vaikeaa ja ajattelevat mahdollisesti, että sinua ei kenties kiinnosta. He voivat myös olla niin väsyneitä ja lapsiperhe-elämän pyörityksessä, ett
On selvä, että lapsettoman ja lapsellisen elämät pyörivät eri ympyröissä. Ei minuakaan kiinnosta kolmen pienen äitinä lähteä juhlimaan lapsettomien kanssa. Olen aikani ollut lapseton ja ne juhlat on jo nähty. Nyt on uusi elämänvaihe, ja me tapailemme muita lapsiperheitä. Toki lapsettomien ystävävien kanssa juttelen puhelimessa ja käyn kahvilla, silloinkin tietty lasten tarpeet edellä. Ja juu, nautin äitiydestä samoin kuin aikanani nautin vapaista riennoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele tältä kannalta: olen kuullut monen ikääntyneen naisen sanovan "en enää ikinä ottaisi miestä passattavakseni."
Tuttu hokema, ihan omankin äidin suusta. Toki harva suhde säilyy hyvänä vuosikymmeniä, mutta äitini on sanonut että lapset ovat silti parasta mitä hänelle on elämä suonut. Minulla ei ole edes mitään ihanteellista IG-käsitystä siitä mitä auvoa perhe-elämä on, mutta eihän siitä nyt päästä mihinkään että lapsi ja perhe on monelle niitä elämän suurimpia onnellisia asioita ja taas tahaton lapsettomuus suuri suru monelle. Ei siinä oikein auta tsempata että joo, varmaan siellä IG-filtterin takana oikeasti on ulosotto, mies hakkaa ja juo jne. :D AP
Miksei monet naiset suosi kaukosuhteita?
Nykyään on todella yleistä pariutua ja perustaa perhe yli kolmekymppisenä. Moni parikymppisenä solmittu suhde päättyy siinä vaiheessa, nykyään muutenkin erotaan ja pariudutaan kaiken ikäisinä. Musta myös tuntuu, että sulla on vähän romantisoitu kuva perhe-elämästä ja koska sulla ei ole sitä niin kaipaat sitä vielä voimakkaammin. Itse olen nähnyt kaveripiirissäni miten yksi toisensa jälkeen perheet hajoavat ihan järjestään, se ei ole mikään tie auvoiseen onneen. Ymmärrän lapsettomuuden tuskan, mutta parisuhteen puuttuminen ei ole este lapsen saamiselle.
Vierailija kirjoitti:
On selvä, että lapsettoman ja lapsellisen elämät pyörivät eri ympyröissä. Ei minuakaan kiinnosta kolmen pienen äitinä lähteä juhlimaan lapsettomien kanssa. Olen aikani ollut lapseton ja ne juhlat on jo nähty. Nyt on uusi elämänvaihe, ja me tapailemme muita lapsiperheitä. Toki lapsettomien ystävävien kanssa juttelen puhelimessa ja käyn kahvilla, silloinkin tietty lasten tarpeet edellä. Ja juu, nautin äitiydestä samoin kuin aikanani nautin vapaista riennoista.
Suoraa puhetta. Ei siinä mikään aktiivisuus auta, kun mammakuplassa ei entinen elämä enää yksinkertaisesti kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä sinunkin vuoro vielä tulee"
Niin minäkin kuulin kolmekymppisenä. Nyt olen lapseton 40+.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selvä, että lapsettoman ja lapsellisen elämät pyörivät eri ympyröissä. Ei minuakaan kiinnosta kolmen pienen äitinä lähteä juhlimaan lapsettomien kanssa. Olen aikani ollut lapseton ja ne juhlat on jo nähty. Nyt on uusi elämänvaihe, ja me tapailemme muita lapsiperheitä. Toki lapsettomien ystävävien kanssa juttelen puhelimessa ja käyn kahvilla, silloinkin tietty lasten tarpeet edellä. Ja juu, nautin äitiydestä samoin kuin aikanani nautin vapaista riennoista.
Suoraa puhetta. Ei siinä mikään aktiivisuus auta, kun mammakuplassa ei entinen elämä enää yksinkertaisesti kiinnosta.
Mammakuplassapa hyvinkin. Miehille ei noin käy. Tosin ei onneksi useimmille naisillekaan.
Kuulepas valtaosa niistä tämän hetken somekuvissa hymyilevistä pariskunnista on viimeistään kymmenen vuoden päästä eronnut, osa heistä enemmän tai vähemmän rumasti. Tälläkin hetkellä totuus siellä somejulkaisujen takana voi olla aivan muuta miltä näyttää. Toisekseen, lapsettomaksi ei tarvitse jäädä vaikka sopivaa puolisoa ei ajoissa löytyisi. Älä missään tapauksessa ota ketä tahansa vaan pidä kiinni kriteereistäsi ja valitse tarkkaan.
Elämä ei ole reilua. Vaikka tekisi yhteiskunnan tai itsensä mielestä kaiken ''oikein'' on parisuhteen löytäminen lopulta aika tuurista kiinni, kun siihen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka haluaa panostaa toisiinsa.
AP:n kannattaa vaan alkaa totuttelemaan siihen, että on loput elämästään ilman kumppania tai lapsia niin kuin puolet ikäluokastasi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se kurjaa, että miehet pohtii mitä naiset voisivat tuoda heidän elämään, eikä sitä, mitä he voisivat tuoda naisen elämään. Voimia ap:lle.
No mutta kun se tuntuu toimivan vain yhteen suuntaan! Tiedän kokemuksesta että olen hyvä tyttöystävä, ahkera, omillani toimeentuleva, avulias, hyvä laittamaan ruokaa ja keksimään miehelle yllätyksiä. Koen, että minulla on kumppanina paljon annettavaa, mutta missään ei tunnu olevan järkeviä miehiä jotka olisi samalla asenteella liikkeellä vaan aina sitä samaa eli varatut vinkujat tai miehet joille treffit on tuntematon käsite ja pyydetään lyhyellä ilmoituksella vaan kotiin (en todellakaan ole menossa). AP
Tule tänne itäiseen Suomeen. On poikamiestä mistä valita. Arvostetaan perhekeskeisyyttä, suoraa puhetta ja yhteisiä saunahetkiä.
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole reilua. Vaikka tekisi yhteiskunnan tai itsensä mielestä kaiken ''oikein'' on parisuhteen löytäminen lopulta aika tuurista kiinni, kun siihen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka haluaa panostaa toisiinsa.
AP:n kannattaa vaan alkaa totuttelemaan siihen, että on loput elämästään ilman kumppania tai lapsia niin kuin puolet ikäluokastasi kanssa.
Eihän kolmekymppisen kannata vielä luovuttaa. Tuossa iässä ehtii sitä tuuriakin vielä olla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ymmärrän ap:ta. Jos haluaa parisuhteen ja lapsen niin ei niitä mikään muu korvaa jos ne ovat tärkeitä. Muutenkin on tosi kummallista miten VAUVA.FI on sivu jolla tunnutaan järjestelmällisesti auottavan päätä joko äideille tai äideiksi haluaville, aina just jotain miten ei "sinappipepun" hankkiminen kiinnosta jne. Mitä ihmettä nämä ihmiset tekevät vauvalehden keskustelupalstalla???
Tällä sivustolla riittää keskustelijoita. Muilla ei.
Kannattaa kyllä todella pohtia, miksi parisuhde ja lapsi ovat niin tärkeitä. Nehän vievät rahat ja vapauden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on pelottavaa, miten osa ihmisistä ilmeisen vakavissaan kuvittelee, että mies ja lapsi ovat ainut avain onnelliseen elämään. Siltikin, vaikka moni elää perhehelvetissä ja pitää kulisseja pystyssä hinnalla millä hyvänsä. Jopa osa niistä, joiden elämä somessa näyttää täydellisen onnelliselta hattaramaailmalta.
Sehän se, jos se tuttuus on tasolla some, niin ei sitä pääse näkemään.
Siellä missä mies postaa omia "hyvä isi" -kuviaan, saattaa olla taustalla r aiskattu ja pahoinpidelty nainen. Näin ääriesimerkkinä.
Olette te kyllä outoja ja vinksahtaneen maailmankuvan omaavia. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä millaisia ihmisiä siellä tietokoneiden takana on. Reaalimaailmassa en kyllä tunnista tuntevani ketään kaltaistanne. En kyllä seuraa kenenkään elämää somessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Some kiinni niin niitä ei ole olemassakaan. Helppoa
Vasu pois 👴🏻👍
Sun pitää sanoa heti mitä haluat, ja jos se mies ei halua samaa niin laita takaisin kiertoon. Pitää myös osata lukea ihmisiä. Kyllä sen sitten tietää kun löytyy se oikea joka haluaa samanlaisen elämän. Älä hyväksy asioita jotka sotii omia toiveitasi vastaan
Jos on aina naama norsunvitulla eikä anna pienentäkään signaalia yhdellekään miehelle, niin taatusti ei koskaan yksi mies ikänä lähesty.
Tiedän tuollaisia +30 vuotiaita naisia useita.
Itse liikunnallisena 40-vuotiaana koko elämäni yksin olleena miehenä olen joskus katkera siitä, kun jossain tapahtumissa yms. näkyy muita pariskuntia ja molemmat osapuolet ovat myös selkeästi sporttisia.