TS: Harrastuksista on tullut vain rikkaiden luksusta. Pienituloisten lapset jätetään kylmästi ulos kaikesta.
Sanokaa mammat, miten tämä voi olla oikein? Turun Sanomien uutisen mukaan yhä useampi lapsi harrastaa enää vain lahjoitusrahalla ja silti apua ei enää riitä kaikille! Hope ry, Pelastakaa Lapset, Tukilinja, SOS Lapsikylä ja kirkko yrittävät paikkailla hallituksen s o s i a a l i t u r v a l e i k k a u k s i a, mutta nyt nekin joutuvat sulkemaan tukihakemukset kesken vuoden. Tämäkö on se hyvinvointivaltio, jota meille vielä kehdataan kehua?
Hallituksen leikkurit iskevät nyt kaikkein haavoittuvimpiin - apsiin, joiden vanhemmat eivät yksinkertaisesti pysty maksamaan enää harrastusmaksuja. Samalla kun hyvin toimeentulevien muksut pääsevät telinevoimistelusta sirkuskouluun ja yksityisopetukseen, vähävaraiset jäävät sohvalle selaamaan TikTokia, kun mitään muuta ei ole.
Mitä tämä kertoo Suomesta? Että elämänmittaisia ystävyyssuhteita, onnistumisen iloa ja taitojen oppimista saa vain, jos vanhemmilla on varaa? Ei ihme että syrjäytyminen alkaa jo ala-asteella - eikä ihme, että mammojen huoli kasvaa.
Mitä mieltä olette? Onko teidän lapsillanne mahdollisuus harrastaa? Pystyttekö maksamaan edes yhden lajin maksut vuodessa? Vai onko tämä maa nyt virallisesti vain hyväosaisten temmellyskenttä? Kertokaa suoraan - kuppi alkaa mennä nurin täälläkin!
Kommentit (447)
Tilastojen valossa kannattaa laittaa lapsi musiikkiharrastuksen pariin. Suomalainen menestyy ja kansainvälistyy paremmin musiikin kuin lätkän kautta.
Yksi asia varmaan nyt muuttuu väestönvaihdon myötä Suomessa paremmaksi. Lätkän merkitys pienenee niin harrastuksena kuin katseltuna lajina. 👍
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo ole ihan normaalia? Lapsuudessani en harrastanut ohjatusti mitään, koska meillä ei ollut varaa. Harrastin ihan omatoimisesti eli koulun jälkeen oltiin aina kavereiden kanssa kentällä pelaamassa futista, korista tai lätkää. Nyt ollaan palaamassa omaehtoiseen harrastamiseen eikä se välttämättä ole huono juttu.
Toinen juttu on, että onko nykynuorilla aineellisia ja henkisiä edellytyksiä itse organisoituihin joukkuepeleihin. Minun lapsuuteni lähikoulu esimerkiksi on lakkautettu eikä kenttäkään enää käytössä. Ikäluokat ovat pieniä, välttämättä ei lähietäisyydellä ole pelikavereita. Lasten ja nuorten liikunnalliset taidot ovat erittäin kahtiajakautuneet, toiset harjoittelevat pienestä pitäen kuin ammattilaiset ja toisilta puuttuu aivan perustaidotkin.
Minua ilahduttaa katsella lapsia trampoliinilla ja volttipatjalla, se on aidosti omaehtoista ja moni osaa huikeita temppuja.
Olen harrastanut aina. Minä en ole saanut mitään tukea mistään vaan olen aina tienannut rahat jostain kesätöistä tai säästämällä työttömyysrahasta. Pelasin salibandya 26 vuotta seurassa ja olin opiskelija tai työtön pitkään. Kävin salillakin 7 vuotta työttömänä. Kyllä vanhemmat tuhlaa rahansa johonkin mihin ei pitäisi jos lapselle ei jää harrastusrahaa.
Erilaiset soittokunnat antavat edullisimpia soittimia, klarinetteja, huiluja, trumpetteja ilmaiseksi harrastajille jotka tulevat mukaan.
Seura jonka toiminnassa olen mukana myöntään sposorointia ainakin neljän säätiön kautta. Se vaatisi sitä, että vanhempi tuo lapsen lajiin pariin ja avoimesti keskustelee taloudellisesta tilanteestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porukka kasaan ja koulun kentälle pallon kanssa.Koulut,kunnat järjestää paljon ilmaisia harrastuksia.Kavereiden kanssa voi pelata ja puuhata vaikka mitä.Miksi on nykyinen oletus että köyhälle pitää kustantaa kallis harrastus?
Kentät on varattuja ihmisten aikoihin.
Eivät taatusti ole. Jollei sitten puhuta jostain tekonurmista, mutta ei jalkapallon pelaamiseen tarvita tekonurmea.
En tajua tätä uutisointia! Miksi harrastamiseksi lasketaan ilmeisesti vain jalkapallon tai jääkiekon tai taitoluistelun harrastaminen edustusjoukkueessa tosimielellä tai esimerkiksi ratsastaminen. Nämä ovat kalliita lajeja ja sellaisia, että niihin ei välttämättä ole varaa tavallisella työssä käyvällä perheellä ainakaan ilman, että tehdään sitten isoja säästöjä jostakin toisesta asiasta.
Omat lapseni pelaavat kesäkaudella futista, käyvät partiossa ja kuorossa ja yleisurheilukoulussa. Ei ole kallista.
Hiukan myös sylettää, että harrastukseksi ei enää nykyään lasketa esimerkiksi lukemista, mitä meillä kaksi lasta harrastaa innoissaan eli käydään kirjastossa. Erittäin hyvä harrastus kaikkien opettajien ja lastenlääkärien jne mielestä. Ei maksa mitään.
Se kertoo siitä, että täällä on kannustettu aivan vääränlaiseen lisääntymiseen sen seitsemän sortin tukien avulla ja ylläpidetty täysin kestämätöntä järjestelmää, missä aikuiset ovat voineet luistaa kaikesta vastuusta mitä tulee omiin valintoihin. Ei olisi kannattanut. Nyt on lapsia siten hankkineet pahnanpohjimmaiset, joilla kapasiteetti ei riitä yhtään mihinkään vastuunottoon sen paremmin itsestä kuin lapsista. Eikä omena ole kauas puusta pudonnut, se on selvää kun katsoo tuentarpeen tilastoja. On opittu siihen, että kaiken voi lykätä muiden kuitattavaksi ja uhriutua lapsikortilla jos näin ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Tilastojen valossa kannattaa laittaa lapsi musiikkiharrastuksen pariin. Suomalainen menestyy ja kansainvälistyy paremmin musiikin kuin lätkän kautta.
Tilastojen valossa kannattaa luopua kokonaan tuosta ajatuksesta, että mistään vanhemman valitsemasta harrastuksesta saisi menestyksekkään kansainvälisen uran.
Sen sijaan kannattaa antaa lapsen itsensä valita yksi liikunta- ja yksi taideharrastus, jotka muovaavat hänestä tasapainoisen ihmisen. Mahdollinen menestys tulee helpoimmin ja todennäköisimmin käymällä koulut hyvin.
t. musiikillisesti lahjakkaiden lasten vanhempi, joka tietää että siinä lajissa ei kannata kilpailla kiinalaisten kanssa.
Harrastaminen on lapsen työtä jonka avulla lapsi tuo vanhemmilleen mainetta ja kunniaa.
Meillä on huutavapula välittävistä aikuisista, jotka olisivat valmiita antamaan sitä omaan aikaansa. Yhä enemmän joudutaan maksamaan esim valmentamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Kumma kun lapsena korostettu harrastuksia vaan sitten kaikki touhusi sitten kylän urheilukentällä niin köyhät kuin rikkaat?
Jotta köyhät ja rikkaat voisivat touhuta kylän urheilukentällä, tarvitaan ensinnäkin urheilukenttä ja toiseksi sinne ainakin yksi aikuinen, joka ei ole vailla palkkaa.
Piti lopettaa konservatorion soittotunnit vaikka lapsi olikin motivoitunut ja lahjakas 2000 €/vuosi on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on lenkkarit, voit harrastaa juoksemista.
Ja kohta ne on entiset lenkkarit. Mistä uudet?
Hanki uudet samasta paikasta kuin hankit muutkin lapsen vaatteet. Lasten urheiluvarusteita ja -kenkiä saa edullisesti esimerkiksi sporttidivarista tai nettikirppiksiltä.
Lapseni harrastaa porukassa jossa lapsi saa harrastaa ilmaiseksi, jos valmentaa, huoltaa, johtaa, hoitaa rahastoa, ottaa puffet vastuun, jne. Mutta valta osa mielummin maksaa.
Terveisiä vasemmiston puoluetoimistoon. Sieltähän tämäkin valealoitus taas tuli.
Ei ole ennenkään kaikki lapset harrastaneet ratsastusta ja jääkiekkoa vaan vain ne perheet, joissa on hyvätuloiset vanhemmat. Jos näitä haluaa lapselleen niin sitten pitää mennä töihin ja hankkia maksukykyyn sopiva määrä lapsia. Ei ole oikein, että kinutaan työssäkäyviltä rahaa omiin harrastuksiin.
Meillä lapsi on ainokainen ja olen yh. Lapsella ei ole kavereita ja haluaa harrastaa teatteria. Vaikeaa harrastaa sitä yksin.
No ei ole ennenkään köyhien lapset harrastaneet kalliita lajeja. Itse kävin seurakunnan illmaisessa kerhossa. Liikuntaa sai, kun käveli kouluun.