Ystäväni puhuu lapsilleen "sitten kun on sinun ylioppilasjuhlat" ja "sitten kun olet yliopistossa"... Lapset ovat vasta 12 ja 14!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunhan se mielenkiinnon kohde löytyy yliopistosta, sitähän tarkoitat.

Olen eri, jolle vastasit, mutta oma vastaukseni on: "kyllä, olet ymmärtänyt aivan oikein".

Akateeminen loppututkinto ns. kovilta aloilta, jatkuva oman alan opiskelu, jatkuva kielten opiskelu, jatkuva sijoittaminen ja harrastuksena voi sitten tehdä muita asioita. Vaikka korjailla autoja, jos haluaa, tms. 

 

Eli et rakasta lastasi omana itsenään vaan sellaisena kuin sinä haluat heidän olevan. Hyvät lähtökohdat muksuilla.

 

Akateeminen loppututkinto kehittää myös lähdekritiikkiä sekä erilaisten tekstien tulkinta- ja arviontikykyä

Vierailija kirjoitti:

Tietysti lähes jokainen haluaa lapselleen parhaan mahdollisuuden tulevaisuuden ja se tarkoittaa lukio+yliopisto. 

Olet idiootti.

Miten koulutus auttaa naista löytämään "tasokkaamman kumppanin"? 

Naisen koulutuksella kun ei miehelle ole väliä. Ja lisäksi naiset itse sanoo ettei tasoja edes ole.

Jokaisella tuntemallani akateemisella miehellä on akateeminen vaimo. Ehkä se ei kouluttamattomia miehiä kiinnosta se naisen koulutus, mutta nämä miehet eivät kiinnosta naisia.

Voin ihan suoraan näin 27 vuotiiana alkoholistina ja huume ongelmaisena  12 mt diagnoosia omaavana sanoa että hitsi kun vanhemmat olisi sanonut noin ja painottanut sen tärkeyttä ja painostanutkin vaikka siihen.

Meillä vaan kirottiin jos sossu ei maksanut jotain tukia ja kaikki valtion vika. Mitään vastuuta tai opiskelun tärkeyttä ei painotettu lainkaan eikä sillä ollut mitään väliä. 

Varmasti isossa mittakaavassa korkea koulutus kertoo ahkeruudesta ja älykkyydestä, mutta ei nyt yleistetä kuitenkaan. Veljeni ei ole ikinä laittanut tikkua ristiin koulun suhteen, mutta silti hänellä on aina ollut kiitettävän paperit. En ikinä nähnyt hänen pänttäävän kokeita varten, päinvastoin. Hyvässä työssä on, yliopiston käynyt yms. Samalla hän ei osaa itse edes verhoja tai lamppua vaihtaa, täysin avuton arjen hommissa.

Vierailija kirjoitti:

Itse en välittäisi selvittää esim  mitä ikävää joku on tehnyt toiselle ihmiselle, jos rikoksessa on kyse vaikkapa henkirikoksesta tai lapseen kohdistuneesta rikoksesta. 

Suurin osa juristeista ei ole tekemisissä rikosten tai rikollisten kanssa lainkaan.

Ovathan. Itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi on fiksu, kun asettaa lapsilleen tavoitteita jo nyt. Koulutus on aika määräävä tekijä elämässä, toinen tärkeä on kumppani, ja yliopistopiireistä löytyy hyviä kumppaneita.

Itsekin pidän koulutusta arvossa ja arvostan kaikkien alojen ihmisiä. Mutta kyllä se lähtökohta on niiden omien mielenkiinnon kohteiden löytäminen sekä hyvä itsetuntemus eikä pakotettu koulutus ja ura, joka palvelee vanhempien toiveita. 

Niin? Korkeakoulutasolta löytyy kyllä jokaiselle jotakin oman mielenkiinnon mukaan.

Ei löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitta entä jos lapset ei vaikka haluakkaan? Melkoista manipulointia ja aivopesua äidiltä, sanoisin. Itse on opettaja, niin ilmeisesti ei sitten vähempi riitä lapsillekaan. Menisihän siinä maine. Lapsiraukat! 

Ap

No sitten tekevät jotain muuta. Mahdollisimman korkealle silti kannustan. Itse aloin puhua lapselle yliopistosta jo kolmevuotiaana, kun keksi että haluaa isona lääkäriksi. Lapsi on nyt kuusi ja olemme luontevasti käyneet läpi mitä yliopistoon pääsy vaatii peruskoulussa, millaista yliopistossa on (asuntolat, bileet jne.), mitä yliopiston jälkeen tapahtuu. Mies on lääkäri ja ovat käyneet tutustumassa sairaalassa. Samoin olen vienyt omaan toimistooni. Jne. Vanhemman tehtävä on olla roolimalli.

Aloit puhua jo 3-vuotiaalle yliopistosta? Tosin kirjoitat että "aloin puhua lapselle jo kolmevuotiaana...." Tuskin sinulla vielä silloin oli lasta. Akateemisuus ei näytä tässä tapauksessa kohentaneen kirjallista taitoasi. - Ei kolmevuotias tarvitse vielä tietoa eri opinahjojen pääsyvaatimuksista. Hänen tulee saada keskittyä pääasiassa leikkeihin, ulkoiluun ym.

Tietysti voi mutta kun täällä tuntuu monilla olevan joku ihme käsitys, että korkea koulutus tekee ihmisistä automaattisesti jotenkin parempia. Mielummin olisin ottanut vaikka kokki isän jolta riittäisi lämpöä ja tukea lapsilleen toisinkuin tuosta omasta kylmääkin kylmemmästä kirurgi isästä.

 

Luulenpa, että tämä on sun omista lähtökohdistasi johtuvaa projisointia enemmän kuin totuus. Harva tässäkään ketjussa on sanonut korkeakoulutuksen tekevän kenestäkään parempaa ihmistä. Ajattelua se kyllä kehittää sekä antaa keskimäärin hyvät valmiudet saada jatkossa hyvää palkkaa ja siten avaa mahdollisuuksia elämässä. Toki aina löytyy myös duunareita kovilla tuloilla ja köyhiä akateemisia, mutta keskimäärin eli suurempi todennäköisyys toteutua. Moni haluaa antaa lapsilleen tämän paremman todennäköisyyden.

Vierailija kirjoitti:

Miten koulutus auttaa naista löytämään "tasokkaamman kumppanin"? 

Naisen koulutuksella kun ei miehelle ole väliä. Ja lisäksi naiset itse sanoo ettei tasoja edes ole.

 

Jokaisella tuntemallani akateemisella miehellä on akateeminen vaimo. Ehkä se ei kouluttamattomia miehiä kiinnosta se naisen koulutus, mutta nämä miehet eivät kiinnosta naisia.

Taidat elää kuplassa. Isäni on korkeasti koulutettu, äidillä ei oikeastaan mitään koulutusta peruskoulun jälkeen, silloin tällöin ollut töissä kassalla mutta enimmäkseen ollut ihan kotiäitinä.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi on fiksu, kun asettaa lapsilleen tavoitteita jo nyt. Koulutus on aika määräävä tekijä elämässä, toinen tärkeä on kumppani, ja yliopistopiireistä löytyy hyviä kumppaneita.

Sieltä löytyy paljon myös huonoja kumppaneita. Moni korkeskoulutus ei myöskään työllistä. Kiva valmistua sieltä yliopistosta suoraan kortistoon. On varmaan hieno olo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten koulutus auttaa naista löytämään "tasokkaamman kumppanin"? 

Naisen koulutuksella kun ei miehelle ole väliä. Ja lisäksi naiset itse sanoo ettei tasoja edes ole.

 

Jokaisella tuntemallani akateemisella miehellä on akateeminen vaimo. Ehkä se ei kouluttamattomia miehiä kiinnosta se naisen koulutus, mutta nämä miehet eivät kiinnosta naisia.

 

Taidat elää kuplassa. Isäni on korkeasti koulutettu, äidillä ei oikeastaan mitään koulutusta peruskoulun jälkeen, silloin tällöin ollut töissä kassalla mutta enimmäkseen ollut ihan kotiäitinä.

Joskus 70 -luvulla vai?

Vierailija kirjoitti:

Tietysti lähes jokainen haluaa lapselleen parhaan mahdollisuuden tulevaisuuden ja se tarkoittaa lukio+yliopisto. 

Jokainen tekee omat päätöksensä mille alalle lähtee. Joissain akateemisissa perheissä vain akateeminen ura on hyväksytty. Tosin joskus joku taidealakin käy.

Vierailija kirjoitti:

Ai järkytyit? Onko teillä ap kielto käyttää lukio ja yliopisto -sanoja lasten ja teinien kuullen?

Mä olen puhunut aina lukiosta itsestäänselvyytenä ja yliopisto-opinnoistakin teineille. Ihan normaalia minusta. Esikoinen on opiskellut pari vuotta yliopistolla ja kuopus saa viikon päästä lakin. En alkanut fiksuille lapsille amista pitämään esillä, enkä siitä tiedä edes juuri mitään.

Eli et taida itse olla kovin fiksu. Ja koska älykkyys periytyy, tuskinpa lapsesikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi on fiksu, kun asettaa lapsilleen tavoitteita jo nyt. Koulutus on aika määräävä tekijä elämässä, toinen tärkeä on kumppani, ja yliopistopiireistä löytyy hyviä kumppaneita.

Sieltä löytyy paljon myös huonoja kumppaneita. Moni korkeskoulutus ei myöskään työllistä. Kiva valmistua sieltä yliopistosta suoraan kortistoon. On varmaan hieno olo.

Yliopistosta ei valmistu kortistoon, jos yhtään ymmärtää mistään mitään. Yliopistossa voi suunnitella opintojaan itse hyvin pitkälle, fiksut sivuainekokonaisuudet, verkostuminen jne auttavat työllistymään.

Vierailija kirjoitti:

Miten koulutus auttaa naista löytämään "tasokkaamman kumppanin"? 

Naisen koulutuksella kun ei miehelle ole väliä. Ja lisäksi naiset itse sanoo ettei tasoja edes ole.

 

Jokaisella tuntemallani akateemisella miehellä on akateeminen vaimo. Ehkä se ei kouluttamattomia miehiä kiinnosta se naisen koulutus, mutta nämä miehet eivät kiinnosta naisia.

Sinä tunnet tasan yhden akateemisen miehen ja se on se terveyskeskuksen lääkäri, jolla käyt uusimassa peräpukamareseptisi.

Vierailija kirjoitti:

Miten koulutus auttaa naista löytämään "tasokkaamman kumppanin"? 

Naisen koulutuksella kun ei miehelle ole väliä. Ja lisäksi naiset itse sanoo ettei tasoja edes ole.

 

Jokaisella tuntemallani akateemisella miehellä on akateeminen vaimo. Ehkä se ei kouluttamattomia miehiä kiinnosta se naisen koulutus, mutta nämä miehet eivät kiinnosta naisia.

Harvempi tuntemistani akateemisista miehistä on akateemisen naisen kanssa. Kyllä se on useimmiten lähihoitaja niin lääkärillä kuin dippainssilläkin vaimona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväsi on fiksu, kun asettaa lapsilleen tavoitteita jo nyt. Koulutus on aika määräävä tekijä elämässä, toinen tärkeä on kumppani, ja yliopistopiireistä löytyy hyviä kumppaneita.

Sieltä löytyy paljon myös huonoja kumppaneita. Moni korkeskoulutus ei myöskään työllistä. Kiva valmistua sieltä yliopistosta suoraan kortistoon. On varmaan hieno olo.

Löytyy niitä huonoja kumppaneita muualtakin. Vaikka valmistuisi kortistookin, koulutus on pääomaa, jota kukaan ei voi viedä ihmiseltä pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitta entä jos lapset ei vaikka haluakkaan? Melkoista manipulointia ja aivopesua äidiltä, sanoisin. Itse on opettaja, niin ilmeisesti ei sitten vähempi riitä lapsillekaan. Menisihän siinä maine. Lapsiraukat! 

Ap

No sitten tekevät jotain muuta. Mahdollisimman korkealle silti kannustan. Itse aloin puhua lapselle yliopistosta jo kolmevuotiaana, kun keksi että haluaa isona lääkäriksi. Lapsi on nyt kuusi ja olemme luontevasti käyneet läpi mitä yliopistoon pääsy vaatii peruskoulussa, millaista yliopistossa on (asuntolat, bileet jne.), mitä yliopiston jälkeen tapahtuu. Mies on lääkäri ja ovat käyneet tutustumassa sairaalassa. Samoin olen vienyt omaan toimistooni. Jne. Vanhemman tehtävä on olla roolimalli.

Aloit puhua jo 3-vuotiaalle yliopistosta? Tosin kirjoitat että "aloin puhua lapselle jo kolmev

Jep. Hän kysyi miten lääkäriksi tullaan. Se tosin EI ole ala johon itse häntä erityisesti kannustaisin, mutta kerroin kuitenkin. Hän oli kolmevuotiaana jo esikoulussa ja opetteli leikkien lisäksi lukemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten koulutus auttaa naista löytämään "tasokkaamman kumppanin"? 

Naisen koulutuksella kun ei miehelle ole väliä. Ja lisäksi naiset itse sanoo ettei tasoja edes ole.

 

Jokaisella tuntemallani akateemisella miehellä on akateeminen vaimo. Ehkä se ei kouluttamattomia miehiä kiinnosta se naisen koulutus, mutta nämä miehet eivät kiinnosta naisia.

 

Taidat elää kuplassa. Isäni on korkeasti koulutettu, äidillä ei oikeastaan mitään koulutusta peruskoulun jälkeen, silloin tällöin ollut töissä kassalla mutta enimmäkseen ollut ihan kotiäitinä.

 

Joskus 70 -luvulla vai?

Olen syntynyt 91.