Elatusmaksujärjestelmä on aikansa elänyt ja rikki

Tietysti se on karmeaa. Avioliittoja ja muita liittoja päättyy karmeista syistä ja välit voivat olla sen jälkeen karmeat. Ei elämä ole aina ruusuilla 

Ennen kuin tehdään niinkin suuri päätös kuin hankitaan yhteinen lapsi niin kannattaisi tutustua toisiinsa perinpohjaisesti ja selvittää molempien perusarvot, tulevaisuudensuunnitelmat 60 vuoden päähän, toisen taloudellinen tilanne ja suunnitelma sen suhteen ym. Lapsi on vanhempiensa vastuulla vähintään 18 vuotta. Itsellä ei ole lapsia koska en ole ollut varma, että pystyisin aina ja kaikissa tilanteissa asettamaan lapseni edun ensimmäiseksi ja ottamaan täyden vastuun hänen fyysisestä, moraalisesta, tiedollisesta ja emotionaalisesta kehityksestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ihan itse päättää harrastaa seksiä, jossa lähes poikkeuksetta voi olla seurauksena lapsi, on hänen osallistuttava tämän lapsen elättämiaeen.

 

Ja jos nainen ei halua olla yksin vastuussa lapsesta ei hänen kannata harrastaa seksiä kyseisen miehen kanssa. 

Ei hän olekaan. Kyseinen mies maksaa elareita, tai Kela maksaa, ja veloittaa sit ulosoton kautta isältä. Jos isä on tiedossa, ja äiti näin haluaa.

Pelkkä raha ei paljon auta, vanhemmuudessa on kyse paljosta muustakin.

"Joo, juuri tämä. Kirjoittelin itse siitä, että ei niitä kenkiä nyt tarvitse jatkuvasti ostella useita pareja vuodessa, niin heti armeija eronneita äityleitä ryntäsi "todistelemaan" miten jalka kasvaa huimaa vauhtia jatkuvasti ihan täysi-ikäisyyteen saakka. Nämä ovat ennemmin poikkeus kuin sääntö. Esimerkiksi itselläni ja useimmilla kavereillani jalan kasvu pysähtyi yläasteella kun kasvupyrähdys oli ohi. Kun muistelen omaa lapsuuttani, niin kengät kulutettiin yleensä loppuun, joskus harvoin jäi pari pieneksi jos oli vähällä käytöllä. Yleensä oli muutama pari eri käyttöä varten eikä kaapillista kenkäpareja kaiken maailman aktiviteetteihin."

Aika monta vuotta niitä kenkäpareja on jo hankittu, kun jalan kasvu pysähtyy siinä noin 15-vuotiaana. Teineillä kyllä sitten muut menot kasvavat, kun kasvu loppuu ja vaatemenot pienenee.

Lisäksi, et voi verrata nykytilannetta siihen, mitä elämä oli sukupolvi sitten. Ethän itsekään elä samoin kuin vanhempasi aikoinaan.

"Ei vaikutakaan se, kenen syystä ero tulee. Tuo oli ESIMERKKI. Tuo laki on syvältä. Oikeudenmukaisinta on kustantaa kaikki tasan. Itsepähän ovat keskenään lapsen tehneet, joten hoitakoon kustannukset tasan puoliksi. Jos ei liitto maistunut, niin sitten olkoon erossa ja hoitakoon lapsensa puoliksi."

Mutta se ei välttämättä ole sen lapsen edun mukaista, siitähän tässä on kysymys!

Isä voi ottaa sen kersan itselleen ja hoitaa ne kulutja metahommat ihan keskenään 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleen ihmetyttää se, etteivätkö vanhemmat aina halua lapsilleen parasta mahdollista, ei ero ole lapsen vika? Jos tilanne on hankala, niin voihan minimielareiden lisäksi maksaa muutakin (harrastukset, lomamatkat, kielikurssit, terveysvakuutus, autokoulu, myöhemmin takuuvuokra ym.) suoraan lapselle. Mulla ei ole lapsia, mutta jos olisi, niin haluaisin heille parasta mahdollista vaikka olisimmekaan toisen vanhemman kanssa eronneet. 

Näinhän sen pitäisi olla, mutta liian usein sitä exää vihataan enemmän kuin rakastetaan lasta.

Exää voi olla syytäkin vihata. Lapselleen voi mielellään suoraan ostaa asioita ja maksaa suoraan, mutta ei millekään exälle jonkun käräjäoikeuden määräyksestä.

Miksi joku on päätynyt vihaamaan henkilöä jota on joskus rakastunut? Joku aivovamman tai muun vuoksi äkisti agressiiviseksi muuttunut exä ehkä (vaikka se ei ole exän vika) mutta noin normaaleissa tilanteissa? Kannattaa tutustua perinpohjaisesti siihen henkilöön jonka valitsee lapsensa vanhemmaksi

Hoitakaa ne eronne sopuisasti. Kamala elämä lapsillanne kasvaa katkeruuden keskellä. Lähipiirissä on keissi, jossa jo aikuistunut eroperheen lapsi ei kutsunut vanhempiaan lapsensa ristiäisiin, koska he eivät osaa käyttäytyä samassa tilassa vielä vuosikausia eron jälkeenkään. Minäkin olen eroperheestä, mutta vanhempani osasivat sopia asioista, käyttäytyä ja meiltä ei puuttunut mitään olennaista. En usko, että kaikki meni 50-50, mutta molemmat vanhemmat toivoivat meille lapsille hyvää. 

Vierailija kirjoitti:

Tietysti se on karmeaa. Avioliittoja ja muita liittoja päättyy karmeista syistä ja välit voivat olla sen jälkeen karmeat. Ei elämä ole aina ruusuilla 

Ennen kuin tehdään niinkin suuri päätös kuin hankitaan yhteinen lapsi niin kannattaisi tutustua toisiinsa perinpohjaisesti ja selvittää molempien perusarvot, tulevaisuudensuunnitelmat 60 vuoden päähän, toisen taloudellinen tilanne ja suunnitelma sen suhteen ym. Lapsi on vanhempiensa vastuulla vähintään 18 vuotta. Itsellä ei ole lapsia koska en ole ollut varma, että pystyisin aina ja kaikissa tilanteissa asettamaan lapseni edun ensimmäiseksi ja ottamaan täyden vastuun hänen fyysisestä, moraalisesta, tiedollisesta ja emotionaalisesta kehityksestään.

Ihan kiva ideaali, että pystyy suunnittelemaan elämänsä 60 vuoden päähän. No, kukaan siihen ei pysty, se on varmaa. Ei myöskään etukäteen osaa kuvitella ensinnäkään lapsen kanssa elämistä, eikä toisekseen koko 18 vuotta. Onneksi ei tarvitsekaan. Riittää, että on hyväntahtoinen ihminen ja joustava. Sinnikkyyskään ei ole pahitteeksi. Kaikki kyllä onnistuu lapsen kanssa, kun hänelle tahtoo hyvää ja toimii sen mukaisesti. Väittäisin, että jos ihminen on suhteellisen normaali ja ongelmaton, niin se vastuuntunto tulee välittömästi ja viimeistään, kun vauva on syntynyt. Se on rakennettu ihmisen biologiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pointti oli se, että isä oli maksanut lapsen äitille ylimääräistä LAPSEN kuluihin ja lapsi oli isovanhemmilla ja äiti käytti elarit sekä lisäkulut siellä reissussa itse ja yhtään ei mennyt lapsen elämiseen

Ihan samalla tavalla lapsesta menee vesimaksu ja vakuutusmaksut olipa lapsi kotonaan tai mummolassa. Se taas on hyväntekeväisyyttä, jos mummo ei peri lapsen kuluja hoitoajasta, mutta ei se vaikuta elatusmaksuun.

Vakuutusmaksu on 9 euroa kk. Vesimaksussa lapsen osuus on 10 euroa. Huikeat 19 euroo. Uudet Haalarit ja kengätkin pitää ostaa joka kk? 

Joo, juuri tämä. Kirjoittelin itse siitä, että ei niitä kenkiä nyt tarvitse jatkuvasti ostella useita pareja vuodessa, niin heti armeija eronneita äityleitä ryntäsi "todistelemaan" miten jalka kasvaa huimaa vauhtia jatkuvasti ihan täy

En ole eronnut äityli. Silti minun lapsilla jalat kasvoi ihan joka vuosi, kunnes sit tietty loppui jossain vaiheessa. Molempien kengännumerot ovat 40++. Muutenkin pituutta heillä 180 ja 185cm. 

Emme olleet suurituloisia, ja välillä ahdisti kyllä, kun uusille oli tarvetta ja ihan aina sitä rahaa ei ylenpalttisesti ollut. Kuitenkin meitä oli koko ajan kaksi niitä maksamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä suurten elarien kinuajat ostavat lapsille uudet vaatteet joka kuukausi merkkiliikkeestä, syöttävät gourmet ruokaa joka päivä, hankkivat uuden puhelimen, polkupyörän ja muita harrastusvälineitä neljä kertaa vuodessa. Lopuilla sitten matkustavat, kun ei kaikkea pystyneet tuhlaamaan. Täytyyhän nyt Elintasoa olla!

Kukaan ei varmaankaan osta uutta puhelinta 4 kertaa vuodessa, ei edes lapselleen. Sen sijaan en näe mitään väärää siinä, että vaatteet ja polkupyörä ym. ostetaan uutena. Terveellinen ja hyvänmakuinen ruoka pitäisi olla jokaisen lapsen oikeus.

Typeriä itsestäänselvyyksiä latelet. Tämä nykysysteemi vaan velvoittaa ilmeisesti isän (kyllä, isä on varmaan 95% tapauksista se etävanhempi)

"Ei vaikutakaan se, kenen syystä ero tulee. Tuo oli ESIMERKKI. Tuo laki on syvältä. Oikeudenmukaisinta on kustantaa kaikki tasan. Itsepähän ovat keskenään lapsen tehneet, joten hoitakoon kustannukset tasan puoliksi. Jos ei liitto maistunut, niin sitten olkoon erossa ja hoitakoon lapsensa puoliksi."

Eli lapselle kostetaan, kun on mennyt syntymään vanhemmille, jotka menivät hänet tekemään. Ja lapsen ei tietenkään tarvi saada mitään hyötyä siitä, jos toinen vanhempi on hyvissä varoissa. Sen niukkatuloisen mukaan mennään. Kunhan vaan sille hyvätuloiselle ei tule epäilys, et joku euro menis sen exän edux!!! Se ajatus jo pelkästään on niin kauhea, et paree et se hyvätuloinen maksaa hintsun alle suositusten...

Vierailija kirjoitti:

"Lasten elättämiseen osallistuin omalla osuudellani sovitusti eli maksoin puolet kaikesta. Kunnes ex muuttui ahneeksi ja päätti että puolet yhteisestä omaisuudesta ei ollutkaan tarpeeksi vaan hän ansaitsee loputkin ja voi nyhtää sen korkeina elareina. "

 

Niin, käräjäoikeuden määräämillä. 

 

Nimenomaan. Yhteiskunnan maksamana vielä. Kertoo järjestelmän olevan pahoin rikki, kun tuollainen röyhkeys ja häikäilemättömyys on mahdollista ja saa lainvoiman tuosta vain.

Niin, et edelleenkään maksanut puolia omaisuudesta. Vain velattomasta osuudesta. Sinulle jäi tila ja bisnes. Kuten itse halusit. 

Nämä ei liity elareihin mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pointti oli se, että isä oli maksanut lapsen äitille ylimääräistä LAPSEN kuluihin ja lapsi oli isovanhemmilla ja äiti käytti elarit sekä lisäkulut siellä reissussa itse ja yhtään ei mennyt lapsen elämiseen

Ihan samalla tavalla lapsesta menee vesimaksu ja vakuutusmaksut olipa lapsi kotonaan tai mummolassa. Se taas on hyväntekeväisyyttä, jos mummo ei peri lapsen kuluja hoitoajasta, mutta ei se vaikuta elatusmaksuun.

Vakuutusmaksu on 9 euroa kk. Vesimaksussa lapsen osuus on 10 euroa. Huikeat 19 euroo. Uudet Haalarit ja kengätkin pitää ostaa joka kk? 

Sinulla ehkä. Meidän talossa vesimaksu on 33€/hlö, lapsista ihan yhtä lailla sama kuin aikuisesta. Lapsen sairauskuluvakuutus oli jo kauan sitten 400€/vuosi, lienee nykyään kalliimpi. Vaatteisiin menee jossain kuussa jo yksin 500€, joskus ei mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä on moneen junaan ja ylilyöntejä varmasti tapahtuu puolin ja toisin.

Kaiken 50/50 haluavat eivät huomioi vanhempien tilannetta, jos vanhemmilla isot tuloerot. Työtapaturma seurauksena tuloni ovat hyvin pienet eivätkä todennäköisesti tule paranemaan. Olen sanonut, että 50/50 maksut käy minulle mutta se tarkoittaa kulujen määrittämistä minun pienempien tulojeni mukaan. Tämä tarkoittaisi harrastusten lopettamista, bussikortista luopumista ja vaatteiden oston viivästymistä kunnes löytyy riittävän edullisesti sopivat.

Ex maksaa mielellään enemmän, että lapset saa harrastaa ja kulkea bussilla. Vaatteet kun saadaan hankittua, kun on tarve

Tuossa tilanteessa se onkin ymmärrettävää, että ei ole 50/50. Työtapaturma on huonoa tuuria ja parempituloinen saa omasta tahdostaan mahdollistaa lapsille normaalia elämää maksamalla enemmän.

Näitä järkeviä vanhempia on toivottavasti suurin osa. Vaikka ero tulisikin, lapset ovat aina se yhteinen projekti: Heidän kasvattaminen järkeviksi aikuisiksi, empaattisiksi ja välittäviksi.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti se on karmeaa. Avioliittoja ja muita liittoja päättyy karmeista syistä ja välit voivat olla sen jälkeen karmeat. Ei elämä ole aina ruusuilla 

Ennen kuin tehdään niinkin suuri päätös kuin hankitaan yhteinen lapsi niin kannattaisi tutustua toisiinsa perinpohjaisesti ja selvittää molempien perusarvot, tulevaisuudensuunnitelmat 60 vuoden päähän, toisen taloudellinen tilanne ja suunnitelma sen suhteen ym. Lapsi on vanhempiensa vastuulla vähintään 18 vuotta. Itsellä ei ole lapsia koska en ole ollut varma, että pystyisin aina ja kaikissa tilanteissa asettamaan lapseni edun ensimmäiseksi ja ottamaan täyden vastuun hänen fyysisestä, moraalisesta, tiedollisesta ja emotionaalisesta kehityksestään.

No aivan, ihan turhaan olet lapseton, koska et osaa tehdä päätöksiä. Ainahan elämä on epävarmaa. Mutta isän pitää osaltansa elättää lastansa, eikä lapsen isä voi määräillä sen varjolla eksäänsä tai vaimoansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ihan itse päättää harrastaa seksiä, jossa lähes poikkeuksetta voi olla seurauksena lapsi, on hänen osallistuttava tämän lapsen elättämiaeen.

 

Ja jos nainen ei halua olla yksin vastuussa lapsesta ei hänen kannata harrastaa seksiä kyseisen miehen kanssa. 

Ei hän olekaan. Kyseinen mies maksaa elareita, tai Kela maksaa, ja veloittaa sit ulosoton kautta isältä. Jos isä on tiedossa, ja äiti näin haluaa.

Pelkkä raha ei paljon auta, vanhemmuudessa on kyse paljosta muustakin.

Jaahas vai niin, no olipa taas nokkela huomio. Vähimmillään se vanhemmuus on kuitenkin elareiden maksamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lasten elättämiseen osallistuin omalla osuudellani sovitusti eli maksoin puolet kaikesta. Kunnes ex muuttui ahneeksi ja päätti että puolet yhteisestä omaisuudesta ei ollutkaan tarpeeksi vaan hän ansaitsee loputkin ja voi nyhtää sen korkeina elareina. "

 

Niin, käräjäoikeuden määräämillä. 

 

Nimenomaan. Yhteiskunnan maksamana vielä. Kertoo järjestelmän olevan pahoin rikki, kun tuollainen röyhkeys ja häikäilemättömyys on mahdollista ja saa lainvoiman tuosta vain.

Niin, et edelleenkään maksanut puolia omaisuudesta. Vain velattomasta osuudesta. Sinulle jäi tila ja bisnes. Kuten itse halusit. 

Nämä ei liity elareihin mitenkään.

En ymmärrä miksi jankkaat ja takerrut tuohon, kun asia on jo monesti läpi käyty ja selvitetty. Erotessa omaisuus jaettiin nettoarvo perusteella puoliksi.

Se miten omaisuuden arvo on kummallakin sen jälkeen kehittynyt, on eri asia eikä tosiaan sinänsä pitäisi kuulua elareihin ja siitä sovittuun mitenkään. Ex kuitenkin päätti toisin ja nyt haluaakin lisää eli omaisuuttani itselleen (ja suurin osa toki menee ohessa pankille) Se tässä on se pointti.

 

Sen voi ilmaist myös niin, että ex oli tyytyväinen alkuperäiseen 50/50 sopimukseen niin kauan kuin minä olin varattomampi ja kaikin tavoin pienituloisempi, ja hän vakavaraisetkin ja elatuskykyinen, eli kun ei olisi ollut mahdollista edes saada oikeudelta suurempia elareita. Mutta siinä kohden kun hän havaitsi että olen selviämässä veloistani eli saatan alkaa menettämisen sijaan kasvattaa varallisuuttani ja bruttotuloni nousivat, vaikka maksukykyni ei parantunutkaan euroakaan, niin siitä huolimatta hänellä olisi mahdollisuus vaatia ja saaada 50/50-jaon sijaan minulta monikertaisesti rahaa elareina, hän tarttui tilaisuuteen tiedostaen sen johtavan mun taloudelliseen syöksykierteeseen. Kylmää, välinpitämätöntä opportunismia nätisti ilmaistuna. 

Vierailija kirjoitti:

"Joo, juuri tämä. Kirjoittelin itse siitä, että ei niitä kenkiä nyt tarvitse jatkuvasti ostella useita pareja vuodessa, niin heti armeija eronneita äityleitä ryntäsi "todistelemaan" miten jalka kasvaa huimaa vauhtia jatkuvasti ihan täysi-ikäisyyteen saakka. Nämä ovat ennemmin poikkeus kuin sääntö. Esimerkiksi itselläni ja useimmilla kavereillani jalan kasvu pysähtyi yläasteella kun kasvupyrähdys oli ohi. Kun muistelen omaa lapsuuttani, niin kengät kulutettiin yleensä loppuun, joskus harvoin jäi pari pieneksi jos oli vähällä käytöllä. Yleensä oli muutama pari eri käyttöä varten eikä kaapillista kenkäpareja kaiken maailman aktiviteetteihin."

Nyt se yksi ainoa kenkäpari muuttuikin muutamaksi kenkäpariksi. Niin, lapsilla ja nuorilla on myös muutama kenkäpari. Toivottavasti. Vuodenajan ja sään mukaan. Ja toivottavasti myös sen kokoiset, että mahtuvat jalkaan.

50/50 elatuksen ja kaiken vastuun ja läsnäolon jakamisessa on tosiaan vastuuntuntoisten ja järkevien aikuisten malli jos olosuhteet sen sallivat (esim saman koulun käynti molempien luota. Näitä on toki paljon eikä niistä riidellä ja lapsetkin voivat hyvin.

Pulmana on vaan se, että sopuun tarvitaan aina kaksi, mutta riidan ja tuhoa voi tehdä yksinkin. Reilu 50/50 kompromissina riitauttamisen jälkeen on varmaan aika harvinainen ja epätodennäköinen, koska useimmat riidan aloittaneet eivät ole taipuvaisia myöntymään ja sopimaan enää mistään, vaan jääräpäisyys ja periaatteet menevät sovun tai lasten edun ajattelun edelle. 

"Se miten omaisuuden arvo on kummallakin sen jälkeen kehittynyt, on eri asia eikä tosiaan sinänsä pitäisi kuulua elareihin ja siitä sovittuun mitenkään. Ex kuitenkin päätti toisin ja nyt haluaakin lisää eli omaisuuttani itselleen (ja suurin osa toki menee ohessa pankille) Se tässä on se pointti."

Ei vaan hän haluaa, että osallistut lasten elatukseen minimielareitten verran eli 200 €/kk /lapsi aiemmin maksamasi 30 €/kk /lapsi sijaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Lasten elättämiseen osallistuin omalla osuudellani sovitusti eli maksoin puolet kaikesta. Kunnes ex muuttui ahneeksi ja päätti että puolet yhteisestä omaisuudesta ei ollutkaan tarpeeksi vaan hän ansaitsee loputkin ja voi nyhtää sen korkeina elareina. "

 

Niin, käräjäoikeuden määräämillä. 

 

Nimenomaan. Yhteiskunnan maksamana vielä. Kertoo järjestelmän olevan pahoin rikki, kun tuollainen röyhkeys ja häikäilemättömyys on mahdollista ja saa lainvoiman tuosta vain.

Niin, et edelleenkään maksanut puolia omaisuudesta. Vain velattomasta osuudesta. Sinulle jäi tila ja bisnes. Kuten itse halusit. 

Nämä ei liity elareihin mitenkään.

En ymmärrä miksi jankkaat ja takerrut tuohon, kun asia on jo monesti läpi käyty ja selvite

Ja kaiken jankkaamisen jälkeen käräjillä sinulle määrättiin minimielarit. Yritysvelat ei ole syy olla maksamatta. Tämäkin on sinulle kerrottu. Käräjätuomaria myöten.