Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita katkeria kolmekymppisiä joiden some on täynnä vauvoja ja kihloja?
26.05.2025 |
Kyllä ketuttaa. Miksi joillekin tuollainen onni putoaa syliin? Itselleni jäi käteen tyhjä arpa kun pitkä parisuhde kariutui siihen ettei mies halunnut naimisiin tai suostunut edes puhumaan siitä. Deittailu sen jälkeen on ollut toivotonta ja tuntuu että tekemällä omat toiveet selväksi saat vain epätoivoisen kolmekymppisen lapsettoman leiman otsaasi ja pitäisi jotenkin pelata jotain peliä missä olet vain kevyellä kaverimielellä liikkeellä ettei miestä vaan yhtään ala ahdistamaan. Ja sitten taas jos olen passiiviseksi ja odotan miesten johdattelevan tilannetta tai tekevän aloitteen, ainoat miehet jotka lähestyy ovat tukevasti naimisissa (ei kiitos).
Tuntuu epäreilulta että tekee kaiken teoriassa oikein. Käy koulut, on hyvässä työssä ja hyväpalkkainen, sosiaalinen, urheilullinen, haluaisi olla perhekeskeinen. Huoh. Mistä helkkarista löytää miehen joka haluaisi harrastaa ihan oikeaa deittailua ja joka laittaa jotain eforttia koko kuvioon? Enkä tarkoita mitään kalliita lahjoja ja ihmeellisyyksiä, vaan rehellisyyttä, treffejä, kivoja pieniä eleitä ja tutustumista ilman oletusta että jotain tulisi antaa vastineeksi. Tuntuu et jokainen mies on liikkeellä sillä mielellä että mitä nainen tuo hänen elämäänsä ilman että kokisin/näkisin noiden miehen yrittävän mitenkään laittaa elettäkään ristiin. Ja puhun ihan tavallisista miehistä, en palstan tutusta lentäjä-jääkiekkoilijasta vaan jostain sohvaperuna-sähkömies-Santusta.
Kommentit (216)
Vierailija kirjoitti:
Huolestuttavinta tässä on se, että aikuiset ihmisetkään ei enää osaa erottaa somea oikeasta elämästä.
Eiköhän tämä ole ihan naisten ongelma aika pitkälti. Katsellaan päivät pitkät elämäntyylejä somesta, joita oikeasti tällä planeetalla pystyy ehkä 100 000 ihmistä elämään. Sitten saadaan käsitys, että minäkin ''ansaitsen'' tämän.
Miehet oikea elämä palauttaa pilvilinnoista hyvin nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just eilen mietin tätä ja tänään törmäsin tähän ketjuun. Tärkein toive on ollut viimeiset 5v eron jälkeen löytää hyvä kumppani. Ex ei halunnutkaan lapsia, vaikka alkuun puhui muuta, itselleni olisi riittänyt 1 lapsi. Ja ihan samoja kokemuksia, harvat miehet haluaa parisuhteen tai jaksaa panostaa, on ollut 3 tapailusuhdetta viime vuosina ja kaikki kariutui siihen ettei miehet olleet tosissaan, vaan halusi kevyen tapailusuhteen. Oon luopunut jo toivosta kaiken suhteen, ehkä se on hyväksyttävä ettei nykypäivänä ja tän ikäisenä ole enää helppoa löytää rakkautta. Itsekin olen hyvin toimeen tuleva, urheilullinen, hyvännäköinen ja hauska nainen, mutta tuntuu ettei ole enää itselläkään kiinnostusta panostaa mihinkään kaikkien pettymysten jälkeen.
"Ex ei halunnut lapsia". Kuinka hölmö pitää olla,, ellei naisena tajua ettei sellaista miehiltä kysytä, jos sinä jonkun mi
Kuulostatte sellaiselta perheeltä, että tyttäresi tekee vielä lapsia ainakin kolmen eri miehen kanssa. Fiksummat haluaa vain sen yhden isän lapsilleen, eli eivät pakota miestä, joka ei lapsia halua, siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huolestuttavinta tässä on se, että aikuiset ihmisetkään ei enää osaa erottaa somea oikeasta elämästä.
Eiköhän tämä ole ihan naisten ongelma aika pitkälti. Katsellaan päivät pitkät elämäntyylejä somesta, joita oikeasti tällä planeetalla pystyy ehkä 100 000 ihmistä elämään. Sitten saadaan käsitys, että minäkin ''ansaitsen'' tämän.
Miehet oikea elämä palauttaa pilvilinnoista hyvin nopeasti.
Ja meinaat että naisia ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin näin 28 vuotiaana naisena tunnen olevani näkymätön.
Tervetuloa miesten maailmaan. Miehillä tuo vaihe vaan kestää ikävuodet 12-29 ja sitten, kun on saanut oikeasti vähän omaisuutta hankittua alkaakin kummasti samanikäisiä naisia kiinnostamaan.
Miten täällä on aina teitä kokoomusjuppeja solkkaamassa massista ja omaisuudesta. Voin naisena vain ihmetellä näitä influensseritason juttuja.
En ole IKINÄ kiinnostunut yhdenkään miehen rahapussista, jokainen elämäni ihastus on ollut tyhjätasku tai duunari ja olen elänyt koko aikuiselämäni ihan oman tilini rahoilla. Tuntuu sun golddigger-jutut ulkomaalaisista tv-sarjoista tai seiskasta revityiltä, eivöt edusta ihan suomalaista todellisuutta ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin näin 28 vuotiaana naisena tunnen olevani näkymätön.
Tervetuloa miesten maailmaan. Miehillä tuo vaihe vaan kestää ikävuodet 12-29 ja sitten, kun on saanut oikeasti vähän omaisuutta hankittua alkaakin kummasti samanikäisiä naisia kiinnostamaan.
Miten täällä on aina teitä kokoomusjuppeja solkkaamassa massista ja omaisuudesta. Voin naisena vain ihmetellä näitä influensseritason juttuja.
En ole IKINÄ kiinnostunut yhdenkään miehen rahapussista, jokainen elämäni ihastus on ollut tyhjätasku tai duunari ja olen elänyt koko aikuiselämäni ihan oman tilini rahoilla. Tuntuu sun golddigger-jutut ulkomaalaisista tv-sarjoista tai seiskasta revityiltä, eivöt edusta ihan suomalaista todellisuutta ainakaan.
Nuo tyypit pyörivät mgtow-sivuilla ja redditissä lukemassa juttuja upporikkaiden jenkkien huoltajuus- ja avioeroriidoista. Luulevat ressukat että Suomessakin elatusmaksut ovat äidin elämiseen, eivät lasten. Ja että kaikki naiset ovat kiinnostuneita rahasta (kun joku 80-vuotias multimiljonääri rapakon takana pokasi 25-vuotiaan mallikaunottaren).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi siellä somessa tai muuten tosi elämässä tulla vain pieni osa ihmisten elämästä ilmi myös niistä hyvistä asioista. Turha sitä on silti vertailla. Minulla kyllä herää kysymys että miksi on tuhlannut omaa aikaansa ihmiseen kenestä on tiennyt ettei halua lapsia tai naimisiin sinun kanssasi? Oletko yrittänyt jotenkin saada toista muuttamaan mieltään tai muuttamaan itseään?
Vierailija kirjoitti:
Voi siellä somessa tai muuten tosi elämässä tulla vain pieni osa ihmisten elämästä ilmi myös niistä hyvistä asioista. Turha sitä on silti vertailla. Minulla kyllä herää kysymys että miksi on tuhlannut omaa aikaansa ihmiseen kenestä on tiennyt ettei halua lapsia tai naimisiin sinun kanssasi? Oletko yrittänyt jotenkin saada toista muuttamaan mieltään tai muuttamaan itseään?
Aloimme olemaan yhdessä aika nuorina ja väliin mahtui työttömyyttä ja koronaa ja muuta mitä mies käytti tekosyynä. Mies ei koskaan sanonut ettei halua perhettä tai naimisiin, päinvastoin. Sitten täytettyäni 30v ja miehen ollessa 36v tajusin että ei tule tapahtumaan ja lähdin suhteesta. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi siellä somessa tai muuten tosi elämässä tulla vain pieni osa ihmisten elämästä ilmi myös niistä hyvistä asioista. Turha sitä on silti vertailla. Minulla kyllä herää kysymys että miksi on tuhlannut omaa aikaansa ihmiseen kenestä on tiennyt ettei halua lapsia tai naimisiin sinun kanssasi? Oletko yrittänyt jotenkin saada toista muuttamaan mieltään tai muuttamaan itseään?
Aloimme olemaan yhdessä aika nuorina ja väliin mahtui työttömyyttä ja koronaa ja muuta mitä mies käytti tekosyynä. Mies ei koskaan sanonut ettei halua perhettä tai naimisiin, päinvastoin. Sitten täytettyäni 30v ja miehen ollessa 36v tajusin että ei tule tapahtumaan ja lähdin suhteesta. AP
Tuo on kyllä uskomattoman julma temppu mieheltä. Miten joku kehtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just eilen mietin tätä ja tänään törmäsin tähän ketjuun. Tärkein toive on ollut viimeiset 5v eron jälkeen löytää hyvä kumppani. Ex ei halunnutkaan lapsia, vaikka alkuun puhui muuta, itselleni olisi riittänyt 1 lapsi. Ja ihan samoja kokemuksia, harvat miehet haluaa parisuhteen tai jaksaa panostaa, on ollut 3 tapailusuhdetta viime vuosina ja kaikki kariutui siihen ettei miehet olleet tosissaan, vaan halusi kevyen tapailusuhteen. Oon luopunut jo toivosta kaiken suhteen, ehkä se on hyväksyttävä ettei nykypäivänä ja tän ikäisenä ole enää helppoa löytää rakkautta. Itsekin olen hyvin toimeen tuleva, urheilullinen, hyvännäköinen ja hauska nainen, mutta tuntuu ettei ole enää itselläkään kiinnostusta panostaa mihinkään kaikkien pettymysten jälkeen.
"Ex ei halunnut lapsia". Kuinka hölmö pitää olla,, ellei naisena tajua et
Ei vaan nimenomaan tyttäreni tulee olemaan tuon poikaystävän kanssa loppuelämän, ovat kuin luotuja toisilleen ja tekevät lapset luonnollisessa iässä. Samoin tämän pojan vanhemmat on olleet yhdessä nuoresta asti ja saaneet lapset parikymppisinä.
Te jotka kuvittelette että jonkun pysyvän perheen saa kun ensin seurustelee miehen kanssa 20 vuotta ka vienosti utelee haluaako se lapsia, ette saa lapsia lopulta koskaan ja se mieskin vaihtaa lopulta nuorempaan jonka kanssa sitten tekee kuitenkin niitä lapsia. Minun tytär on fiksumpi ja onnellisempi kuin ap ikinä tulee olemaan tuolla menolla. Säälittää jotenkin tollaiset, kuvitellaan että niitä lapsia voi tehdä 5kymppiseksi asti kun joku julkkiskin teki, ja kuvitellaan että suunnittelemalla ja odottamalla löytyy joku onnellisuuden kaava, ei löydy. Jos ihminen ei löydä elämänkumppania parikymppisenä, niin aika harvoin semmoista enää myöhemmin löytää kenen kanssa voisi yhteen kasvaa. Kyllä ne pitkäikäiset pariskunnat joilla on esim kolme lasta, ovat aina niitä jotka rakastuivat nuorina ja saivat lapset nuorina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just eilen mietin tätä ja tänään törmäsin tähän ketjuun. Tärkein toive on ollut viimeiset 5v eron jälkeen löytää hyvä kumppani. Ex ei halunnutkaan lapsia, vaikka alkuun puhui muuta, itselleni olisi riittänyt 1 lapsi. Ja ihan samoja kokemuksia, harvat miehet haluaa parisuhteen tai jaksaa panostaa, on ollut 3 tapailusuhdetta viime vuosina ja kaikki kariutui siihen ettei miehet olleet tosissaan, vaan halusi kevyen tapailusuhteen. Oon luopunut jo toivosta kaiken suhteen, ehkä se on hyväksyttävä ettei nykypäivänä ja tän ikäisenä ole enää helppoa löytää rakkautta. Itsekin olen hyvin toimeen tuleva, urheilullinen, hyvännäköinen ja hauska nainen, mutta tuntuu ettei ole enää itselläkään kiinnostusta panostaa mihinkään kaikkien pettymysten jälkeen.
"Ex ei halunnut lapsia".
:D :D
Työkaverini 23-vuotias tytär sai juuri lapsen samanikäisen miehen kanssa. Siitä miehestä puhuttiin kuin jumalasta ekat kuukaudet. Täydellinen, osallistuva, kertakaikkiaan ihana.
Vauva on nyt 8 kk. Vanhemmat erosivat. Tapaamisoikeuksista tapellaan varmaan vielä pitkään. Ei oikeasti kannata lisääntyä keskenkasvuisena.
Kannattaisi keskittyä positiiviseen omassa elämässä. Epätoivo paistaa kaukaa. Itse sinkkuaikoina huomasin, että korkeasti koulutetut uraan keskittyvät miehet eivät välttämättä etsi kumppanikseen uranaista. Ne etsii kaunista, pienikokoista, empaattista ja fiksua naista, joka on hyvä äiti ja vaimo. Kuvittelin todella, että kahden lapsen kouluttamattomana yksinhuoltajana ei ole toivoa deittimarkkinoilla. Mitä vielä!! Miehiä (koulutettuja, pitkiä ja komeita) riitti jonoksi asti. Oli tosi kova alemmuuskompleksi ja annoin muutamalle pakit sen vuoksi, kun ajattelin ettei he oikeasti voisi olla kiinnostuneita. Sitten vaan tajusin, että ehkä sellainen 45 kiloinen blondi, joka opiskelee (on siis fiksu, mutta ei kilpailija miehelle), todistetusti hedelmällinen ja pitää huolta ulkonäöstään myös lasten jälkeen :DD on just se mitä ne etsii. Joo nää on ehkä asioita, joita ei kannattais sanoa ääneen. Eli ap iloinen asenne, huolehdi että näytät hyvältä ja deittaile vaan huolettomasti. Kyllä ne sitten soittelee perään ja laittelee viestiä kun et korvaas lotkauta jos miehestä ei ala kuulua. Niin niillehän tulee paniikki :D Huomattu on :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just eilen mietin tätä ja tänään törmäsin tähän ketjuun. Tärkein toive on ollut viimeiset 5v eron jälkeen löytää hyvä kumppani. Ex ei halunnutkaan lapsia, vaikka alkuun puhui muuta, itselleni olisi riittänyt 1 lapsi. Ja ihan samoja kokemuksia, harvat miehet haluaa parisuhteen tai jaksaa panostaa, on ollut 3 tapailusuhdetta viime vuosina ja kaikki kariutui siihen ettei miehet olleet tosissaan, vaan halusi kevyen tapailusuhteen. Oon luopunut jo toivosta kaiken suhteen, ehkä se on hyväksyttävä ettei nykypäivänä ja tän ikäisenä ole enää helppoa löytää rakkautta. Itsekin olen hyvin toimeen tuleva, urheilullinen, hyvännäköinen ja hauska nainen, mutta tuntuu ettei ole enää itselläkään kiinnostusta panostaa mihinkään kaikkien pettymysten jälkeen
Meniköhän tää lainaus oikein. No mutta itse sain 22-vuotiaana ekan lapsen. Ja erohan siinä pian tuli. No elämä on ja olen aina keskittynyt positiiviseen. Ero voi tulla myös kolmikymppisenä.
Olen toista kertaa naimisisssa, ja lapsia molemmista suhteista. Olen siis jonkinlainen kokemusasiantuntija tässä pariutumis/perheellistymishommassa ;D Mun paras vinkki on a) Keskittyä niihin asioihin, mitkä sut tekevät onnelliseksi just nyt, ei siihen, mitä puuttuu. Onnellisuus vetää puoleensa. b) Olemaan avoin iän suhteen. Jos sinun ikäisissäsi miehissä on vain varattuja tai sitoutumiskammoisia "mitä sä voit mulle antaa"-miehiä, jotka eivät ole pohjimmiltaan valmiita vastavuoroiseen suhteeseen, voisitko laajentaa ajatuksiasi nuorempiin tai vanhempiin?
Eron jälkeen tutustuin eksääni lähes 10 vuotta nuorempaan mieheen, ja hän oli liikkeellä avoimin mielin, ei laskemassa hyötyjä tai haittoja. Koen, että 30-40 ikävuoden välillä on sellainen semikatkera kuoppa, jossa on menetetty nuoruuden joustava mieli, mutta toisaalta ei ole vielä iän tuomaa perspektiiviä ja hyväksyntää. Sitä kannattaa vältellä sekä omassa mielessä että kumppanin suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Työkaverini 23-vuotias tytär sai juuri lapsen samanikäisen miehen kanssa. Siitä miehestä puhuttiin kuin jumalasta ekat kuukaudet. Täydellinen, osallistuva, kertakaikkiaan ihana.
Vauva on nyt 8 kk. Vanhemmat erosivat. Tapaamisoikeuksista tapellaan varmaan vielä pitkään. Ei oikeasti kannata lisääntyä keskenkasvuisena."
23-vuotiaat on juuri sopivan ikäisiä tekemään lapsia. Meinaatko että 3kymppisillä pariskunnilla olisi vähemmän ongelmia jos onnistuvat edes lisääntymään tarkkaan harkittuine suunnitelmineen? Se se vasta katastrofi onkin kun siihen täydellisten suorittajien elämään tulee cauva ja ei menekään asiat kuten strömsöössä. Parikymppisille asiat tulevat luonnostaan, kasvavat vanhemmuutenkin kuin itsestään.
Ap, nauti nyt vapaudestasi ilman parisuhteen ja lasten tuomia rajoitteita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just eilen mietin tätä ja tänään törmäsin tähän ketjuun. Tärkein toive on ollut viimeiset 5v eron jälkeen löytää hyvä kumppani. Ex ei halunnutkaan lapsia, vaikka alkuun puhui muuta, itselleni olisi riittänyt 1 lapsi. Ja ihan samoja kokemuksia, harvat miehet haluaa parisuhteen tai jaksaa panostaa, on ollut 3 tapailusuhdetta viime vuosina ja kaikki kariutui siihen ettei miehet olleet tosissaan, vaan halusi kevyen tapailusuhteen. Oon luopunut jo toivosta kaiken suhteen, ehkä se on hyväksyttävä ettei nykypäivänä ja tän ikäisenä ole enää helppoa löytää rakkautta. Itsekin olen hyvin toimeen tuleva, urheilullinen, hyvännäköinen ja hauska nainen, mutta tuntuu ettei ole enää itselläkään kiinnostusta panostaa mihinkään kaikkien pettymysten jälkeen.
"Ex ei halunnut lapsia". Kuinka hölmö pitää olla,, ellei naisena tajua ettei sellaista miehiltä kysytä, jos sinä jonkun mi
Siis kannustat raiskaukseen ja toisen elämän pilaamiseen? Lapsi on taloudellinen taakka ja sitä ei pidä tehdä ilman suostumusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi siellä somessa tai muuten tosi elämässä tulla vain pieni osa ihmisten elämästä ilmi myös niistä hyvistä asioista. Turha sitä on silti vertailla. Minulla kyllä herää kysymys että miksi on tuhlannut omaa aikaansa ihmiseen kenestä on tiennyt ettei halua lapsia tai naimisiin sinun kanssasi? Oletko yrittänyt jotenkin saada toista muuttamaan mieltään tai muuttamaan itseään?
Aloimme olemaan yhdessä aika nuorina ja väliin mahtui työttömyyttä ja koronaa ja muuta mitä mies käytti tekosyynä. Mies ei koskaan sanonut ettei halua perhettä tai naimisiin, päinvastoin. Sitten täytettyäni 30v ja miehen ollessa 36v tajusin että ei tule tapahtumaan ja lähdin suhteesta. AP
Tuo on kyllä uskomattoman julma temppu mieheltä. Miten joku kehtaa.
Eipä tuossa mitään vikaa ole, jos molemmat osapuolet nauttineet suhteesta. Ehkä haluaa lapsia ei tarkoita, että haluaisi
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla, mutta jos olisin mies niin kiertäisin itsekin tollaisen täydellisyyden tavoittelijan kaukaa.
Ja ihan tiedoksi, jos sulla jo oli pitkä suhde, mikset antanut silloin itsesi raskautua? Kuvitteletko että asiat tapahtuu jonkun kaavan mukaan ja kymmeniä vuosia suunnittelemalla ja miehiltä kysymällä. Sinulla se valta on lastenteon suhteen, ja sanonpa vain että mitään prinssejä on turha odotella, eikä enää kolmekymppisenä varsinkaan.
Jotenkin säälittävää tuhtaamista nämä jutut aina, pitkiä parisuhteita mutta ei puhettakaan että olisi ihan luontaisesti tehty siinä suhteessa lapsi tai parikin, sitten tämmöinen suhde loppuu ja iskeekin sitten vasta kauhea tarve saada lapsi, kun se juna meni jo.
Tämä. 🤦🏻
Minulla oli kolmakymppisenä kaveri joka oli ollut jo 10 vuotta saman miehen kanssa, narisi mulle usein että hänellä taitaa olla vähän vauvakuume, mutta ehkäisyä vaan sanoi käyttävänsä kuulemma. Ihmettelin miksei sitten jo tee lasta jos meinaa, asuivat kivassa talossa, oli kaksi koiraa ja työpaikat molemmilla. Mues oli rauhallinen ja normaali. En ymmärtänyt mikä siinä mätti kun vinkui vauvakuumetta mutta ei tehnyt kuitenkaan asialle mitään. Itse olisin antanut vauvan tulla jo vuosia jos on tullakseen, siinä suhteessa.
Sitten minä sain yllättäen lapsen oltuani vuoden yhden tyypin kanssa, joka oli kaikkea muuta kuin luotettava ja rauhallinen mies. Ikionnellinen olin että tulin raskaaksi, vaikka olin jo ajatellut että varmaan kuolen lapsettomana erakkona kun en ollut ikinä oikeaa parisuhdetta saanut elämääni, kuten esim tuo kaverini. Mutta onneksi se yksi lyhyt suhde toi elämääni sen mitä eniten tarvitsin.
Se vauvakuumeesta puhunut kaverini jäi sitten kokonaan lapsettomaksi ja pitkä parisuhdekin loppui aikanaan. Että niin siinä käy usein näillä, jotka on pitkään saman ihmisen kanssa, eivätkä silti uskalla tehdä lapsia vaikka haluaisivat. Mikä siinä voi olla tollaiselle pitkäsuhteiselle naiselle niin vaikeaa, jätä ne hormonipillerit popsimatta ja anna luonnon tehdä tehtävänsä, äläkä inise muille asiasta. Eikö ne äijät pitkässä suhteessa muka könyä naisten päälle, vai mikä on ongelma. Pitäisihän se olla tiedossa sille miehellekin, mitä seksistä voi seurata, ei se ole mitään vilunkia jos nainen ei pumppaa itseään hormoneilla äijän mielihyvän takia. Se on normaali olotila. Vetäköön äijä hanskaan jos ei kelpaa hormoniton naisystävä joka haluaa vauvan. Se on minun mielipiteeni. Naisella on päätösvalta lisääntymisen suhteen.
Minusta tuli hiljattain jo mummo, perhe-elämä on itselleni ainoa mikä tuo elämälle oikeaa merkitystä. Koskaan en ole edelleenkään elänyt parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla, mutta jos olisin mies niin kiertäisin itsekin tollaisen täydellisyyden tavoittelijan kaukaa.
Ja ihan tiedoksi, jos sulla jo oli pitkä suhde, mikset antanut silloin itsesi raskautua? Kuvitteletko että asiat tapahtuu jonkun kaavan mukaan ja kymmeniä vuosia suunnittelemalla ja miehiltä kysymällä. Sinulla se valta on lastenteon suhteen, ja sanonpa vain että mitään prinssejä on turha odotella, eikä enää kolmekymppisenä varsinkaan.
Jotenkin säälittävää tuhtaamista nämä jutut aina, pitkiä parisuhteita mutta ei puhettakaan että olisi ihan luontaisesti tehty siinä suhteessa lapsi tai parikin, sitten tämmöinen suhde loppuu ja iskeekin sitten vasta kauhea tarve saada lapsi, kun se juna meni jo.
Tämä. 🤦🏻
Minulla oli kolmakymppisenä kaveri joka oli ollut jo 10 vuotta saman miehen kanssa, narisi mulle use
Kyllä naisen pitää sanoa, jos ehkäisymenetelmä muuttuu. Ei mies voi tajuta ostaa kortsuja, jos ei ole tietoinen asiasta. Tarinassasi et ottanut miehen näkökulmaa esille ollenkaan. Ehkä hän oli tyytyväinen elämään ilman lapsia
Alue: Aihe vapaa
Huolestuttavinta tässä on se, että aikuiset ihmisetkään ei enää osaa erottaa somea oikeasta elämästä.