Lue keskustelun säännöt.
Muita katkeria kolmekymppisiä joiden some on täynnä vauvoja ja kihloja?
26.05.2025 |
Kyllä ketuttaa. Miksi joillekin tuollainen onni putoaa syliin? Itselleni jäi käteen tyhjä arpa kun pitkä parisuhde kariutui siihen ettei mies halunnut naimisiin tai suostunut edes puhumaan siitä. Deittailu sen jälkeen on ollut toivotonta ja tuntuu että tekemällä omat toiveet selväksi saat vain epätoivoisen kolmekymppisen lapsettoman leiman otsaasi ja pitäisi jotenkin pelata jotain peliä missä olet vain kevyellä kaverimielellä liikkeellä ettei miestä vaan yhtään ala ahdistamaan. Ja sitten taas jos olen passiiviseksi ja odotan miesten johdattelevan tilannetta tai tekevän aloitteen, ainoat miehet jotka lähestyy ovat tukevasti naimisissa (ei kiitos).
Tuntuu epäreilulta että tekee kaiken teoriassa oikein. Käy koulut, on hyvässä työssä ja hyväpalkkainen, sosiaalinen, urheilullinen, haluaisi olla perhekeskeinen. Huoh. Mistä helkkarista löytää miehen joka haluaisi harrastaa ihan oikeaa deittailua ja joka laittaa jotain eforttia koko kuvioon? Enkä tarkoita mitään kalliita lahjoja ja ihmeellisyyksiä, vaan rehellisyyttä, treffejä, kivoja pieniä eleitä ja tutustumista ilman oletusta että jotain tulisi antaa vastineeksi. Tuntuu et jokainen mies on liikkeellä sillä mielellä että mitä nainen tuo hänen elämäänsä ilman että kokisin/näkisin noiden miehen yrittävän mitenkään laittaa elettäkään ristiin. Ja puhun ihan tavallisista miehistä, en palstan tutusta lentäjä-jääkiekkoilijasta vaan jostain sohvaperuna-sähkömies-Santusta.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Just eilen mietin tätä ja tänään törmäsin tähän ketjuun. Tärkein toive on ollut viimeiset 5v eron jälkeen löytää hyvä kumppani. Ex ei halunnutkaan lapsia, vaikka alkuun puhui muuta, itselleni olisi riittänyt 1 lapsi. Ja ihan samoja kokemuksia, harvat miehet haluaa parisuhteen tai jaksaa panostaa, on ollut 3 tapailusuhdetta viime vuosina ja kaikki kariutui siihen ettei miehet olleet tosissaan, vaan halusi kevyen tapailusuhteen. Oon luopunut jo toivosta kaiken suhteen, ehkä se on hyväksyttävä ettei nykypäivänä ja tän ikäisenä ole enää helppoa löytää rakkautta. Itsekin olen hyvin toimeen tuleva, urheilullinen, hyvännäköinen ja hauska nainen, mutta tuntuu ettei ole enää itselläkään kiinnostusta panostaa mihinkään kaikkien pettymysten jälkeen.
Oletko? Siis oletko todella urheilullinen, hyvännäköinen ja hauska nainen?
Koska jos todella olet nuita asioita, niin kyllä miehet lähestyy ja ottaa kontaktia, ja tuttavapiirienkin kautta tulee ihastujia. Vai kuka sen sun hyvännäköisyyden ja hauskuuden on määritellyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi siellä somessa tai muuten tosi elämässä tulla vain pieni osa ihmisten elämästä ilmi myös niistä hyvistä asioista. Turha sitä on silti vertailla. Minulla kyllä herää kysymys että miksi on tuhlannut omaa aikaansa ihmiseen kenestä on tiennyt ettei halua lapsia tai naimisiin sinun kanssasi? Oletko yrittänyt jotenkin saada toista muuttamaan mieltään tai muuttamaan itseään?
Aloimme olemaan yhdessä aika nuorina ja väliin mahtui työttömyyttä ja koronaa ja muuta mitä mies käytti tekosyynä. Mies ei koskaan sanonut ettei halua perhettä tai naimisiin, päinvastoin. Sitten täytettyäni 30v ja miehen ollessa 36v tajusin että ei tule tapahtumaan ja lähdin suhteesta. AP
No mikset vain sitten toiminut, kun oli mahdollisuus saada lapsia. En oikein ymmärrä. Vai eikö niitä vain kuulunut?
Hölmö olit jos käytit ehkäisyä, vaikka halusit lapsia. Olit monta vuotta parhaassa lapsentekoiässä parusuhteessa, halusit äidiksi. Et voi siitä ainakaan exääsi syyttää, sinulla oli maitoa, nyt maidot on maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi siellä somessa tai muuten tosi elämässä tulla vain pieni osa ihmisten elämästä ilmi myös niistä hyvistä asioista. Turha sitä on silti vertailla. Minulla kyllä herää kysymys että miksi on tuhlannut omaa aikaansa ihmiseen kenestä on tiennyt ettei halua lapsia tai naimisiin sinun kanssasi? Oletko yrittänyt jotenkin saada toista muuttamaan mieltään tai muuttamaan itseään?
Aloimme olemaan yhdessä aika nuorina ja väliin mahtui työttömyyttä ja koronaa ja muuta mitä mies käytti tekosyynä. Mies ei koskaan sanonut ettei halua perhettä tai naimisiin, päinvastoin. Sitten täytettyäni 30v ja miehen ollessa 36v tajusin että ei tule tapahtumaan ja lähdin suhteesta. AP
No mikset vain sitten toiminut, kun oli mahdollisuus saada lapsia. En oikein ymmärrä. Vai eikö niitä vain kuulunut?
Hölmö
Sitä eksää nimenomaan voi syyttää, kun hän puhui yhtä ja tarkoitti toista.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tosiaan erotaan paljon, sen perusteella ei kannata vanhemmaksi tulemisen ikää yrittää matchailla.
Iso osa tulee vanhemmiksi kolmenkympin jälkeen, kun on ensin seurusteltu ja asuttu avoliitossa vuosia, sitten mennään naimisiin ja tehdään lapsi tai pari lasta siinä noin 32-38v. Ero tulee joillain jo lapsen/lasten päiväkotivuosina, mutta varsinainen erosuma on sitten kun lapset on ala-asteikäisiä.
AP:lla ei luulisi olevan vaikeuksia löytää itselleen puolisoa ja tuleville lapsilleen isää, jos on mukava ja rento normaalipainoinen tyyppi JA rima on sellainen, että katselee vain reippaita ja perhekeskeisiä miehiä, eikä mitään passiivisia sohvalla lojuvia itsekkäitä tyyppejä.
Monet kolmikymppiset on lapsettomia, mutta ei varmasti löydy mitään, jos katselee huonoja miehiä eikä treffaile reippaita ja puuhakkaita miehiä jotka HALUAA vaimon ja lapsia. Jos ap haluaa jotain etäistä laiskaa hemmoa, niin hyvää miest
Ne reippaat ja puuhakkaat perhekeskeiset miehet on viety markkinoilta 20-25-vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tosiaan erotaan paljon, sen perusteella ei kannata vanhemmaksi tulemisen ikää yrittää matchailla.
Iso osa tulee vanhemmiksi kolmenkympin jälkeen, kun on ensin seurusteltu ja asuttu avoliitossa vuosia, sitten mennään naimisiin ja tehdään lapsi tai pari lasta siinä noin 32-38v. Ero tulee joillain jo lapsen/lasten päiväkotivuosina, mutta varsinainen erosuma on sitten kun lapset on ala-asteikäisiä.
AP:lla ei luulisi olevan vaikeuksia löytää itselleen puolisoa ja tuleville lapsilleen isää, jos on mukava ja rento normaalipainoinen tyyppi JA rima on sellainen, että katselee vain reippaita ja perhekeskeisiä miehiä, eikä mitään passiivisia sohvalla lojuvia itsekkäitä tyyppejä.
Monet kolmikymppiset on lapsettomia, mutta ei varmasti löydy mitään, jos katselee huonoja miehiä eikä treffaile reippaita ja puuhakkaita miehiä jotka HALUAA vaimon ja lapsia. Jos ap haluaa
Edelleen tuntuu elävän tiukassa käsitys, että ne 20-25v pariutuneet on ikuisesti pois markkinoilta. Ei ole, ei parisuhdemaailma toimi enää niin, että parhaat on viety tietyn ikäisenä. Erot on enemmän sääntö kuin poikkeus, ihmisiä vapautuu jatkuvasti sinkkumarkkinoille eri ikävaiheissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tosiaan erotaan paljon, sen perusteella ei kannata vanhemmaksi tulemisen ikää yrittää matchailla.
Iso osa tulee vanhemmiksi kolmenkympin jälkeen, kun on ensin seurusteltu ja asuttu avoliitossa vuosia, sitten mennään naimisiin ja tehdään lapsi tai pari lasta siinä noin 32-38v. Ero tulee joillain jo lapsen/lasten päiväkotivuosina, mutta varsinainen erosuma on sitten kun lapset on ala-asteikäisiä.
AP:lla ei luulisi olevan vaikeuksia löytää itselleen puolisoa ja tuleville lapsilleen isää, jos on mukava ja rento normaalipainoinen tyyppi JA rima on sellainen, että katselee vain reippaita ja perhekeskeisiä miehiä, eikä mitään passiivisia sohvalla lojuvia itsekkäitä tyyppejä.
Monet kolmikymppiset on lapsettomia, mutta ei varmasti löydy mitään, jos katselee huonoja miehiä eikä treffaile reippaita ja puuhakkaita
Totta sekin, mutta maalasit vähän turhan optimistisen kuvan mielestäni. Että kyllä varmasti löytyy kun etsii vaan. Ei välttämättä löydy, ja iso osa on jo varattuja
Se on vaan fakta, että perheen perustamisen kannalta parhaat pariutuu nuorina. Ja ne parhaat myös pysyy poissa markkinoilta, koska paras perheenisätyyppi on tietenkin myös rakastava ja uskollinen vaimolleen. Ainoa miten tällainen vaputuisi olisi jos vaimo kuolee nuorena ja mies jää leskeksi.
On tosin yksi poikkeus, joka on nykysuomessa jo todella pieni vähemmistö: sellaiset miehet, joita ei kevyt seurustelu kiinnosta, mutta eivät ole myöskään halunneet perustaa perhettä nuorena. Eli ovat olleet yksin pitkään, koska haluavat seurustella vasta sitten, kun ovat valmiita vakiintumaan. Itse löysin tällaisen helmen ja on aivan ihana mies, elämäni rakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni tuollainen ei katkeroita ollenkaan vaan ärsyttää. Koska ei voisi vähempää kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan fakta, että perheen perustamisen kannalta parhaat pariutuu nuorina. Ja ne parhaat myös pysyy poissa markkinoilta, koska paras perheenisätyyppi on tietenkin myös rakastava ja uskollinen vaimolleen. Ainoa miten tällainen vaputuisi olisi jos vaimo kuolee nuorena ja mies jää leskeksi.
On tosin yksi poikkeus, joka on nykysuomessa jo todella pieni vähemmistö: sellaiset miehet, joita ei kevyt seurustelu kiinnosta, mutta eivät ole myöskään halunneet perustaa perhettä nuorena. Eli ovat olleet yksin pitkään, koska haluavat seurustella vasta sitten, kun ovat valmiita vakiintumaan. Itse löysin tällaisen helmen ja on aivan ihana mies, elämäni rakkaus.
Vai oliko sittenkin niin ettei hän kelvannut kellekään ennen kuin sinä astuit kuvioihin?
Väliäkö sen toisaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just eilen mietin tätä ja tänään törmäsin tähän ketjuun. Tärkein toive on ollut viimeiset 5v eron jälkeen löytää hyvä kumppani. Ex ei halunnutkaan lapsia, vaikka alkuun puhui muuta, itselleni olisi riittänyt 1 lapsi. Ja ihan samoja kokemuksia, harvat miehet haluaa parisuhteen tai jaksaa panostaa, on ollut 3 tapailusuhdetta viime vuosina ja kaikki kariutui siihen ettei miehet olleet tosissaan, vaan halusi kevyen tapailusuhteen. Oon luopunut jo toivosta kaiken suhteen, ehkä se on hyväksyttävä ettei nykypäivänä ja tän ikäisenä ole enää helppoa löytää rakkautta. Itsekin olen hyvin toimeen tuleva, urheilullinen, hyvännäköinen ja hauska nainen, mutta tuntuu ettei ole enää itselläkään kiinnostusta panostaa mihinkään kaikkien pettymysten jälkeen.
Oletko? Siis oletko todella urheilullinen, hyvännäköinen ja hauska nainen?
Koska jos todella olet nuita asioita, nii
Olenko sanonut ettei mua lähestytä missään? Nuorempana vielä enemmän kun jaksoin käydä enemmän viihteellä, tinderistä löytyi aiemmin helpommin seuraa. Silloin syntyi näitä seurustelu/tapailusuhteita. Nyt viime vuosina ne ei vaan enää johtanut vakavampaan suhteeseen, johtuen varmaan osittain myös miesten iästä, ei haluta enää vakavaa suhdetta, osalla on lapset jo hankittu jne. Enkä itsekään kiinnostu jokaisesta vastaantulijasta, vaikka olisi nuorempi ja lapseton, en aio lisääntyä kenen kanssa tahansa, vaan toivon vielä tapaavani sen oikean.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan fakta, että perheen perustamisen kannalta parhaat pariutuu nuorina. Ja ne parhaat myös pysyy poissa markkinoilta, koska paras perheenisätyyppi on tietenkin myös rakastava ja uskollinen vaimolleen. Ainoa miten tällainen vaputuisi olisi jos vaimo kuolee nuorena ja mies jää leskeksi.
On tosin yksi poikkeus, joka on nykysuomessa jo todella pieni vähemmistö: sellaiset miehet, joita ei kevyt seurustelu kiinnosta, mutta eivät ole myöskään halunneet perustaa perhettä nuorena. Eli ovat olleet yksin pitkään, koska haluavat seurustella vasta sitten, kun ovat valmiita vakiintumaan. Itse löysin tällaisen helmen ja on aivan ihana mies, elämäni rakkaus.
Vai oliko sittenkin niin ettei hän kelvannut kellekään ennen kuin sinä astuit kuvioihin?
Väliäkö sen toisaalta.
Eipä ollut, vaan tiedän parikin naista jotka olivat häneen ihastuneet ja toinen jopa aika sinnikkäästi yritti vuosia vokotella, vaikka oli itse varattu. Vielä meidän seurustelun alettuakin yritti pari kertaa lähestyä, kunnes mieheni piti viileästi tehdä selväksi, ettei kiinnosta.
Mieheni on tosin puoliksi ulkomaalaistaustainen ja hänen oma isänsä on konservatiivisemmasta maasta. Arvelisin, että on varmaan isältään perinyt sen asenteen, ettei halunnut ensinnäkään mitää yhden yön juttuja eikä muutenkaan suhteita, ennen kuin on valmis vakavaan suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hieman surullinen ja pelokas tulevaisuuden suhteen kun en tiedä löydänkö sopivaa miestä. Ikää nyt 33. Pahinta kuitenkin mitä itselleni voisin tehdä olisi katkeroitua joten en ole katkera. Minun eräs perhetuttu on taasen katkera äiti kun ei olisi halunnut selvästikään lapsia mutta niitä meni silti tekemään. Aivan karmeaa katsottavaa. Näinpä minä olen päättänyt että kävi miten kävi niin minä en aio katkeraksi alkaa ja aion iloita kyllä muiden onnesta. Surua ja kaipuuta kuitenkin tunnen aika ajoin. Mutta elämä on ja niillä korteilla pelataan jotka saadaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tosiaan erotaan paljon, sen perusteella ei kannata vanhemmaksi tulemisen ikää yrittää matchailla.
Iso osa tulee vanhemmiksi kolmenkympin jälkeen, kun on ensin seurusteltu ja asuttu avoliitossa vuosia, sitten mennään naimisiin ja tehdään lapsi tai pari lasta siinä noin 32-38v. Ero tulee joillain jo lapsen/lasten päiväkotivuosina, mutta varsinainen erosuma on sitten kun lapset on ala-asteikäisiä.
AP:lla ei luulisi olevan vaikeuksia löytää itselleen puolisoa ja tuleville lapsilleen isää, jos on mukava ja rento normaalipainoinen tyyppi JA rima on sellainen, että katselee vain reippaita ja perhekeskeisiä miehiä, eikä mitään passiivisia sohvalla lojuvia itsekkäitä tyyppejä.
Monet kolmikymppiset on lapsettomia, mutta ei varmasti löydy mitään, jos katselee huonoja miehiä eikä treffaile reippaita ja puuhakkaita miehiä jotka HALUAA vaimon ja lapsia. Jos ap haluaa
Ja taas syyllistetään naista. Mites kun mies esittää alkuun jotain muuta ja totuus paljastuu saman katon alla kun on asuntolainakin otettu yhdessä? Sekin varmaan naisen vika kun ei osannut ennustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi siellä somessa tai muuten tosi elämässä tulla vain pieni osa ihmisten elämästä ilmi myös niistä hyvistä asioista. Turha sitä on silti vertailla. Minulla kyllä herää kysymys että miksi on tuhlannut omaa aikaansa ihmiseen kenestä on tiennyt ettei halua lapsia tai naimisiin sinun kanssasi? Oletko yrittänyt jotenkin saada toista muuttamaan mieltään tai muuttamaan itseään?
Aloimme olemaan yhdessä aika nuorina ja väliin mahtui työttömyyttä ja koronaa ja muuta mitä mies käytti tekosyynä. Mies ei koskaan sanonut ettei halua perhettä tai naimisiin, päinvastoin. Sitten täytettyäni 30v ja miehen ollessa 36v tajusin että ei tule tapahtumaan ja lähdin suhteesta. AP
No mikset vain sitten toiminut, kun oli mahdollisuus saada lapsia. En oikein ymmärrä. Vai eikö niitä vain kuulunut?
Hölmö
Tarkoitatko että mies olisi pitänyt huijata isäksi jättämällä salaa ehkäisy? Entä jos on kondomi käytössä, tekemällä reikä? Ootko jotenkin vajaa vai millaisessa maailmassa elät?
"Tarkoitatko että mies olisi pitänyt huijata isäksi jättämällä salaa ehkäisy? Entä jos on kondomi käytössä, tekemällä reikä? Ootko jotenkin vajaa vai millaisessa maailmassa elät?"
Juuri sitä hän tarkoitti. Nainen kuulemma päättää lisääntymisasioista, mies ei. Mies kuitenkin sitten haluaa sen lapsen jahka hänet on isäksi juksutettu.
Nykyään tosiaan erotaan paljon, sen perusteella ei kannata vanhemmaksi tulemisen ikää yrittää matchailla.
Iso osa tulee vanhemmiksi kolmenkympin jälkeen, kun on ensin seurusteltu ja asuttu avoliitossa vuosia, sitten mennään naimisiin ja tehdään lapsi tai pari lasta siinä noin 32-38v. Ero tulee joillain jo lapsen/lasten päiväkotivuosina, mutta varsinainen erosuma on sitten kun lapset on ala-asteikäisiä.
AP:lla ei luulisi olevan vaikeuksia löytää itselleen puolisoa ja tuleville lapsilleen isää, jos on mukava ja rento normaalipainoinen tyyppi JA rima on sellainen, että katselee vain reippaita ja perhekeskeisiä miehiä, eikä mitään passiivisia sohvalla lojuvia itsekkäitä tyyppejä.
Monet kolmikymppiset on lapsettomia, mutta ei varmasti löydy mitään, jos katselee huonoja miehiä eikä treffaile reippaita ja puuhakkaita miehiä jotka HALUAA vaimon ja lapsia. Jos ap haluaa jotain etäistä laiskaa hemmoa, niin hyvää miestä ei tule saamaan.