Ymmärsin eilen illalla jotain elämästä, mitä en nuorempana millään kyennyt tajuamaan
Nuoruuden idealismin siivittämänä olin aina todella vastahakoinen valitsemaan puolia. Minusta se oli jotenkin epäreilua valita puoli ja argumentoida vain sitä puolta, kun asiollahan yleensä tuppaa olemaan aina vähintään kaksi puolta, joskus enemmänkin. Opintojen harjoituksissa tarjottiin jakava aihe ja tarkoitus oli nimenomaan rakentaa argumentti sen valitun näkökannan puolesta eikä molempia näkökulmia huomioiden. Se tuntui joskus jopa epärehelliseltä jättää vastakkainen näkemys faktoineen kokonaan huomiotta, ja käydä sen kimppuun säälimättömästi omaa puolta argumentoiden.
Eilen illalla katselin, kun eräs vaikuttaja perkasi aihetta videolla ja tajusin siinä sitten vihdoin, kuinka raivostuttavan ärsyttävää se onkaan, kun joku argumentoi asian molempia puolia samanaikaisesti. Enkä nyt tarkoita sitä, että pystyy ymmärtämään, tai kiteyttämään molemmat puolet argumentista, vaan sitä että sama henkilö samalla palolla peräjälkeen argumentoi niitä asian molempia puolia. Siitä tulee fiilis, ettei henkilö oikein itsekään ymmärrä eikä tiedä, mitä ajattelee, ei osaa muodostaa omia näkemyksiään eikä osaa päättää, mitä mieltä oikein on.
Kommentit (42)
Ei tuohonkaan ole mitään yhtä, yleispätevää vastausta.
Kuka jaksaa käydä perinpohjin läpi molemmat puolet, kun kasvat aikuiseksi niin huomaat, että ihan turhaa hommaa. Pintakaasulla vaan eteenpäin.
Olen joissakin asioissa todella mustavalkoinen. Sellainen asia on pettäminen. Pettäjä ja se suhteen ulkopuolinen ovat epärehellisiä ja kylmiä ihmisiä, kaikessa, ei vain siinä suhdesotkussaan.
Sitten taas jotkut asiat ovat todella monimutkaisia, eikä voi puhua yhdestä näkökannasta puhumattakaan toisesta puolesta. Riippuu siis aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Kuka jaksaa käydä perinpohjin läpi molemmat puolet, kun kasvat aikuiseksi niin huomaat, että ihan turhaa hommaa. Pintakaasulla vaan eteenpäin.
Eriävä näkemys: Kun ymmärrät kunnolla ja syvällisesti sen vastakkaisen argumentin, tiedät mitkä sen heikot kohdat on ja mitä vastaan rakennat oman argumentin.
Aikuisena tajunnut että parasta olla vaan samaa mieltä,kunnes on saanut sen mitä haluaa.
Pätee niin naisiin ku duuneihin.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena tajunnut että parasta olla vaan samaa mieltä,kunnes on saanut sen mitä haluaa.
Pätee niin naisiin ku duuneihin.
Tuolle toimintatavalle on nimikin: selkärangattomuus.
Jos et kykene täydelliseen puolueettomuuden asioihin kantaaottaessasi, et ole vielä riittävän kehittynyt yksilö. Tässä on monella fiksunakin pitämälläni henkilöllä se sokea piste, että valitaan puoli, ja puolustetaan sitä samalla kun vastustetaan toista puolta. Pitää kyetä puolueettomuuteen, ja luopua kaksoistandardeista. Vasta silloin voit todella kunnioittaa itseäsikin.
Rehellisyys auttaa ja ymmärrys asioista tietystikin.
Jos väität sitä typeryydeksi niin olet itse typerä.
Aina ei puhuta mielipiteistä kun puhutaan asioista, joskus on vain kyettävä puhumaan faktoistakin täysin viileästi.
Vierailija kirjoitti:
Jos et kykene täydelliseen puolueettomuuden asioihin kantaaottaessasi, et ole vielä riittävän kehittynyt yksilö. Tässä on monella fiksunakin pitämälläni henkilöllä se sokea piste, että valitaan puoli, ja puolustetaan sitä samalla kun vastustetaan toista puolta. Pitää kyetä puolueettomuuteen, ja luopua kaksoistandardeista. Vasta silloin voit todella kunnioittaa itseäsikin.
Tämä kommentti ehkä kuvastaa parhaiten sitä omaa idealismiani silloin. Minusta se ei ole tekopyhää eikä ole mitään kaksoistandardeja, jos ymmärtää kunnolla mitä mieltä on, miksi on sitä mieltä ja seisoo sen takana.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys auttaa ja ymmärrys asioista tietystikin.
Jos väität sitä typeryydeksi niin olet itse typerä.
Aina ei puhuta mielipiteistä kun puhutaan asioista, joskus on vain kyettävä puhumaan faktoistakin täysin viileästi.
Aloituksessa kyllä sanotaan, että nyt ei ole kyse siitä että ei pystyisi ymmärtämään, tai kiteyttämään myös sitä vastakkaista näkemystä.
Asioilla on puolensa mutta voit tehdä ns. arvovalinnan tai pragmaattisen valinnan. Voi myös miettiä haluaako olla "oikeassa" lyhyellä tähtäimellä vai pitkällä tähtäimellä. Ihmisillä on lyhyt muisti joten lyhytnäköisyydestä voi olla enemmän henkilökohtaista hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys auttaa ja ymmärrys asioista tietystikin.
Jos väität sitä typeryydeksi niin olet itse typerä.
Aina ei puhuta mielipiteistä kun puhutaan asioista, joskus on vain kyettävä puhumaan faktoistakin täysin viileästi.
Aloituksessa kyllä sanotaan, että nyt ei ole kyse siitä että ei pystyisi ymmärtämään, tai kiteyttämään myös sitä vastakkaista näkemystä.
Aloitus on hieman epäselvä joten vastasin yleisesti asiaan.
Olisi helpompi kohdentaa vastaus jos saisi selkoa mistä todellisuudessa puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena tajunnut että parasta olla vaan samaa mieltä,kunnes on saanut sen mitä haluaa.
Pätee niin naisiin ku duuneihin.
Tuolle toimintatavalle on nimikin: selkärangattomuus.
Tai hyvä asema yhteiskunnassa .
Huomenna olis just moinen kokous tiedossa töissä. Ilmoittauduin sairaaksi, ei huvita lässyttää paskaa ja olla kaikkia mieliä.
Kyllä voi ns.sivusta tai ylhäältä päin katsella molempia, mutta asiahan muuttuu jos pitäisi tehdä päätös, joka käytännössä koskettaa toista enemmän kuin toista. Silloin on pakko valita puoli.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi ns.sivusta tai ylhäältä päin katsella molempia, mutta asiahan muuttuu jos pitäisi tehdä päätös, joka käytännössä koskettaa toista enemmän kuin toista. Silloin on pakko valita puoli.
Millä kriteereillä sen sitten päättää? Eihän kaikki päätöksenteko todellakaan ole oikeudenmukaista, tai edes inhimillistä kärsimystä huomioivaa. Monesti päätös tehdään rahan pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys auttaa ja ymmärrys asioista tietystikin.
Jos väität sitä typeryydeksi niin olet itse typerä.
Aina ei puhuta mielipiteistä kun puhutaan asioista, joskus on vain kyettävä puhumaan faktoistakin täysin viileästi.
Aloituksessa kyllä sanotaan, että nyt ei ole kyse siitä että ei pystyisi ymmärtämään, tai kiteyttämään myös sitä vastakkaista näkemystä.
Aloitus on hieman epäselvä joten vastasin yleisesti asiaan.
Olisi helpompi kohdentaa vastaus jos saisi selkoa mistä todellisuudessa puhutaan.
Yritän selventää: siis oli kirjoitustehtäviä, jotka olivat argumentaatioharjoituksia. Yleensä oli jonkinlainen lyhyt alustus ja teksti aiheesta, johon oli kaksi näkökulmaa, joista täytyi 100% valita vain toinen ja argumentoida sen puolesta. Homman nimi oli nimenomaan, että täytyy pysyä siinä valitussa näkökulmassa ja sai huonon arvion, jos argumentoi ns. molempia puolia. Itselläni oli aina vaikeuksia niiden kanssa, koska minusta oli jotenkin epäreilua ja epärehellista argumentoida vain puolueellisesti. Ap
Ensinnäkin on todella oleellista ymmärtää molemmat puolet. Muuten menee jankuttamiseksi, kuten nykyään tuppaa monet asiat mennä. Ei synny keskustelua, vaan väittelyä ja syyttelyä.
Silti on kyettävä perustelemaan kantansa ja pyrkiä valitsemaan puolensa. Jos on niin vaikea asia, ettei vain kykene valitsemaan puolta, niin sitten perustelee molempien puolten pointit ja sanoo, etten pysty valitsemaan kumpaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena tajunnut että parasta olla vaan samaa mieltä,kunnes on saanut sen mitä haluaa.
Pätee niin naisiin ku duuneihin.
Tuolle toimintatavalle on nimikin: selkärangattomuus.
Tai: Menestys
Mitä mieltä te muut olette? Pitääkö huomioida aina asian molemmat puolet?
Joskus tuntuu myös siltä, että ihmiset ovat sitä mieltä mitä ovat, koska eivät ole tietoisia eivätkä ymmärrä sitä asian toista puolta.