Lue keskustelun säännöt.
Muita katkeria kolmekymppisiä joiden some on täynnä vauvoja ja kihloja?
26.05.2025 |
Kyllä ketuttaa. Miksi joillekin tuollainen onni putoaa syliin? Itselleni jäi käteen tyhjä arpa kun pitkä parisuhde kariutui siihen ettei mies halunnut naimisiin tai suostunut edes puhumaan siitä. Deittailu sen jälkeen on ollut toivotonta ja tuntuu että tekemällä omat toiveet selväksi saat vain epätoivoisen kolmekymppisen lapsettoman leiman otsaasi ja pitäisi jotenkin pelata jotain peliä missä olet vain kevyellä kaverimielellä liikkeellä ettei miestä vaan yhtään ala ahdistamaan. Ja sitten taas jos olen passiiviseksi ja odotan miesten johdattelevan tilannetta tai tekevän aloitteen, ainoat miehet jotka lähestyy ovat tukevasti naimisissa (ei kiitos).
Tuntuu epäreilulta että tekee kaiken teoriassa oikein. Käy koulut, on hyvässä työssä ja hyväpalkkainen, sosiaalinen, urheilullinen, haluaisi olla perhekeskeinen. Huoh. Mistä helkkarista löytää miehen joka haluaisi harrastaa ihan oikeaa deittailua ja joka laittaa jotain eforttia koko kuvioon? Enkä tarkoita mitään kalliita lahjoja ja ihmeellisyyksiä, vaan rehellisyyttä, treffejä, kivoja pieniä eleitä ja tutustumista ilman oletusta että jotain tulisi antaa vastineeksi. Tuntuu et jokainen mies on liikkeellä sillä mielellä että mitä nainen tuo hänen elämäänsä ilman että kokisin/näkisin noiden miehen yrittävän mitenkään laittaa elettäkään ristiin. Ja puhun ihan tavallisista miehistä, en palstan tutusta lentäjä-jääkiekkoilijasta vaan jostain sohvaperuna-sähkömies-Santusta.
Kommentit (216)
Some kiinni niin niitä ei ole olemassakaan. Helppoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne vauvat ihan vain tipahda syliin. Kyllä niiden maailmaan saattamiseen on tehtävä töitä. Joskus jopa vuosia. Some ei ole koko totuus.
Mun some on täynnä puutarha- ja ruokajuttuja. Ei kiinnosta muiden vauvat tai kihlat. Elämä on liian lyhyt sen itkemiseen, mitä muilla on ja itsellä ei. Somessakin voi valita, millaista sisältöä seuraa.
Miksi sinä roikut siellä?
En ymmärrä. En vaan ym mär rä.
Itse poistuin jo vuosia sitten. En jaksa ihmisten itsestäänselvyyksiä lueskella. Voin lukea mitä vaan muutakin. Satuhahmo tuolla paljon on. Ei kovin kiinnostavia.
Mukavampi on oikeasti kohdata ihminen, silloin kun kohdataan.
Nuo somepäivitykset alkoi itseä ahdistaa ja kuormittaa.
Olen paljon vapaampi ilman.
Onnea Harri!
Ootko vähän simppeli vai Ootko juurtunut someen? Etkö saa itseäsi sieltä pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuurista tuo on kiinni ja sitten myös omasta aktiivisuudesta toki, jos et oikein kohtaa arjessa uusia ihmisiä niin vaikeaa on. Tylsiä neuvoja joo mutta mitä jos mietit jotain konkreettista tulevalle kesälle; käyt muutamassa tapahtumassa (festarit, konsertit, vaikka ralli..) ja aloitat yhden uuden harrastuksen missä voisi olla myös miehiä? Itellä tuo harrastus oli se missä tärppäsi, kamppailusalilta löytyi montakin mukavaa miestä ja nyt yhden kanssa neljättä vuotta juuri tuollaisessa suhteessa jossa kumpikin sitoutunut ja vastavuoroisesti kumpikin pienillä mutta näkyvillä jutuilla panostaa suhteeseen.
Onhan se kurjaa, että miehet pohtii mitä naiset voisivat tuoda heidän elämään, eikä sitä, mitä he voisivat tuoda naisen elämään. Voimia ap:lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kyllä kadehdita pätkääkään, mulla on mulle sopiva elämä ja ois niitä rinkuloita ja riippoja saatavilla jos haluis.
Olen kolmekymppinen ja mun some on "täynnä" kirjoituksia siitä, miten "meidän vauva on jo kohta koululainen" jne. Vauvabuumi oli jo useita vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa et on muitakin jotka kärsivät tästä :'( elämä on ihan tyhjää eikä loputtomiin jaksa harrastaa, urheilla, opiskella, käydä töissä ja matkustella vuodesta toiseen.
Menee elämä niin onttoksi.
Kannattaa muistaa että sen vauvankin kanssa voi syntymän jälkeen mennä vaikka mitä pieleen. Someonni ei ole koko kuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joka päivä kiitollinen siitä, etten lisääntynyt. Kaverit ovat siinä vaiheessa, että lapsilla on uhmaikää, adhd:ta ja ties mitä vääntöä. Se yksi räpsäys someen on kulissi, ei totuus.
Teit virheen kun roikuit vuosia kiinni miehessä, joka ei halunnut perhettä kanssasi. Saman virheen tekevät lukemattomat muutkin naiset. Naisilla pitäisi olla jo nuorina niin hyvä itsetunto, että eivät suostuisi tuollaisiin suhteisiin. Se on katkera kohtalo jälkikäteen sitä miettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se kurjaa, että miehet pohtii mitä naiset voisivat tuoda heidän elämään, eikä sitä, mitä he voisivat tuoda naisen elämään. Voimia ap:lle.
No mutta kun se tuntuu toimivan vain yhteen suuntaan! Tiedän kokemuksesta että olen hyvä tyttöystävä, ahkera, omillani toimeentuleva, avulias, hyvä laittamaan ruokaa ja keksimään miehelle yllätyksiä. Koen, että minulla on kumppanina paljon annettavaa, mutta missään ei tunnu olevan järkeviä miehiä jotka olisi samalla asenteella liikkeellä vaan aina sitä samaa eli varatut vinkujat tai miehet joille treffit on tuntematon käsite ja pyydetään lyhyellä ilmoituksella vaan kotiin (en todellakaan ole menossa). AP
Et edes huomaa niitä tavallisia miehiä.
No en oo katkera kun en oo halunnut sellaista "perhe elämää". Toisaalta minulla on ihana kumppani, mutta ei edes asuta yhdessä ja se varmasti hämmästyttää muita ihmisiä mutta eipä sitä tässä iässä jaksa enää ajatella mitä muut miettii jos on itse onnellinen.
Kertokaa nyt sitten vinkkejä? Jos jää ilman miestä ja vauvoja niin millä täyttää elämänsä?
Ei jaksa loputtomiin harrastaa tai matkustella, en edes tykkää.
Joo o, kumman tyhjää on elostelu ilman kanssaihmisiä. Tsemiä vaan, että jaksetaan hautaan saakka. M30
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa nyt sitten vinkkejä? Jos jää ilman miestä ja vauvoja niin millä täyttää elämänsä?
Ei jaksa loputtomiin harrastaa tai matkustella, en edes tykkää.
Mikset ala etsiä miestä vaikka toisesta maasta? Niin enemmän valinnanvaraa
"Kyllä sinunkin vuoro vielä tulee"